Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu [2017/04/04 15:51]
Helena Ranta
+++ wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu [2017/05/10 09:15]
Veli-Pekka Suhonen
@@ Rivi 23: / Rivi 23: @@
 Rannikolle sijoittuvat pronssikauden kulttuurin asumukset ovat olleet Nakkilan Rieskaronmäen asuinpaikan tapaan paaluista ja oksapunoksista savirappauksella päällystettyjä pitkätalojen kaltaisia asumuksia. Sellaisessa asumuksessa ihmisten asuin osa ja karjasuoja ovat sijainneet saman pitkänomaisen rakennuksen eri päissä. Rannikolla ja saaristossa on pronssikauden lopulla ja rautakauden alussa asuttu myös pyöreähköissä asumuksissa. Rautakaudella pitkätalosta tuli rannikon ja saariston maatalouskulttuurien piirissä vallitseva asumusmuoto.
 \\
-Historiallisen ajan asuinpaikat ovat esihistoriallista aikaa huomattavasti monimuotoisempi ilmiö jo pelkästään väestön määrän valtavan kasvun, valtiomuodostuksen ja alati kehittyvien rakennustekniikoiden johdosta. Asutuksen sijainti ja muoto alkoivat olla yhä enemmän ylhäältä johdettua ja yhteiskunnan eri toimintoihin ja rakenteisiin liittyvää. Esimerkiksi sarkajako yhdisti keskiajalla aiemmin hajanaiset kylät yhteisille tonteille, kun taas isojako hajotti samat kylät 1700- ja 1800-luvuilla. Rakentamiseen innovaatiot ja muodit levisivät yhteyksien parantuessa nopeammin ulkomailta Suomeen ja Suomen sisällä alueelta toiselle. Myös yhteiskunnan stratigrafia alkaa erottua yhä selvemmin eri rakennustyypeissä, koska niillä manifestoitiin vaurautta sekä maallista ja hengellisen valtaa. Köyhin väestö asui maakuopissa, rikkaimmat sen sijaan kivisissä kartanoissa. Väliin mahtuu mitä moninaisin joukko erilaisia asutusmuotoja. Yleisimpiä asuinrakennuksia olivat varmaankin keskiajalta lähtien savutuvat, jotka säilyivät Suomen syrjäseuduilla käytössä 1900-luvulle saakka, vaikka ne muualla olivat uuden ajan kuluessa – viimeistään 1600-luvulta alkaen – korvautuneet pikku hiljaa parituvilla. Kaikenlaisia asuinrakennustyyppien rinnalla oli lukuisia erilaisiin elinkeinoihin liittyviä rakennuksia, kuten riihiä, navettoja, aittoja ja saunoja. Lisäksi pysyvien asuinpaikkojen ohella oli suuri joukko tilapäisiä asuinpaikkoja, kuten leirejä, kaskimajoja jne.
+Historiallisen ajan asuinpaikat ovat esihistoriallista aikaa huomattavasti monimuotoisempi ilmiö jo pelkästään väestön määrän valtavan kasvun, valtionmuodostuksen ja alati kehittyvien rakennustekniikoiden johdosta. Asutuksen sijainti ja muoto alkoivat olla yhä enemmän ylhäältä johdettua ja yhteiskunnan eri toimintoihin ja rakenteisiin liittyvää. Esimerkiksi sarkajako yhdisti keskiajalla aiemmin hajanaiset kylät yhteisille tonteille, kun taas isojako hajotti samat kylät 1700- ja 1800-luvuilla. Rakentamiseen innovaatiot ja muodit levisivät yhteyksien parantuessa nopeammin ulkomailta Suomeen ja Suomen sisällä alueelta toiselle. Myös yhteiskunnan stratigrafia alkaa erottua yhä selvemmin eri rakennustyypeissä, koska niillä manifestoitiin vaurautta sekä maallista ja hengellisen valtaa. Köyhin väestö asui maakuopissa, rikkaimmat sen sijaan kivisissä kartanoissa. Väliin mahtuu mitä moninaisin joukko erilaisia asutusmuotoja. Yleisimpiä asuinrakennuksia olivat varmaankin keskiajalta lähtien savutuvat, jotka säilyivät Suomen syrjäseuduilla käytössä 1900-luvulle saakka, vaikka ne muualla olivat uuden ajan kuluessa – viimeistään 1600-luvulta alkaen – korvautuneet pikku hiljaa parituvilla. Kaikenlaisia asuinrakennustyyppien rinnalla oli lukuisia erilaisiin elinkeinoihin liittyviä rakennuksia, kuten riihiä, navettoja, aittoja ja saunoja. Lisäksi pysyvien asuinpaikkojen ohella oli suuri joukko tilapäisiä asuinpaikkoja, kuten leirejä, kaskimajoja jne.
 \\
 Kaupunkien asuinrakennukset olivat keskiajalla ja uuden ajan alussa varsin samantapaisia kuin maaseudun vastaavat, tosin erilaiset rakennustekniset ym. uutuudet saavuttivat vilkkaiden yhteyksien ansiosta kaupungit maaseudun kyliä aikaisemmin. Tavallisin rakennustyyppi oli salvottu hirsirakennus. Savutupa oli keskiajan kaupungeissa yleinen asumus, mutta niitä oli köyhimmän väestön käytössä vielä 1800-luvulla. Yksinäistuvan rinnalla paritupa oli tavallinen rakennustyyppi 1500- ja 1600-luvuilla. Tällöin myös uloslämpiävät eli savupiipulliset uunit yleistyivät, ja lasi-ikkunat lisäsivät asumismukavuutta. 1600- ja 1700-luvulla kapearunkoisten asuinrakennusten ohella otettiin yleiseen käyttöön ns. karoliininen pohjakaava, jossa rakennus oli kahden huoneen levyinen. Myös erilaiset lämmitysuunit ja suuremmat lasi-ikkunat yleistyivät tuolloin. Samalla tontilla saattoi olla erityyppisiä asuinrakennuksia, joista edustavin oli tontin omistavien porvareiden käytössä, ja muissa asusti esimerkiksi perheenjäseniä, palvelusväkeä tai vierailevia kauppiaita.
@@ Rivi 33: / Rivi 33: @@
 **Kirjallisuutta**
 \\
-**Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 227-233 Helsinki: National Board of Antiquities.
+**Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 227–233 National Board of Antiquities, Helsinki.
 **Donner, Joakim** 2007. On the lack of evidence of artifacts in the Susiluola Cave in Finland. //Fennoscandia archaeologica// XXIV: 53–56.
 **Donner, Joakim** 2008. Some Comments on the Contribution by Hans-Peter Schulz and Tapani Rostedt on Susiluola. //Fennoscandia archaeologica// XXV: 83.
@@ Rivi 39: / Rivi 39: @@
 **Junno, Juho-Antti** 2007. Archaic Homo Sapiens in the northernmost region. //Fennoscandia archaeologica// XXIV: 92–93.
 **Jussila, Timo & Kriiska, Aivar & Rostedt, Tapani** 2007. The Mesolithic Settlement in the Savo, Finland and the Earliest Settlement in the Eastern Baltic Sea. //Acta Archaeologica// 78:2: 143–162.
-**Katiskoski, Kaarlo** 2002. The Semisubterranean Dwelling at Kärmelahti in Puumala, Savo Province, Eastern Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 171–200. Helsinki: National Board of Antiquities.
+**Katiskoski, Kaarlo** 2002. The Semisubterranean Dwelling at Kärmelahti in Puumala, Savo Province, Eastern Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 171–200. National Board of Antiquities, Helsinki.
 **Kinnunen, Kari A.** 2007. Fractured siltstones in Susivuori esker close to Susiluola Cave, Karijoki, Finland. //Fennoscandia archaeologica// XXIV: 57–63.
 **Kotivuori, Hannu** 1992. Dwelling-site finds from the Middle iron Age fieldwork at Kalaschabrännan in Maalahti, southern Ostrobothnia 1987-1989. //Fennoscandia archaeologica// IX: 57–74.
 **Kotivuori, Hannu** 2002. //Alisen Kemijoen kivikautiset asumuspainanteet – topografiseen havainnointiin ja aineistovertailuun perustuva asutuskuva//. Julkaisematon lisensiaattitutkielma. Turun yliopisto. Arkeologia.
-**Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 147-169. Helsinki: National Board of Antiquities.
+**Leskinen, Sirpa** 2002. The Late Neolithic House at Rusavierto. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 147-169. National Board of Antiquities, Helsinki.
 **Liedgren, Lars** 1991. Merovingertida bebyggelselämningar på Kalaschabrännan I Malax. Julkaisussa Baudou, E. & Engelmark, R. & Liedgren, L. &  Segerström  U & Wallin, J.-E. (toim.): //Järnåldersbygd i Österbotten. En ekologisk-arkeologisk studie av bosättningskontinuitet och resursutnyttjande//: 103–148. Vasa: Scriptum.
 **Lilius, Henrik** 1985. //Suomalainen puukaupunki. Trästaden i Finland. The Finnish Wooden Town//. Rungsted Kyst.
@@ Rivi 51: / Rivi 51: @@
 **Núñez, Milton** 2007. My problem with Susiluola. //Fennoscandia archaeologica// XXIV: 84–91.
 **Núñez, Milton** 2008. Susiluola – the Problem Persists. //Fennoscandia archaeologica// XXV: 84–85.
-**Pesonen, Petro** 2002. Semisubterranean houses in Finland – a review. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 9–41. National Board of Antiquities.
+**Pesonen, Petro** 2002. Semisubterranean houses in Finland – a review. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//: 9–41. National Board of Antiquities, Helsinki.
 **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 213–365, 571–584. Gaudeamus.
 **Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Alitalo-Mäkelä, Anneli** (toim.) 2003. //Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki.
@@ Rivi 59: / Rivi 59: @@
 **Uino, Pirjo** 1986. //An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. Iron Age Studies in Salo II//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 89:1. Helsinki.
 **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan waiheita// 14 (1996):1: 5–15.
-**Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita 281. Turun yliopisto. Turku.
+**Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, Scripta lingua Fennica edita 281. Turun yliopisto, Turku.
 **Ylikangas, Heikki** 1986. //Käännekohdat Suomen historiassa : pohdiskeluja kehityslinjoista ja niiden muutoksista uudella ajalla//. WSOY.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut