Käyttäjän työkalut
wiki:luokka:elinkeinot
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | |||
|
wiki:luokka:elinkeinot [2017/04/04 14:50] Helena Ranta |
wiki:luokka:elinkeinot [2017/04/05 08:26] (nykyinen) Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
| Maatalouskulttuurien ravinnonhankintamenetelmät ovat kauttaaltaan vaatineet investointia tulevaisuuteen. Siemenvilja on pitänyt säästää seuraavaa kylvöä varten, lypsävää lehmää ei ole kannattanut tappaa. Ennen kylvöä pelto on pitänyt raivata ja kyntää. Karja on voinut laiduntaa rantaniityillä tai kesantopelloilla, mutta talven varalle on pitänyt leikata lehdekset tai niittää heinä ja varastoida ne kuivaan paikkaan. Viljan kuivaamista ja puimista varten on ollut käytössä omat rakennuksensa, riihet. Heinälatoa tai vilja-aittaa on tarvittu talven varalle varastoitua heinää ja viljaa sekä tulevan kylvökauden siemeniä varten. Maatalous elinkeinona on siis edellyttänyt käyttötarkoitukseltaan monenlaisia rakennuksia ja rakennelmia sekä maatilan yhteydessä että kauempana. Niistä on jäänyt jäljelle muinaispeltoja, viljelyröykkiöitä, karjamajoja, riihen kiukaita, nauriskuoppia. Paimentolaiskulttuurien toiminnasta on jäänyt jäljelle omanlaisiaan rakenteita, joista osa on hävinnyt tunnistamattomaksi. Niliaitan puutyvi, poron lypsypuu, rakennuksen paalut ovat voineet olla maassa luontaisesti kasvavia puita, joita ei voi erottaa luonnossa kasvavista puista. Samankaltaisia rakenteita ovat voineet käyttää myös pyynti- ja maatalouskulttuurit. | Maatalouskulttuurien ravinnonhankintamenetelmät ovat kauttaaltaan vaatineet investointia tulevaisuuteen. Siemenvilja on pitänyt säästää seuraavaa kylvöä varten, lypsävää lehmää ei ole kannattanut tappaa. Ennen kylvöä pelto on pitänyt raivata ja kyntää. Karja on voinut laiduntaa rantaniityillä tai kesantopelloilla, mutta talven varalle on pitänyt leikata lehdekset tai niittää heinä ja varastoida ne kuivaan paikkaan. Viljan kuivaamista ja puimista varten on ollut käytössä omat rakennuksensa, riihet. Heinälatoa tai vilja-aittaa on tarvittu talven varalle varastoitua heinää ja viljaa sekä tulevan kylvökauden siemeniä varten. Maatalous elinkeinona on siis edellyttänyt käyttötarkoitukseltaan monenlaisia rakennuksia ja rakennelmia sekä maatilan yhteydessä että kauempana. Niistä on jäänyt jäljelle muinaispeltoja, viljelyröykkiöitä, karjamajoja, riihen kiukaita, nauriskuoppia. Paimentolaiskulttuurien toiminnasta on jäänyt jäljelle omanlaisiaan rakenteita, joista osa on hävinnyt tunnistamattomaksi. Niliaitan puutyvi, poron lypsypuu, rakennuksen paalut ovat voineet olla maassa luontaisesti kasvavia puita, joita ei voi erottaa luonnossa kasvavista puista. Samankaltaisia rakenteita ovat voineet käyttää myös pyynti- ja maatalouskulttuurit. | ||
| \\ | \\ | ||
| - | Esiteollisten ja teollisten kulttuurien elinkeinot ovat liittyneet monipuolisemmin tavaroiden valmistukseen. Osa tuotteista kuuluu kulutustavaroihin, toisia on käytetty jossakin toiminnassa, esim. tervaa veneiden käsittelyssä tai hiiltä raudanvalmistuksessa. Arkeologiseen kulttuuriperintöön on | + | Esiteollisten ja teollisten kulttuurien elinkeinot ovat liittyneet monipuolisemmin tavaroiden valmistukseen. Osa tuotteista kuuluu kulutustavaroihin, toisia on käytetty jossakin toiminnassa, esim. tervaa veneiden käsittelyssä tai hiiltä raudanvalmistuksessa. Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvat tavaroiden ja jalosteiden valmistuspaikat rakennuksineen ja rakenteineen kertovat osaltaan teollisesta ja esiteollisesta toiminnasta – vesisahat lautojen valmistuksesta, ruukit raudanvalmistuksesta jne. Louhokset, kaivokset ja maa-aineksen ottopaikat ovat jäännöksiä, joita luonnehtivat tyhjät tilat ja raaka-aineen otosta jääneet kesken eräiset kappaleet sekä kuonakasat ja siirretyt maa-aineskasat. |
| - | \\ | + | |
| - | Tavaroiden ja jalosteiden valmistuspaikat rakennuksineen ja rakenteineen kertovat osaltaan teollisesta ja eriteollisesta toiminnasta – vesisahat lautojen valmistuksessa, ruukit raudanvalmistuksesta jne. Louhokset, kaivokset ja maa-aineksen ottopaikat ovat muinaisjäännöksiä, joita luonnehtivat tyhjät tilat ja raaka-aineen otosta jääneet kesken eräiset kappaleet sekä kuonakasat ja siirretyt maa-aineskasat. | + | |
| \\ | \\ | ||
| Elinkeinojen harjoittamispaikkoihin liittyy olennaisena osana tilapäiseen asumiseen sekä kulkemiseen ja kuljettamiseen liittyviä jäännöksiä kuten majoja, satamia, laitureita ja siltoja. | Elinkeinojen harjoittamispaikkoihin liittyy olennaisena osana tilapäiseen asumiseen sekä kulkemiseen ja kuljettamiseen liittyviä jäännöksiä kuten majoja, satamia, laitureita ja siltoja. | ||
| + | \\ | ||
| **Kirjallisuutta** | **Kirjallisuutta** | ||
| + | \\ | ||
| **Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna**: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus. | **Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna**: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus. | ||
| **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | **Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. | ||
wiki/luokka/elinkeinot.1491306630.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/04 14:50 / Helena Ranta