Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku [2017/03/02 14:36]
Veli-Pekka Suhonen
wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku [2017/03/09 14:36]
Veli-Pekka Suhonen
Rivi 2: Rivi 2:
 {{:​wiki:​luokka:​ma300004_8_p.jpg?​800|}} {{:​wiki:​luokka:​ma300004_8_p.jpg?​800|}}
  
-Tähän aihealueeseen sisältyy maa- ja vesiliikenteeseen ​liittyviä jäännöksiä. ​Säännöllisesti käytettyjä kinttupolkuja ​on muotoutunut ​jo esihistoriallisella ajalla. Varsinaisen ​asutusta ​ja hallintokeskuksia yhdistäneen ​tieverkoston rakentaminen ​sijoittuu kuitenkin ​vasta keskiajalla. Teihin liittyviä jäännöksiä ovat mysö krouvit ​ja majatalotsillat ​ja kilometripylväät. ​Vesille liikkuminen ​on puolestaan ​synnyttänyt satamia, kanavia, veneenvetotaipaleita.+Tähän aihealueeseen sisältyy maa-, vesi- ja ilmaliikenteeseen sekä tiedonkulkuun ​liittyviä ​arkeologisia ​jäännöksiä. ​Maalla ​on kuljettu ​jo esihistorialliselta ajalta lähtien polkuja, teitä ja vesistöjä pitkinTalvi- ja kesäreitit poikkesivat usein toisistaan. Talvisin lyhennettiin matkaa hyödyntämällä jäätyneitä järviä ja soita. Polku eroaa tiestä siinä, että se on tilapäisesti tai säännöllisesti käytetty kulku-ura ilman varsinaisia tierakenteita,​ kuten tiepinnoiteita,​ tiepenkkoja ja -terasseja, ojia ja silta- sekä pitkospuurakenteita. Oman mielenkiintoisen,​ mutta toistaiseksi vähän tunnetun tietyypin muodostavat solatiet.  
 + 
 +Varsinaisen ​valtiojohtoisen ​ja lakisääteisen ​tieverkoston rakentaminen ​käynnistyi Suomessa keskiajan kuluessa. Aluksi tiet yhdistivät hallintokeskuksina toimineita linnoja ja kaupunkeja toisiinsa. Yleisten teiden rinnalle muotoutui jo varhain kylästä kylään ja kylästä kirkkoon kulkeneita teitä ja polkuja. Lisäksi kylien alueilla oli omat karja-, pelto-, niitty-, mylly- ja metsäpolkunsa. Teiden rakentamisesta ja rakenteista oli useita määräyksiä kuningas Maunu Eerikinpojan 1300-luvun puolivälissä voimaan tulleessa maanlaissa. Laissa määrättiin myös kylän tonttimailla olevista teistä eli kyläraiteista. Lopullisesti koko Suomi syrjäseutuineen on päätynyt hoidetun tieverkoston piiriin ​vasta 1900-luvulla. Teihin liittyviä jäännöksiä ovat myös krouvit, ​majatalot ​ja kilometripylväät. ​ 
 + 
 +Tie- ja vesiliikenteen rinnalle tuli ensin 1800-luvun jälkipuoliskolla rautatiet ja sitten 1900-luvun alkupuolella ilmaliikenne. Molemmat ovat jättäneet arkeologiset merkkinsä maastoon. Hylätyistä rautatielinjoista kertovat kasvillisuuden peittämät ratapenkat ja kipinäaidat. Ilmaliikenteestä ​on puolestaan ​muistona hylättyjä sotilaslentokenttiä erilaisine ilmailuun liittyvine rakenteiden jäännöksineen  
  
  
wiki/luokka/liikenne_ja_tiedonkulku.txt · Viimeksi muutettu: 2018/02/12 11:17 / Helena Ranta