Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku [2017/03/03 12:19]
Veli-Pekka Suhonen
wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku [2018/02/12 11:17]
Helena Ranta
Rivi 2: Rivi 2:
 {{:​wiki:​luokka:​ma300004_8_p.jpg?​800|}} {{:​wiki:​luokka:​ma300004_8_p.jpg?​800|}}
  
-Tähän aihealueeseen sisältyy maa-, vesi- ja ilmaliikenteeseen liittyviä jäännöksiä. ​Maalla ​on kuljettu ​jo esihistorialliselta ajalta lähtien ​polkuja ja teitä pitkin. Polku eroaa tiestä siinä, että se on tilapäisesti tai säännöllisesti käytetty kulku-ura ilman tierakenteita. ​Varsinaisen asutusta ​ja hallintokeskuksia yhdistäneen ylhäältä johdetun ​ja lakisääteisen tieverkoston rakentaminen käynnistyi Suomessa ​keskiajalla. Lopullisesti koko Suomi on päätynyt tieverkoston piiriin vasta 1900-luvulla. ​ Teihin liittyviä jäännöksiä ovat myös krouvit ​ja majatalot, sillat ​ja kilometripylväät. ​Vesille liikkuminen on puolestaan synnyttänyt mm. satamia, kanavia ​ja veneenvetotaipaleitaIlmareittien arkeologisiin kohteisiin kuuluvat mmvanhimmat ​ja sittemin hylätyt lentokentät niihin kuuluvine rakenteineen.+Tähän aihealueeseen sisältyy maa-, vesi- ja ilmaliikenteeseen ​sekä tiedonkulkuun ​liittyviä ​arkeologisia ​jäännöksiä. ​Polkuja, teitä ja vesistöjä pitkin ​on kuljettu esihistorialliselta ajalta lähtien. Ensimmäiset varmat todisteet tienrakentamisesta Suomessa on tosin vasta keskiajalta. Polku eroaa tiestä siinä, että se on tilapäisesti tai säännöllisesti käytetty kulku-ura ilman varsinaisia ​tierakenteita, kuten tiepinnoitteita,​ tiepenkkoja ja -terasseja, ojia ja silta- sekä pitkospuurakenteitaOman mielenkiintoisen,​ mutta toistaiseksi vähän tunnetun tietyyppinsä muodostavat solatiet eli hålvägit. Huomionarvoista on myös se, että talvi- ​ja kesäreitit poikkesivat usein toisistaan. Talvisin lyhennettiin matkaa hyödyntämällä jäätyneitä järviä ja soita. 
 + 
 +Valtiojohtoisen ​ja lakisääteisen tieverkoston rakentaminen käynnistyi Suomessa ​laajamittaisesti keskiajan kuluessa. Aluksi tiet, kuten Suuri rantatie ja Hämeen härkätie, yhdistivät hallintokeskuksina toimineita linnoja ja kaupunkeja toisiinsa. Valtion ylläpitämien ns. yleisten teiden rinnalle muotoutui jo varhain kylästä kylään ja kylästä kirkkoon kulkeneita teitä ja polkuja. Lisäksi kylien alueilla oli omat karja-, pelto-, niitty-, mylly- ja metsäpolkunsa. Teiden rakentamisesta ja rakenteista oli useita määräyksiä ​ 1300-luvun puolivälissä voimaan tulleessa kuningas Maunu Eerikinpojan maanlaissa. Laissa määrättiin myös kylän tonttimailla olevista teistä eli kyläraiteista. Lopullisesti koko Suomi syrjäseutuineen ​on päätynyt ​hoidetun ​tieverkoston piiriin vasta 1900-luvulla. Teihin liittyviä jäännöksiä ovat myös krouvitmajatalot ja kilometripylväät. ​ 
 + 
 +Tie- ja vesiliikenteen rinnalle tuli ensin 1800-luvun jälkipuoliskolla rautatiet ja sitten 1900-luvun alkupuolella ilmaliikenneMolemmat ovat jättäneet arkeologiset merkkinsä maastoonHylätyistä rautatielinjoista kertovat kasvillisuuden peittämät ratapenkat ​ja kipinäaidatIlmaliikenteestä on puolestaan muistona hylättyjä sotilaslentokenttiä erilaisine ilmailuun liittyvine rakenteiden jäännöksineen. ​  
  
  
wiki/luokka/liikenne_ja_tiedonkulku.txt · Viimeksi muutettu: 2018/02/12 11:17 / Helena Ranta