Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku [2017/03/08 12:50]
Veli-Pekka Suhonen
wiki:luokka:liikenne_ja_tiedonkulku [2018/02/12 11:17]
Helena Ranta
Rivi 2: Rivi 2:
 {{:​wiki:​luokka:​ma300004_8_p.jpg?​800|}} {{:​wiki:​luokka:​ma300004_8_p.jpg?​800|}}
  
-Tähän aihealueeseen sisältyy maa-, vesi- ja ilmaliikenteeseen sekä tiedonkulkuun liittyviä arkeologisia jäännöksiä. ​Maalla on kuljettu jo esihistorialliselta ajalta lähtien polkuja, teitä ja vesistöjä pitkin. ​Talvi- ja kesäreitit poikkesivat usein toisistaan. Talvisin lyhennettiin matkaa hyödyntämällä jäätyneitä järviä ja soita. Polku eroaa tiestä siinä, että se on tilapäisesti tai säännöllisesti käytetty kulku-ura ilman varsinaisia tierakenteita,​ kuten tiepinnoiteita, tiepenkkoja ja -terasseja, ojia ja silta- sekä pitkospuurakenteita. Oman mielenkiintoisen,​ mutta toistaiseksi vähän tunnetun ​tietyypin ​muodostavat solatiet. ​+Tähän aihealueeseen sisältyy maa-, vesi- ja ilmaliikenteeseen sekä tiedonkulkuun liittyviä arkeologisia jäännöksiä. ​Polkuja, teitä ja vesistöjä pitkin ​on kuljettu esihistorialliselta ajalta lähtienEnsimmäiset varmat todisteet tienrakentamisesta Suomessa on tosin vasta keskiajalta. Polku eroaa tiestä siinä, että se on tilapäisesti tai säännöllisesti käytetty kulku-ura ilman varsinaisia tierakenteita,​ kuten tiepinnoitteita, tiepenkkoja ja -terasseja, ojia ja silta- sekä pitkospuurakenteita. Oman mielenkiintoisen,​ mutta toistaiseksi vähän tunnetun ​tietyyppinsä ​muodostavat solatiet ​eli hålvägit. Huomionarvoista on myös se, että talvi- ja kesäreitit poikkesivat usein toisistaan. Talvisin lyhennettiin matkaa hyödyntämällä jäätyneitä järviä ja soita.
  
-Varsinaisen asutusta ja hallintokeskuksia yhdistäneen ylhäältä johdetun ​ja lakisääteisen tieverkoston rakentaminen käynnistyi Suomessa keskiajan kuluessa. Aluksi ​varsinaiset ​tiet yhdistivät hallintokeskuksina toimineita linnoja ja kaupunkeja toisiinsa. ​Yleisten ​teiden ​rinnalla ​muotoutui jo varhain kylästä kylään ja kylästä kirkkoon kulkeneita teitä. Lisäksi kylien alueilla oli omat karja-, pelto-, niitty-, mylly ja metsäpolkunsa. Teiden rakentamisesta ja rakenteista oli useita määräyksiä ​kuningas Maunu Eerikinpojan ​1300-luvun puolivälissä voimaan tulleessa maanlaissa. Laissa määrättiin myös kylän tonttimailla olevista teistä eli kyläraiteista. Lopullisesti koko Suomi syrjäseutuineen on päätynyt hoidetun tieverkoston piiriin vasta 1900-luvulla. Teihin liittyviä jäännöksiä ovat myös krouvit, majatalot ja kilometripylväät. ​+Valtiojohtoisen ​ja lakisääteisen tieverkoston rakentaminen käynnistyi Suomessa ​laajamittaisesti ​keskiajan kuluessa. Aluksi tiet, kuten Suuri rantatie ja Hämeen härkätie, ​yhdistivät hallintokeskuksina toimineita linnoja ja kaupunkeja toisiinsa. ​Valtion ylläpitämien ns. yleisten ​teiden ​rinnalle ​muotoutui jo varhain kylästä kylään ja kylästä kirkkoon kulkeneita teitä ​ja polkuja. Lisäksi kylien alueilla oli omat karja-, pelto-, niitty-, myllyja metsäpolkunsa. Teiden rakentamisesta ja rakenteista oli useita määräyksiä ​ 1300-luvun puolivälissä voimaan tulleessa ​kuningas Maunu Eerikinpojan ​maanlaissa. Laissa määrättiin myös kylän tonttimailla olevista teistä eli kyläraiteista. Lopullisesti koko Suomi syrjäseutuineen on päätynyt hoidetun tieverkoston piiriin vasta 1900-luvulla. Teihin liittyviä jäännöksiä ovat myös krouvit, majatalot ja kilometripylväät. ​
  
 Tie- ja vesiliikenteen rinnalle tuli ensin 1800-luvun jälkipuoliskolla rautatiet ja sitten 1900-luvun alkupuolella ilmaliikenne. Molemmat ovat jättäneet arkeologiset merkkinsä maastoon. Hylätyistä rautatielinjoista kertovat kasvillisuuden peittämät ratapenkat ja kipinäaidat. Ilmaliikenteestä on puolestaan muistona hylättyjä sotilaslentokenttiä erilaisine ilmailuun liittyvine rakenteiden jäännöksineen.  ​ Tie- ja vesiliikenteen rinnalle tuli ensin 1800-luvun jälkipuoliskolla rautatiet ja sitten 1900-luvun alkupuolella ilmaliikenne. Molemmat ovat jättäneet arkeologiset merkkinsä maastoon. Hylätyistä rautatielinjoista kertovat kasvillisuuden peittämät ratapenkat ja kipinäaidat. Ilmaliikenteestä on puolestaan muistona hylättyjä sotilaslentokenttiä erilaisine ilmailuun liittyvine rakenteiden jäännöksineen.  ​
wiki/luokka/liikenne_ja_tiedonkulku.txt · Viimeksi muutettu: 2018/02/12 11:17 / Helena Ranta