Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen [2017/04/02 15:28]
Helena Ranta
wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen [2017/04/04 12:58]
Juha Ruohonen
Rivi 3: Rivi 3:
 {{:​wiki:​luokka:​sas15_109_st_p.jpg?​800|}} {{:​wiki:​luokka:​sas15_109_st_p.jpg?​800|}}
  
-Uskonnon harjoittamisen arkeologiset ilmentymät liittyvät joko institutionaalisiin kristillisiin kohteisiin tai kansanuskoon liittyviin jäännöksiin. ​ +Uskonnon harjoittamisen arkeologiset ilmentymät liittyvät joko institutionaalisiin kristillisiin kohteisiin tai kansanuskoon liittyviin jäännöksiin. ​Ajallisesti kansanuskon arkeologisiin ilmentymiin liittyy konkreettisia muinaisjäännöksiä ja muinaisjäännöstyyppejä esihistorian eri periodeilta ​nykypäivään ​ulottuvalta aikajaksolta, kun taas kristinuskon ​vaikutus ​alkaa varsinaisesti ilmetä vasta 1000-luvulta lähtien.
- +
-Kristinuskon historia Suomessa ulottuu rautakauden loppupuolelta ​nykypäivään. Varhaisimmat kristilliset vaikutukset saapuivat maahamme sekä idästä että lännestä. Läntinen katolisuus omaksutaan 1100-luvulta lähtien pääosaan nykyisen Suomen aluetta, kun taas karjalaiset liittyivät Novgorodin alaisuuteen ja omaksuivat Itä-Suomessa ortodoksisen uskon. Pohjois-Suomessa käännytystyö jatkui 1600-luvulle asti. Kristinuskon arkeologinen ​vaikutus ​näkyy erityisesti esineellisessä kulttuurissa,​ hautaustavoissa ja -paikoissa sekä rakennuksissa,​ kuten kirkoissa, kappeleissa ja luostareissa.+
  
 <hidden Lue lisää > <hidden Lue lisää >
 \\ \\
- +Kansanuskoksi kutsutaan yliluonnollisiin ilmiöihin, taikuuteen, moraaliseen järjestykseen sekä ihmisen onneen liittyvien uskomusten järjestelmää,​ joka vaikutti kansan keskuudessa ilman yhteyttä virallisiin oppijärjestelmiin. Kansanuskoon sisältyi käytäntöjä,​ uskomuksia, kertomuksia,​ rituaaleja ja normeja, jotka välittyvät perinteenä käyttökonteksteissaan. Kansanuskon elementit eivät ole muodostaneet keskenään yhtenäistä kokonaisuutta;​ kansanuskolle onkin tyypillistä useilta eri aikakausilta ja eri tahoilta omaksuttujen ainesten hyödyntäminen ja yhdistäminen. Osa kansanuskon ilmiöistä liittyy muinaisuskoon eli esikristillisiksi arvioituihin kerrostumiin,​ osa periytyy katoliselta ajalta tai ortodoksisesta uskonnosta. Kerroksellisuudesta johtuen kansanuskon kohteiden ajoittaminen ei aina ole yksiselitteistä. Kansanuskon kohteita ovat esimerkiksi karsikot, kuppikivet ja uhrilähteet
-Kansanuskoksi kutsutaan yliluonnollisiin ilmiöihin, taikuuteen, moraaliseen järjestykseen sekä ihmisen onneen liittyvien uskomusten järjestelmää,​ joka vaikutti kansan keskuudessa ilman yhteyttä virallisiin oppijärjestelmiin. Kansanuskoon sisältyi käytäntöjä,​ uskomuksia, kertomuksia,​ rituaaleja ja normeja, jotka välittyvät perinteenä käyttökonteksteissaan. Kansanuskon elementit eivät ole muodostaneet keskenään yhtenäistä kokonaisuutta;​ kansanuskolle onkin tyypillistä useilta eri aikakausilta ja eri tahoilta omaksuttujen ainesten hyödyntäminen ja yhdistäminen. Osa kansanuskon ilmiöistä liittyy muinaisuskoon eli esikristillisiksi arvioituihin kerrostumiin,​ osa periytyy katoliselta ajalta tai ortodoksisesta uskonnosta. Kerroksellisuudesta johtuen kansanuskon kohteiden ajoittaminen ei ole yksiselitteistä. Kansanuskon kohteita ovat esimerkiksi karsikot, kuppikivet ja uhrilähteet.+\\ 
 +Kristinuskon historia Suomessa ulottuu rautakauden loppupuolelta nykypäivään. Varhaisimmat kristilliset vaikutukset saapuivat maahamme sekä idästä että lännestä. Läntinen katolisuus omaksutaan 1100-luvulta lähtien pääosaan nykyisen Suomen aluetta, kun taas karjalaiset liittyivät Novgorodin alaisuuteen ja omaksuivat Itä-Suomessa ortodoksisen uskon. Pohjois-Suomessa käännytystyö jatkui 1600-luvulle asti. Kristinuskon arkeologinen vaikutus näkyy erityisesti esineellisessä kulttuurissa,​ hautaustavoissa ja -paikoissa sekä rakennuksissa,​ kuten kirkoissa, kappeleissa ja luostareissa.
 \\ \\
 Uskonnon harjoittamisen todentaminen arkeologisissa kohteissa on usein tulkinnanvaraista. Maastohavaintojen tukena on käytettävä esimerkiksi perimätietoa,​ historiallisia karttoja ja asiakirjalähteitä. Uskonnon harjoittamisen todentaminen arkeologisissa kohteissa on usein tulkinnanvaraista. Maastohavaintojen tukena on käytettävä esimerkiksi perimätietoa,​ historiallisia karttoja ja asiakirjalähteitä.
wiki/luokka/uskonnon_harjoittaminen.txt · Viimeksi muutettu: 2017/04/04 12:58 / Juha Ruohonen