Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen [2017/03/28 11:25]
Helena Ranta
+++ wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen [2017/04/04 12:58] (nykyinen)
Juha Ruohonen
@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 {{:wiki:luokka:sas15_109_st_p.jpg?800|}}
-Uskonnon harjoittamisen arkeologiset ilmentymät liittyvät joko institutionaalisiin kristillisiin kohteisiin tai kansanuskoon liittyviin jäännöksiin.
+Uskonnon harjoittamisen arkeologiset ilmentymät liittyvät joko institutionaalisiin kristillisiin kohteisiin tai kansanuskoon liittyviin jäännöksiin. Ajallisesti kansanuskon arkeologisiin ilmentymiin liittyy konkreettisia muinaisjäännöksiä ja muinaisjäännöstyyppejä esihistorian eri periodeilta nykypäivään ulottuvalta aikajaksolta, kun taas kristinuskon vaikutus alkaa varsinaisesti ilmetä vasta 1000-luvulta lähtien.
+<hidden Lue lisää >
+\\
+Kansanuskoksi kutsutaan yliluonnollisiin ilmiöihin, taikuuteen, moraaliseen järjestykseen sekä ihmisen onneen liittyvien uskomusten järjestelmää, joka vaikutti kansan keskuudessa ilman yhteyttä virallisiin oppijärjestelmiin. Kansanuskoon sisältyi käytäntöjä, uskomuksia, kertomuksia, rituaaleja ja normeja, jotka välittyvät perinteenä käyttökonteksteissaan. Kansanuskon elementit eivät ole muodostaneet keskenään yhtenäistä kokonaisuutta; kansanuskolle onkin tyypillistä useilta eri aikakausilta ja eri tahoilta omaksuttujen ainesten hyödyntäminen ja yhdistäminen. Osa kansanuskon ilmiöistä liittyy muinaisuskoon eli esikristillisiksi arvioituihin kerrostumiin, osa periytyy katoliselta ajalta tai ortodoksisesta uskonnosta. Kerroksellisuudesta johtuen kansanuskon kohteiden ajoittaminen ei aina ole yksiselitteistä. Kansanuskon kohteita ovat esimerkiksi karsikot, kuppikivet ja uhrilähteet.
+\\
 Kristinuskon historia Suomessa ulottuu rautakauden loppupuolelta nykypäivään. Varhaisimmat kristilliset vaikutukset saapuivat maahamme sekä idästä että lännestä. Läntinen katolisuus omaksutaan 1100-luvulta lähtien pääosaan nykyisen Suomen aluetta, kun taas karjalaiset liittyivät Novgorodin alaisuuteen ja omaksuivat Itä-Suomessa ortodoksisen uskon. Pohjois-Suomessa käännytystyö jatkui 1600-luvulle asti. Kristinuskon arkeologinen vaikutus näkyy erityisesti esineellisessä kulttuurissa, hautaustavoissa ja -paikoissa sekä rakennuksissa, kuten kirkoissa, kappeleissa ja luostareissa.
-Kansanuskoksi kutsutaan yliluonnollisiin ilmiöihin, taikuuteen, moraaliseen järjestykseen sekä ihmisen onneen liittyvien uskomusten järjestelmää, joka vaikutti kansan keskuudessa ilman yhteyttä virallisiin oppijärjestelmiin. Kansanuskoon sisältyi käytäntöjä, uskomuksia, kertomuksia, rituaaleja ja normeja, jotka välittyvät perinteenä käyttökonteksteissaan. Kansanuskon elementit eivät ole muodostaneet keskenään yhtenäistä kokonaisuutta; kansanuskolle onkin tyypillistä useilta eri aikakausilta ja eri tahoilta omaksuttujen ainesten hyödyntäminen ja yhdistäminen. Osa kansanuskon ilmiöistä liittyy muinaisuskoon eli esikristillisiksi arvioituihin kerrostumiin, osa periytyy katoliselta ajalta tai ortodoksisesta uskonnosta. Kerroksellisuudesta johtuen kansanuskon kohteiden ajoittaminen ei ole yksiselitteistä. Kansanuskon kohteita ovat esimerkiksi karsikot, kuppikivet ja uhrilähteet.
+\\
 Uskonnon harjoittamisen todentaminen arkeologisissa kohteissa on usein tulkinnanvaraista. Maastohavaintojen tukena on käytettävä esimerkiksi perimätietoa, historiallisia karttoja ja asiakirjalähteitä.
+\\
 **Kirjallisuutta**
+\\
 **Harva, Uno** 1948. //Suomalaisten muinaisusko//. WSOY.
@@ Rivi 23: / Rivi 28: @@
 Anna-Leena Siikala 2012. Itämerensuomalaisten mytologia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1388.
+</hidden>
+\\
 Uskonnon harjoittaminen -aihealueeseen kuuluvat seuraavat teemat:

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut