Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:luola

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:luola [2017/03/06 07:49]
Helena Ranta [Määritelmä]
wiki:luola [2022/08/29 11:15] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 1: Rivi 1:
-{{tag>​wiki:​luokka:​puolustus_ja_sodankäynti ​wiki:​luokka:​modernit_linnoitukset}}+{{tag>​wiki:​luokka:​asuminen_ja_oleskelu ​wiki:​luokka:​esihistorialliset_asuinpaikat wiki:​luokka:​maaseudun_historialliset_asuinpaikat}} 
  
  
 ====== Luola ====== ====== Luola ======
 +{{:​wiki:​luola_hyvinkää_pahnakallio.jpg?​450|}}
  
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
- +Luonnonvoimien kallio- ​tai maaperään synnyttämä suurehko onkalo tai onkaloiden muodostama kokonaisuus
-Kallion sisään louhittu suojatila, joka on tarkoitettu miehistösuojaksi ​tai varastoksi  ​+
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
 +Luonnonluolat ovat yhden tai useamman osittain tai kokonaan kallio- tai maaperän kattaman onkalon ja niitä joskus yhdistävien käytävien muodostamia kokonaisuuksia. Luoliksi kutsutaan joskus myös avoimia kallion jyrkkäseinäisiä,​ lohkareiden väliin muodostuneita solamaisia rakoja tai rotkoja. Ihminen on hyödyntänyt luonnonluolia toiminnassaan sekä esihistoriallisella että historiallisella ajalla. Niissä on voitu oleskella ja asua pidempiä ja lyhempiä aikoja. Lisäksi niissä on piileskelty,​ tehty taikoja tai niihin on varastoitu ruokatarpeita ja tavaraa. Ihmistoiminnan jäljet näkyvät luolissa ja niiden ulkopuolella erilaisina maakerrostumina,​ noki- ja hiilijäännöksinä ja esinelöytöinä. Luolien seinämissä voi olla maalauksia ja hiilipiirroksia. ​
  
-Luola on kallioon sisään louhittu suojatila, jonka kalliokaton vahvuus on useita metrejäSisäänkäynnit on varustettu ​yleensä ​betoniseinillä,​ teräsovilla ​ja eteisrakenteilla,​ joilla on pystytty vähentämään luolan edessä räjähtävien ammusten sirpale‐ ja painevaikutuksiaLuolista on toisinaan louhittu myös pystykuiluja kallion päälle ilmanvaihtoa,​ ulospääsyä ​tai tähystystä ja tulenjohtoa vartenLuolien pinta-ala vaihtelee 20–800 neliömetriinLuolien yleisimmät pohjamuodot ovat yksinkertainen suorakaide ​tai kahdella sisäänkäynnillä varustettu U‐kirjaimen muotoinen tunneli.((Lagerstedt & Laulumaa 201420))+Luolat syntyvät kallioperään esimerkiksi sulan kiviaineksen jähmettymisen yhteydessä tai myöhemmin veden syövyttävästä vaikutuksestaLisäksi ne voivat syntyä mm. maankuoren liikkeiden aiheuttaman kallioperän lohkoutumisen vuoksi. Maaperään syntyy puolestaan luolia mm. veden syövyttämänä tai eläinten kaivamana. Suomen alueella luonnonluolat ovat yleensä ​lohkareluolia. Lisäksi tunnetaan mm. veden kuluttamia karstiluolia sekä rakoilun ​ja rapautumisen synnyttämiä rakoluoliaLuolan lattia voi olla kiviaineksen lisäksi erilaista maalajeista koostuva. Kallioiden sivuilla olevien kalliolippojen muodostamia suojaisia painaumia kutsutaan lippaluoliksi ​tai puoliluoliksiLuonnonluolat eivät ole sellaisenaan pysyviäNe voivat muuttua esimerkiksi rapautumisen ja muun kulumisen vuoksi. Lisäksi katoista ja seinistä voi tippua kiviä ​tai luola voi romahtaa.((Kejonen et al. 201516–29, 35, 52)) 
  
-Käytössä olevat luolat kuuluvat rakennettuun kulttuuriperintöönKäytössä jääneissä ​ja hylätyissäkin luolissa arkeologialla ​on vain marginaalinen rooliTeoriassa luolissa voi kuitenkin olla arkeologisia jäännöksiä siellä tapahtuneesta toiminnasta ​ja siellä olleista tavaroista ja kalusteista+Luonnon prosessien lisäksi myös ihminen on kaivanut tai louhinut luoliaLuolia on louhittu esimerkiksi varasto-ja väestönsuojakäyttöön. Puolustusvarustuksia rakennettaessa ​on tehty myös runsaasti erilaisia [[wiki:​louhittu-luola|luolia]]Lisäksi luolia ​ja niitä yhdistäviä tunneleita on syntynyt [[wiki:​kaivos|kaivostoiminnan]] yhteydessä.
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Ensimmäiset kalliokaton alle louhitut luolat valmistuivat Suomessa 1880-luvulla Viaporin linnoituksen linnakesaarille VallisaareenLauttasaareen ​ja Melkkiin ammusvarastoiksi((Manninen 2000)).+Suomen alueella vanhin ihmisen toimintaan liittyvä luola on mahdollisesti Kristiinankaupungin Karijoella sijaitseva Susiluola. Se on syntynyt kallion vaakarakoon rapautumisen tuloksena, ja siitä on tutkittu arkeologisissa kaivauksissa vain osa. Luolassa on arvioitu oleskelleen Neandertalin ihmisen noin 75 000–125 000 vuotta sitten, mutta tulkinnasta ei olla yksimielisiä.((Schulz et al. 2002; Schulz et al. 2010; Fennoscandia archaeologica XXIV)) 
  
-Ensimmäisen maailmansodan aikana luolia eli tunneleita rakennettiin pääkaupunkiseudun maarintamalle ja linnakesaarille miehistön suojiksi ja varastoiksiLuolissa oli betoniseinät ​ja lattiaSisäkatto oli aaltopeltiäLuolan päällä olevan kalliokaton paksuus oli 5–10 metriäSisäänkäynnit oli usein varustettu eteiselläjoissa oviaukot eivät sijainneet kohdakkainNäin olisi pystytty vähentämään luolan edessä räjähtävien ammusten sirpale‐ ​ja painevaikutuksia. Ovet olivat yleensä massiivisia teräsovia.((Lagerstedt & Laulumaa 201426–27.))+Luonnonluolissa on oleskeltu myös myöhemmin esihistoriallisella ajallaHyvinkään Pahnakallion luolalta on merkkejä kivikautisesta,​ mahdollisesta rautakautisesta ​ja historiallisen ajan ihmistoiminnastaLyhytaikaisen kivikautisen oleskelun paikka on myös ilmeisesti Loviisan Kukuljärven Brannin luolaPidempiaikaiseen ihmistoimintaan kivikaudella voi liittyä Pyhtään Lippukallion [[wiki:​kivikautinen-asuinpaikka|asuinpaikka]]Se sijaitsee rapakivisen siirtolohkareen alle sijoittuvassa puoliluolassaja lisäksi asuinpaikka voi ulottua myös luolan ulkopuolellePronssi- ​ja rautakautiseen ihmistoimintaan liittyvät mahdollisesti puolestaan Laitilan Hautvuoren [[wiki:muinaislinna|muinaislinnan]] luonnonluolat
  
-Toisen maailmansodan aikana luolia rakennettiin ammusvarastoiksi sekä majoitustiloiksi,​ joiden yhteyteen voitiin lisäksi sijoittaa asekammioita konekivääreille tai panssarintorjuntatykeille tai tulenjohtopaikkoja. Kallioon louhitun tunnelin sisälle oli yleensä tarkoitus sijoittaa lautarakenteinen,​ harjakattoinen parakki. Tunneleissa oli keskuslämmitys ​ja osassa myös suurikokoiset ilmastointijärjestelyt,​ joita varten ​on louhittu omat pystykuilut ilmanvaihtohormistoilleTulenjohtoa ja tähystystä varten tunneleista nousee pystykuiluja kallioiden huipuilleTunneleita ​on varustettu tähystyskuvuilla,​ tulenjohtoperiskoopeilla sekä avoimilla tähystyskuiluilla.((Lagerstedt 2012: 39.))+Lippaluoliin ​ja muihin kallion suojaisiin painaumiin ​on tehty joskus [[wiki:​kalliomaalaus|kalliomaalauksia]]Esimerkiksi Kouvolan Repoveden Ruskiasalmen itärannalla sijaitsevassa Löppösen luolassa on mahdollisesti kivikauteen ajoittuvia maalauksiaMikkelin Ristiinan Astuvansalmen maalaukset ​on tehty lippaluolaan kivi- ja pronssikaudella ​Lohkareluolassa olevia kivikautisia kalliomaalauksia tunnetaan esimerkiksi Enonkosken Kurtinvuoresta.
  
 +Historiallisella ajalla luonnonluolissa kerrotaan piileskellyn mm. iso- ja pikkuvihan aikana 1700-luvulla ja myöhemmin Suomen sodan aikaan 1800-luvun alussa. Tällaisia ovat esimerkiksi Maskun Mätikän rakoluola((Kejonen et al. 2015: 122)) ja Lahden Hettosuon Kalliojärven luola. Lisäksi luonnonluolia on käytetty erilaisina varasto- ja kätköpaikkoina,​ kuten esimerkiksi Maskun Valkamäen luolaa 1400-luvulla((Kejonen et al. 2015: 121)) ja Inarin Korkea-Mauran jääluolaa ainakin 1600-luvulta lähtien((Kejonen et al. 2015: 298)). Nykyaikana luolia on voitu käyttää myös kaatopaikkoina((Kejonen et al. 2015: 54)).
 +
 +Joissakin luolissa tiedetään asustelleen erakoita, kuten Kouvola Löppösen luolassa. Lisäksi luolat ovat olleet laitapuolenkulkijoiden,​ virkavaltaa paenneiden ja vuoden 1918 sotapakolaisten suojapaikkoja. Tietoja tällaisesta liittyy esimerkiksi Turun Luolavuoren((Kejonen et al. 2015: 114)) ja Porin Lyttylän Pirunpesän luoliin. Viimemainittu luola on ollut myös nuorison kokoontumis- ja tanssipaikka aina 1960-luvulle saakka((Kejonen et al. 2015: 224)).
 +
 +Joitakin luolakohteita on pidetty pyhinä paikkoina. Lisäksi niissä on tehty erilaisia taikoja ja parannustoimia. Tällainen on esimerkiksi Rautjärven Torsasansalon Pirunkirkko((Kejonen et al. 2015: 171)). Uhriluola on puolestaan esimerkiksi [[wiki:​seita|seitana]] tunnetussa Inarin Ukonsaaressa. Lisäksi moniin luonnonluoliin liittyy tarinoita. Esimerkiksi Lieksan Kolin Pirunkirkkoon liittyy luolille luonteenomainen pirutarina((Kejonen et al. 2015: 269)).
 +
 +Monet luonnonluolat ovat olleet pitkään suosittuja retkeily- ja nähtävyyskohteita. Tämän vuoksi niihin on kertynyt eriaikaisia matkailijoiden ja muiden kävijöiden jättämiä merkkejä. Nämä ovat joissakin kohteissa peittäneet vanhempia merkkejä ja maalauksia. Luonnonluolissa ja niiden edustalla on myös poltettu nuotioita eri aikoina. Niiden savu on joissakin kohteissa mustannut esimerkiksi seinämiin tehtyjä maalauksia ja hiilellä piirrettyjä kuvioita.
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-1880-luvusta alkaen, ensimmäinen maailmansota,​ toinen maailmansota +Vanhimmat mahdolliset merkit ihmisen toiminnasta luonnonluolissa ajoittuvat Suomen alueella keskipaleoliittiseen aikaan noin 200 000 – 75 000 eaa. Kivikaudella noin 8900–1700/​1500 eaa. ihmisen toiminta ajoittuu luonnonluolissa esimerkiksi kampakeraamiseen aikaan noin 6000–4000 vuotta sitten. Jonkin verran ihmistoiminnan merkkejä tunnetaan luonnonluoliin liittyen myös pronssikaudelta noin 1700/11500 – 500 eaa. ja rautakaudelta noin 500 eaa. – 1200/1300 jaa. Historiallisena aikana luonnonluolia tiedetään hyödynnetyn ainakin 1400–1900-luvuilla. ​
- +
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
 +Erilaisia luonnonluolia tunnetaan yli tuhat eri puolilta Suomen aluetta.
  
-Linnoitetut alueet, ammusvarikot 
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +Jotkut luonnonluoliin liittyvät kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osa kohteista on muita kulttuuriperintökohteita. Jos löydöt tai havainnot muinaisen ihmisen toiminnasta ovat riittämättömät luonteen määrittelyyn,​ kohde on löytöpaikka. ​
  
-Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä,​ mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​2779/​ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. ​ 
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 +Arkeologiset kohteet; muinaisjäännösrekisteri. 2017. Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. https://​www.kyppi.fi/​palveluikkuna/​portti/​read/​asp/​default.aspx.
 +**//​Fennoscandia archaeologica//​** XXIV. Discussion. http://​www.sarks.fi/​fa/​faxxiv.html
 +**Kejonen, Aimo** 1990. Suomen luolia koskeva suullinen kansanperinne ja sen käyttö luolatutkimuksessa. //Geologi// 42 (1990): 6, 106–110.
 +**Kejonen, Aimo** 1997. Suomen 41 tunnetuinta turistiluolaa. //Geologi// 42 (1990): 2, 24–29.
 +**Kesäläinen,​ Tuomo & Kejonen, Aimo & Kielosto, Sakari & Lahti, Seppo I. & Salonen, Veli-Pekka** 2015. //Suomen luolat//. Salakirjat.
 +**Schulz, Hans-Peter & Eriksson, Brita & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Jungner, Högne & Purhonen, Paula & Ukkonen, Pirkko & Rankama, Tuija** 2002. Excavations at Susiluola Cave. //Suomen Museo// 2002: 5–45.
 +**Schulz, Hans-Peter & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Moisanen, Markku & Rostedt, Tapani** 2010. A New Contribution to the Neanderthal Discussion – Excavation Results from the Susiluola Cave Site in Western Finland. //​Germania//​ 88, 2010: 1–55.
 +
 +
  
-**Lagerstedt,​ John** 2012. //​Salpalinja,​ sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//​. Museovirasto. 
-**Lagerstedt,​ John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys//​. Museovirasto,​ arkeologiset kenttäpalvelut. 
-**Manninen, Markus** 2000. //Viapori. Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918//​. Sotamuseo. 
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 +**Kejonen, Aimo** 2002. Tuhannen luolan maa. //Suomen luonto// 61: 11, 24–28.
 +**Kesäläinen,​ Tuomo** 2011. //​Seikkailijan retkiopas Varsinais-Suomen luoliin//. Salakirjat.
 +**Kesäläinen,​ Tuomo & Kejonen, Aimo** 2014. //Suomen rotkot//. Salakirjat.
  
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
 +
 +
  
wiki/luola.1488779390.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/06 07:49 / Helena Ranta