Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:luola

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:luola [2018/10/22 16:37]
Helena Ranta
wiki:luola [2022/08/29 11:15] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 13: Rivi 13:
 Luonnonluolat ovat yhden tai useamman osittain tai kokonaan kallio- tai maaperän kattaman onkalon ja niitä joskus yhdistävien käytävien muodostamia kokonaisuuksia. Luoliksi kutsutaan joskus myös avoimia kallion jyrkkäseinäisiä,​ lohkareiden väliin muodostuneita solamaisia rakoja tai rotkoja. Ihminen on hyödyntänyt luonnonluolia toiminnassaan sekä esihistoriallisella että historiallisella ajalla. Niissä on voitu oleskella ja asua pidempiä ja lyhempiä aikoja. Lisäksi niissä on piileskelty,​ tehty taikoja tai niihin on varastoitu ruokatarpeita ja tavaraa. Ihmistoiminnan jäljet näkyvät luolissa ja niiden ulkopuolella erilaisina maakerrostumina,​ noki- ja hiilijäännöksinä ja esinelöytöinä. Luolien seinämissä voi olla maalauksia ja hiilipiirroksia. ​ Luonnonluolat ovat yhden tai useamman osittain tai kokonaan kallio- tai maaperän kattaman onkalon ja niitä joskus yhdistävien käytävien muodostamia kokonaisuuksia. Luoliksi kutsutaan joskus myös avoimia kallion jyrkkäseinäisiä,​ lohkareiden väliin muodostuneita solamaisia rakoja tai rotkoja. Ihminen on hyödyntänyt luonnonluolia toiminnassaan sekä esihistoriallisella että historiallisella ajalla. Niissä on voitu oleskella ja asua pidempiä ja lyhempiä aikoja. Lisäksi niissä on piileskelty,​ tehty taikoja tai niihin on varastoitu ruokatarpeita ja tavaraa. Ihmistoiminnan jäljet näkyvät luolissa ja niiden ulkopuolella erilaisina maakerrostumina,​ noki- ja hiilijäännöksinä ja esinelöytöinä. Luolien seinämissä voi olla maalauksia ja hiilipiirroksia. ​
  
-Luonnonluolat ​syntyvät kallioperään esimerkiksi sulan kiviaineksen jähmettymisen yhteydessä tai myöhemmin veden syövyttävästä vaikutuksesta. Lisäksi ne voivat syntyä mm. maankuoren liikkeiden aiheuttaman kallioperän lohkoutumisen vuoksi. Maaperään syntyy puolestaan luolia mm. veden syövyttämänä tai eläinten kaivamana. Suomen alueella luonnonluolat ovat yleensä lohkareluolia. Lisäksi tunnetaan mm. veden kuluttamia karstiluolia sekä rakoilun ja rapautumisen synnyttämiä rakoluolia. Luolan lattia voi olla kiviaineksen lisäksi erilaista maalajeista koostuva. Kallioiden sivuilla olevien kalliolippojen muodostamia suojaisia painaumia kutsutaan lippaluoliksi tai puoliluoliksi. Luonnonluolat eivät ole sellaisenaan pysyviä. Ne voivat muuttua esimerkiksi rapautumisen ja muun kulumisen vuoksi. Lisäksi katoista ja seinistä voi tippua kiviä tai luola voi romahtaa.((Kejonen et al. 2015: 16–29, 35, 52)) +Luolat ​syntyvät kallioperään esimerkiksi sulan kiviaineksen jähmettymisen yhteydessä tai myöhemmin veden syövyttävästä vaikutuksesta. Lisäksi ne voivat syntyä mm. maankuoren liikkeiden aiheuttaman kallioperän lohkoutumisen vuoksi. Maaperään syntyy puolestaan luolia mm. veden syövyttämänä tai eläinten kaivamana. Suomen alueella luonnonluolat ovat yleensä lohkareluolia. Lisäksi tunnetaan mm. veden kuluttamia karstiluolia sekä rakoilun ja rapautumisen synnyttämiä rakoluolia. Luolan lattia voi olla kiviaineksen lisäksi erilaista maalajeista koostuva. Kallioiden sivuilla olevien kalliolippojen muodostamia suojaisia painaumia kutsutaan lippaluoliksi tai puoliluoliksi. Luonnonluolat eivät ole sellaisenaan pysyviä. Ne voivat muuttua esimerkiksi rapautumisen ja muun kulumisen vuoksi. Lisäksi katoista ja seinistä voi tippua kiviä tai luola voi romahtaa.((Kejonen et al. 2015: 16–29, 35, 52)) 
  
-Luonnon prosessien lisäksi myös ihminen on kaivanut tai louhinut luolia. Luolia on louhittu esimerkiksi varasto-ja väestönsuojakäyttöön. Puolustusvarustuksia rakennettaessa on tehty myös runsaasti erilaisia [[wiki:​luola|luolia]]. Lisäksi luolia ja niitä yhdistäviä tunneleita on syntynyt [[wiki:​kaivos|kaivostoiminnan]] yhteydessä.+Luonnon prosessien lisäksi myös ihminen on kaivanut tai louhinut luolia. Luolia on louhittu esimerkiksi varasto-ja väestönsuojakäyttöön. Puolustusvarustuksia rakennettaessa on tehty myös runsaasti erilaisia [[wiki:louhittu-luola|luolia]]. Lisäksi luolia ja niitä yhdistäviä tunneleita on syntynyt [[wiki:​kaivos|kaivostoiminnan]] yhteydessä.
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Suomen alueella vanhin ihmisen toimintaan ​liittyviä luonnonluola ​on mahdollisesti Kristiinankaupungin Karijoella sijaitseva Susiluola. Se on syntynyt kallion vaakarakoon rapautumisen tuloksena, ja siitä on tutkittu arkeologisissa kaivauksissa vain osa. Luolassa on arvioitu oleskelleen Neandertalin ihmisen noin 75 000–125 000 vuotta sitten, mutta tulkinnasta ei olla yksimielisiä.((Schulz et al. 2002; Schulz et al. 2010; Fennoscandia archaeologica XXIV)) ​+Suomen alueella vanhin ihmisen toimintaan ​liittyvä luola on mahdollisesti Kristiinankaupungin Karijoella sijaitseva Susiluola. Se on syntynyt kallion vaakarakoon rapautumisen tuloksena, ja siitä on tutkittu arkeologisissa kaivauksissa vain osa. Luolassa on arvioitu oleskelleen Neandertalin ihmisen noin 75 000–125 000 vuotta sitten, mutta tulkinnasta ei olla yksimielisiä.((Schulz et al. 2002; Schulz et al. 2010; Fennoscandia archaeologica XXIV)) ​
  
 Luonnonluolissa on oleskeltu myös myöhemmin esihistoriallisella ajalla. Hyvinkään Pahnakallion luolalta on merkkejä kivikautisesta,​ mahdollisesta rautakautisesta ja historiallisen ajan ihmistoiminnasta. Lyhytaikaisen kivikautisen oleskelun paikka on myös ilmeisesti Loviisan Kukuljärven Brannin luola. Pidempiaikaiseen ihmistoimintaan kivikaudella voi liittyä Pyhtään Lippukallion [[wiki:​kivikautinen-asuinpaikka|asuinpaikka]]. Se sijaitsee rapakivisen siirtolohkareen alle sijoittuvassa puoliluolassa,​ ja lisäksi asuinpaikka voi ulottua myös luolan ulkopuolelle. Pronssi- ja rautakautiseen ihmistoimintaan liittyvät mahdollisesti puolestaan Laitilan Hautvuoren [[wiki:​muinaislinna|muinaislinnan]] luonnonluolat. ​ Luonnonluolissa on oleskeltu myös myöhemmin esihistoriallisella ajalla. Hyvinkään Pahnakallion luolalta on merkkejä kivikautisesta,​ mahdollisesta rautakautisesta ja historiallisen ajan ihmistoiminnasta. Lyhytaikaisen kivikautisen oleskelun paikka on myös ilmeisesti Loviisan Kukuljärven Brannin luola. Pidempiaikaiseen ihmistoimintaan kivikaudella voi liittyä Pyhtään Lippukallion [[wiki:​kivikautinen-asuinpaikka|asuinpaikka]]. Se sijaitsee rapakivisen siirtolohkareen alle sijoittuvassa puoliluolassa,​ ja lisäksi asuinpaikka voi ulottua myös luolan ulkopuolelle. Pronssi- ja rautakautiseen ihmistoimintaan liittyvät mahdollisesti puolestaan Laitilan Hautvuoren [[wiki:​muinaislinna|muinaislinnan]] luonnonluolat. ​
Rivi 51: Rivi 51:
 **Kejonen, Aimo** 1997. Suomen 41 tunnetuinta turistiluolaa. //Geologi// 42 (1990): 2, 24–29. **Kejonen, Aimo** 1997. Suomen 41 tunnetuinta turistiluolaa. //Geologi// 42 (1990): 2, 24–29.
 **Kesäläinen,​ Tuomo & Kejonen, Aimo & Kielosto, Sakari & Lahti, Seppo I. & Salonen, Veli-Pekka** 2015. //Suomen luolat//. Salakirjat. **Kesäläinen,​ Tuomo & Kejonen, Aimo & Kielosto, Sakari & Lahti, Seppo I. & Salonen, Veli-Pekka** 2015. //Suomen luolat//. Salakirjat.
-**Schulz, Hans-Peter & Eriksson, Brita & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Jungner, Högne & Purhonen, Paula & Ukkonen, Pirkko & Rankama, Tuija** 2002. Excavations at Susiluola Cave. //Suomen Museo// 2002: 5–45+**Schulz, Hans-Peter & Eriksson, Brita & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Jungner, Högne & Purhonen, Paula & Ukkonen, Pirkko & Rankama, Tuija** 2002. Excavations at Susiluola Cave. //Suomen Museo// 2002: 5–45.
 **Schulz, Hans-Peter & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Moisanen, Markku & Rostedt, Tapani** 2010. A New Contribution to the Neanderthal Discussion – Excavation Results from the Susiluola Cave Site in Western Finland. //​Germania//​ 88, 2010: 1–55. **Schulz, Hans-Peter & Hirvas, Heikki & Huhta, Pekka & Moisanen, Markku & Rostedt, Tapani** 2010. A New Contribution to the Neanderthal Discussion – Excavation Results from the Susiluola Cave Site in Western Finland. //​Germania//​ 88, 2010: 1–55.
  
wiki/luola.1540215438.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2018/10/22 16:37 / Helena Ranta