Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen wiki:luokka:kristinuskon_kohteet}}

====== Luostari ======

{{:wiki:luostarinrauniot_naantali.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====
Uskonnolliseen elämään vetäytyneiden miesten ja/tai naisten asuinpaikka 


===== Kuvaus =====
Suomesta tunnetaan keskiajalta dominikaanien, fransiskaanien ja birgittalaisten luostarit. Usein luostareiksi kutsutaan myös kerjäläisveljesten (fransiskaanit ja dominikaanit) asuinyhteisöjä, vaikka oikeammin kyseessä olisi konventti, jonka asukkaiden elämä ei rajoittunut vain suojattujen seinien sisään. Erilaisia luostareita koskevien termien käyttö on kuitenkin ollut kirjavaa koko Euroopassa jo keskiajalla.

Eri sääntökuntien luostareita perustettiin usein erilaisiin paikkoihin. Muun muassa kerjäläisjärjestöille oli tyypillistä perustaa konventtinsa kaupunkiin, kuten myös Turussa, Viipurissa ja Raumalla. Toisaalta poikkeuksiakin löytyi ja myös hyvät kalastusalueet runsaine kalastajineen näyttävät houkutelleen kerjäläismunkkeja, kuten Kökariin perustetun fransiskaaniluostarin kohdalla lienee käynyt. Naantalin birgittalaisluostari toimi kaupungin kupeessa, mutta luostari ei hakeutunut kaupunkiin, vaan kaupunki perustettiin luostaria varten.((Greene 1995: 167; Gustavsson 1997: 6; ks. esim. Hiekkanen 1988: 8–9)) 

Luostarit rakennettiin varsin yhtenäisen perusmallin mukaisesti, poikkeusten vahvistaessa säännön. [[wiki:kirkko|Kirkko]] oli normaalisti rakennettu itä-länsisuuntaiseksi niin, että pääalttari oli idässä. Luostarirakennukset, kuten makuusali, sairastupa, ruokasali ja keittiö taas rakennettiin neliön tai suorakaiteen muotoisen pihan ympärille, sitä kiertävän ristikäytävän, cloisterin, ulkopuolelle. Rakennuksista on saattanut säilyä muun muassa kivijalkoja, [[wiki:kellari|kellareita]], lattioita ja [[wiki:uuni|uuninpohjia]]. Suomessa ainoa kokonaisena säilynyt luostareihin liittyvä rakennus on Naantalin kirkko, joka sekin on vuosisatojen aikana muutuunut luostariaikaisesta rakenteestaan. Luostareiden piha-alueella tai varsinaisen luostarialueen ulkopuolella sijaitsivat usein myös vierastupa ja jonkinlainen sairaala ja/tai vanhustentalo. Ainakin Naantalin luostarille puutarha on myös ollut ilmeisen merkittävä osa kokonaisuutta.((Greene 1995: 4–11, 54–56; Klockars 1979)) 

Luostarit olivat usein hyvin suunniteltuja ja ylläpidettyjä. Vesi- ja viemärijärjestelmät olivat usein olennainen osa luostarin rakennetta. Vedensaanti vaikutti merkittävästi jo luostarin paikan valintaan sekä rakennusten sijoitteluun. Luostareihin rakennettiin varsin usein vesi- ja viemärijärjestelmiä, tällaisen jälkiä on havaittu muun muassa Turun dominikaanikonventista. Osassa luostareita järjestelyitä hoidettiin kuitenkin myös luonnonvesien avustuksella.((Andersson 1972; Greene 1995: 4–11, 51–54, 109–123))

===== Historia ja käyttö =====
Varhaisimmat luostarityyppiset yhteisöt perustettiin Pohjois-Afrikassa 300-luvulla. Pari vuosisataa myöhemmin Benedictus Nursialainen (k. 550) loi perustamillaan yhteisöillä läntisen luostarilaitoksen perusmallin. Luostarisäännöissä edellytettiin maailmasta vetäytymistä, mutta toisaalta ihanteina olivat kohtuullisuus, koulutus ja hengellinen yhteisöllisyys. 1000-luvulla alkoi benediktiiniläisyydestä haarautua uusia sääntökuntia. Myös naisille suunnatut kristilliset yhteisöt syntyivät varsin varhain, muun muassa Englantiin perustettiin 600- ja 800-luvuilla kaksoisluostareiden kaltaiset mies- ja naisyhteisöt, joita sitoi jonkinlainen luostarisäännöstö. 900-luvulla syntyivät sitten myös pelkästään naisille tarkoitetut luostarit.  Luostarilaitos levittäytyi vähitellen myös Pohjoismaihin ja niihin perustettiin keskiajalla noin 200 luostaria tai kerjäläisjärjestön paikallisyksikköä. Suomen ensimmäinen luostari (konventti) aloitti toimintansa Turussa 1200-luvun puolivälissä.((Gilchrist 1997:25; Greene 1995: 1; Hiekkanen 2003: 89; Lehmijoki-Gardner 2000: 14))

Suurin osa suomalaisten luostareiden arkeologisista kaivauksista on tehty ennen sotia, mikä vaikuttaa saatavilla olevaan arkeologiseen tietoon. Yksikään luostareista ei ole säilynyt rakennuksena nykyaikaan asti, joskin Naantalin luostarin kirkko on yhä käytössä. Viipurissa luostarirakennuksia tiedetään käytetyn ainakin viljamakasiineina niiden jäätyä pois alkuperäisestä käytöstään. Osa luostarirakennuksista jäi kaupungin rakentamisen alle, kuten Turussa. Naantalissa taas syrjään jäänyt luostarialue raunioitui ja hautautui osittain maahan, kunnes se peitettiin kokonaan.((Ks. esim. Hiekkanen 1993: 123–135))

===== Ajoitus =====
Luostarijärjestöistä saapuivat ensimmäisinä Suomeen dominikaanit, jotka perustivat konventin Turkuun (Pyhän Olavin konventti) vuonna 1249 ja Viipuriin vuonna 1392. Ensimmäinen fransiskaanikonventti perustettiin Viipuriin 1403, Raumalle 1400-luvun alussa ja Kökariin 1400-luvun puolivälissä. Birgittalaiset saapuivat Maskuun vuonna 1441, josta siirtyivät sopivampaan paikkaan Naantaliin 1443.((Ks. esim. Gustavsson 1997: 6; Heikkilä & Lehmijoki-Gardner 2002: 360–361; Hiekkanen 2003: 89))

Viimeistään vuoden 1537 palo ja sitä seurannut maan peruutus lopettivat Turun dominikaanikonventin toiminnan. 1540-luvulla Viipurin dominikaanikonventin toiminta päättyi, myös Viipurin fransiskaanikonventti jäi pois alkuperäisestä käytöstään viimeistään 1540-luvulla. Kökarin luostari on ollut asutettu vielä 1530-luvulla, mutta sitten toiminta on varsin nopeasti lakannut. Rauman fransiskaanikonventin toiminta lakkautettiin 1538. Naantalin birgittalaisluostarin toiminta päättyi lopullisesti 1590.((Gardberg 2005: 67; Gustavsson 1994: 504; Hiekkanen 1993: 123–135))

===== Levintä =====
Suomen keskiaikaiset luostarit sijaitsivat Turussa, Viipurissa, Raumalla, Kökarissa ja Naantalissa.

===== Suojelustatus =====
Luostarien ja konventtien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 77.
===== Lähteet =====
**Andersson, Iwar** 1972. //Vadstena gård och kloster.// 1. Text, Uppsala, och 2. Planscher. Stockholm. 
**Gardberg, C.J.** 2005. //Veritas – Totuus! Turun dominikaanit keskiajalla.// Suom. Irma Savolainen. Helsinki.
**Gilchrist, Roberta** 1997. //Gender and Material Culture: the Archaeology of Religious Women.// London. (1. painos 1994). 
**Greene, J. Patrick** 1995. //Medieval monasteries. The Archaeology of medieval Britain.// Ensimmäinen painos 1992. London and New York.
**Gustavsson, Kenneth** 1994. Franciskanerklosttret på Kökar. Nytt ljus over medeltiden I skärgårdshavet. //Historisk tidskrift för Finland 79:// 494–518. 
**Gustavsson, Kenneth** 1997. //Hamnö. En medeltida klostermiljö i ytterskärgården.// Utarbetad av Arkeologiska sektionen vid museibyrån, Älands landskapsstyrelse. Mariehamn.
**Hiekkanen, Markus** 1993. De Finska Klostren under medeltiden. Arkeologisk och byggnadhistoriskt perspektiv. //Hikuin 20.// Höjbjerg. 
**Hiekkanen, Markus** 2003. Turun Pyhän Olavin konventti ja sen rakennusmuistot. Dominikaanit Suomessa ja Itämeren alueella keskiajalla. //Turun Maakuntamuseon raportteja// 18: 83–97.
**Heikkilä, Tuomas & Lehmijoki-Gardner Maiju** 2002. //Keskiajan kirkko: Uskonelämän muotoja läntisessä kristikunnassa.// Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
**Lehmijoki-Gardner, Maiju** 2000. Johdanto: Uskonto keskiajan kulttuurissa. Julkaisussa Heinonen, Meri (toim.) 2000. //Ikuisuuden odotus. Uskonto keskiajan kulttuurissa:// 11–30. Tampere.
**Klockars, Birgit** 1979. //I Nådens dal. Klosterfolk och andra 1440 – 1590.// Helsingfors.

===== Muu kirjallisuus =====
**Berntson, Martin** 2003. //Klostern och reformationen. Upplösningen av kloster och convent i Sverige 1523 – 1596.// Göteborgin yliopiston uskontotieteen väitöskirja. Malmö.
**Brusila, Heljä** 2001. Pyhän Olavin dominikaaniluostarin raunioista. Julkaisussa Soiri-Snellman, Helena & Bruslia, Heljä (toim.): //Kaskenlinna. Asunto Oy Kaskenlinnan rakennushistoria ja Pyhän Olavin luostarin rauniot:// 79–111. Saarijärvi.
**Hausen, Reinhold** 1922. //Nådendals kyrka och klosterruiner.// Helsinki.
**Immonen, Visa & Harjula, Janne & Kirjavainen, Heini & Ratilainen Tanja** 2013. Turun Pyhän Olavin dominikaanikonventti – aineksia tilankäytön tulkintaan.// SKAS 3/2013.//
**Lilius, Henrik** 1969. //Birgittinerkyrkan i Nådendal.// Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakausikirja 69. 
**Rinne, Juhani** 1908. //P. Olavin luostari ja rauniot Kaskenkadun ja Ison Hämeenkadun yhtymän tienoilla Turussa. Rakennushistoriallinen tutkimus.// Helsinki.
**Salminen, Tapio** 2003. Dominikaanit Tallinnassa, Viipurissa ja Turussa. Dominikaanit Suomessa ja Itämeren alueella keskiajalla. //Turun maakuntamuseon raportteja 18:// 37–46. 
**Tamm, Jaan** 2002. //Eesti keskaegsed kloostrid.// Tallinna.
**Uotila, Kari** (toim.) 2011. //Naantalin luostarin rannassa – arkipäivä Naantalin luostarissa ja sen liepeillä.// Eura.
===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
