Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:mäkitupa

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:mäkitupa [2017/04/03 12:00]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:mäkitupa [2019/02/06 10:57]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 9: Rivi 9:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Maaseudun tilattoman eli maata omistamattoman henkilön ​asumista varten ​vuokraama ​pieni asunto tai maa-alue+asumista varten ​tilalta vuokrattu ​pieni maa-alue
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
  
-{{ :wiki:porvoo_ilola_postimäki.jpg?​300|}}Pääosa maastossa olevista mäkituvista on todennäköisesti vasta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. 1800-lukua vanhemmat mäkituvat ja muut tilattoman väestön autioituneet asumat ovat historiallisten lähteiden vähyyden vuoksi lähes puhtaasti arkeologisia kohteita. Mäkitupia ei kuitenkaan ole toistaiseksi otettu arkeologissa inventoinneissa järjestelmällisesti huomioon, koska ne ovat historiallisten lähteiden kautta vaikeasti tavoitettavissa.  ​+{{ :wiki:mäkitupa.jpg?​300|}}Pääosa maastossa olevista mäkituvista on todennäköisesti vasta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. 1800-lukua vanhemmat mäkituvat ja muut tilattoman väestön autioituneet asumat ovat historiallisten lähteiden vähyyden vuoksi lähes puhtaasti arkeologisia kohteita. Mäkitupia ei kuitenkaan ole toistaiseksi otettu arkeologissa inventoinneissa järjestelmällisesti huomioon, koska ne ovat historiallisten lähteiden kautta vaikeasti tavoitettavissa.  ​
  
-Koska mäkituvilla ei ole ollut samanlaista sidosta maanviljelyyn ja omiin peltoihin kuin tiloilla ja torpilla, on niiden rakennuspaikkojen valinta ollut vapaampaa. Mäkitupia on sekä kylien tonttimaiden ​laidoilla, kylään johtavien teiden varsien jättömailla ja hiukan kauempana kylien yhteismetsissä. Mäkitupia on perustettu myös isojaossa ja uusjaossa tyhjenneille kylien tonttimaille. Arkeologisina kohteina ja historiallisin asuinpaikkoina mäkitupia on todennäköisesti vaikea erottaa pienemmistä torpista. Mäkituvat ovat usein pieniä yksihuoneisia ​pikkutupia. Mäkituvista saattaa olla jäljellä kuoppia, kivijalkoja,​ maavalleja, multapenkkejä,​ kulmakiviä ja uunien tai kiuasten ​jäännöksiä. Mäkitupien seinät on voitu myös perustaa suoraan maanpäälle. Mäkitupien ympärillä voi olla myös asutuksesta kertovia ruoka-, hyöty- ja koristekasveja. Tonttimaiden laidoilla olevat pienet rakennuksen pohjat ja kuopparakennukset voivat eräissä tapauksissa olla tilojen talousrakennusten sijasta mäkitupia.((Suhonen 2016.)) ​+Koska mäkituvilla ei ole ollut samanlaista sidosta maanviljelyyn ja omiin peltoihin kuin tiloilla ja torpilla, on niiden rakennuspaikkojen valinta ollut vapaampaa. Mäkitupia on sekä kylien tonttimaiden ​reunoilla olevilla peltojen ja niittyjen ympäröimillä yhteismailla, kylään johtavien teiden varsien jättömailla ja hiukan kauempana kylien yhteismetsissä. Mäkitupia on perustettu myös isojaossa ja uusjaossa tyhjenneille kylien tonttimaille. Arkeologisina kohteina ja historiallisin asuinpaikkoina mäkitupia on todennäköisesti vaikea erottaa pienemmistä torpista. Mäkituvat ovat usein olleet ​pieniä yksihuoneisia ​tupia. Mäkituvista saattaa olla jäljellä kuoppia, kivijalkoja,​ maavalleja, multapenkkejä,​ kulmakiviä ja [[wiki:​uuni|uunien]] tai [[wiki:​kiuas|kiukaiden]] ​jäännöksiä. Mäkitupien seinät on voitu myös perustaa suoraan maanpäälle. Mäkitupien ympärillä voi olla myös asutuksesta kertovia ruoka-, hyöty- ja koristekasveja. Tonttimaiden laidoilla olevat pienet rakennuksen pohjat ja kuopparakennukset voivat eräissä tapauksissa olla tilojen talousrakennusten sijasta mäkitupia.((Suhonen 2016.)) ​
  
-{{ :​wiki:​maakuoppa.jpg?​300|}} Osa mäkituvista on rakennettu mäenrinteeseen kaivettuihin kuopanteisiin (vrt. maapirtit/​jordstuga,​ kuoppatalot/​jordkula,​ saamelaisten kammit)((Nationalencyklopedin,​ backstuga http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​backstuga (hämtad ​2016-05-09), Nationalencyklopedin,​ jordstuga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​jordstuga (hämtad ​2016-05-09). )). Kyse on varsin yksinkertaisesta ja arkaaisesta rakennustavasta. Tällaisten //kuoppa mäen rinteessä//​ -mäkitupien tai maapirttien määrästä Suomessa ei ole käytettävissä tutkimustietoa ((Suhonen 2016.)). Kuoppiin tehtyjä asuinrakennuksia on kuitenkin käytetty Suomessa vielä 1900-luvun alkupuolella ((Ks. esim. Museoviraston kuvakokoelmat kuva KK1178:745 https://​www.kuvakokoelmat.fi/​pictures/​view/​KK1178_745.)). On ilmeistä, etteivät arkeologit ole vielä tunnistaneet rakennetyyppiä,​ joka päällisin puolin tarkasteltuna saattaa muistuttaa rinteessä olevaa maakellaria,​ saunaa tai jopa tervahautaa. Erona näihin on kuitenkin saunaa lukuun ottamatta kuopassa oleva tulisijan/​kiukaan jäännös.((Suhonen 2016.)) ​+{{ :​wiki:​maakuoppa.jpg?​300|}} Osa mäkituvista on rakennettu mäenrinteeseen kaivettuihin kuopanteisiin (vrt. maapirtit/​jordstuga,​ kuoppatalot/​jordkula,​ saamelaisten kammit)((Nationalencyklopedin,​ backstuga http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​backstuga (luettu 9.5.2016), Nationalencyklopedin,​ jordstuga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​jordstuga (luettu 9.5.2016). )). Kyse on varsin yksinkertaisesta ja arkaaisesta rakennustavasta. Tällaisten //kuoppa mäen rinteessä//​ -mäkitupien tai maapirttien määrästä Suomessa ei ole käytettävissä tutkimustietoa((Suhonen 2016.)). Kuoppiin tehtyjä asuinrakennuksia on kuitenkin käytetty Suomessa vielä 1900-luvun alkupuolella ((Ks. esim. Museoviraston kuvakokoelmat kuva KK1178:745 https://​www.kuvakokoelmat.fi/​pictures/​view/​KK1178_745.)). On ilmeistä, etteivät arkeologit ole vielä tunnistaneet rakennetyyppiä,​ joka päällisin puolin tarkasteltuna saattaa muistuttaa rinteessä olevaa maakellaria,​ saunaa tai jopa tervahautaa. Erona näihin on kuitenkin saunaa lukuun ottamatta kuopassa ​tai sen seinustalla ​oleva tulisijan/​kiukaan jäännös.((Suhonen 2016.)) ​
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Suomessa mäkitupa-nimitystä käytetään melko vapaasti kaikenlaisista maaseudulla olleista vuokra-asumiseen tarkoitetuista pikkutuvista,​ -pirteistä ja -mökeistä. Tarkkaan ottaen mäkitupa tai mäkitupa-alue oli ensisijaisesti pelkäksi asuntotontiksi vuokrattu alue, joka oli liian pieni päätoimiseen maanviljelyyn((Rasila 2003: 368.)). Mäkitupien asukkaita kutsutaan yleensä mäkitupalaisiksi (sv. backstugusittare),​ mutta niin mökkien kuin niiden asukkaidenkin nimitykset vaihtelevat alueittain (esim. mäkimökkiläiset,​ mökkiläiset,​ mökki, töröpirtti,​ populi). Mäkitupalaiset kuuluivat torppareiden lailla maaseudun tilattomaan eli maata omistamattomaan väestöön. Mäkitupalaiset olivat usein maaseudun palkollisia,​ ja heillä oli tärkeä tehtävä käsityöläisinä ja kiireisien aikojen työvoimareservinä((Niukkanen 2009.)).  ​+Suomessa mäkitupa-nimitystä käytetään melko vapaasti kaikenlaisista maaseudulla olleista vuokra-asumiseen tarkoitetuista pikkutuvista,​ -pirteistä ja -mökeistä. Tarkkaan ottaen mäkitupa tai mäkitupa-alue oli ensisijaisesti pelkäksi asuntotontiksi vuokrattu alue, joka oli liian pieni päätoimiseen maanviljelyyn((Rasila 2003: 368.)). Mäkitupien asukkaita kutsutaan yleensä mäkitupalaisiksi (sv. //backstugusittare//), mutta niin mökkien kuin niiden asukkaidenkin nimitykset vaihtelevat alueittain (esim. mäkimökkiläiset,​ mökkiläiset,​ mökki, töröpirtti,​ populi). Mäkitupalaiset kuuluivat torppareiden lailla maaseudun tilattomaan eli maata omistamattomaan väestöön. Mäkitupalaiset olivat usein maaseudun palkollisia,​ ja heillä oli tärkeä tehtävä käsityöläisinä ja kiireisien aikojen työvoimareservinä((Niukkanen 2009.)).  ​
  
-{{ :​wiki:​kuva_2._helsinki_kärrby_maakuoppa_rakennus.jpg?​300|}}Mäkituvat mainitaan vuoden 1739 palkollissäännössä((Förnyad Legohjons Stadga, Den 21. Augustii 1739 2 & 3 § ks. http://​jarvipj.mbnet.fi/​dokumentit/​palkollissaanto1739.htm.)). Mäkitupalaitos sisällytettiin Ruotsin valtakunnan lainsäädäntöön vuonna 1762((Kongl. Maj:ts Förordning,​ at Jordägare och Hemmansbrukare å Landet måge för gifte Legohjon å sine ägor upbygga Backstugor och Boningsrum 1762. ks. http://​jarvipj.mbnet.fi/​dokumentit/​makituvat1762.htm.)). Mäkitupia on kuitenkin ollut Ruotsissa jo 1600-luvun alkupuolella ja joitakin niistä on merkitty 1600-luvun maakirjakartoille((Nationalencyklopedin,​ backstuga. http://​www.ne.se, ​hämtad ​2016-05-09; Lärkersholm Backstuga: http://​www.lansstyrelsen.se/​skane/​sv/​samhallsplanering-och-kulturmiljo/​landskapsvard/​kulturmiljoprogram/​sarskilt-vardefulla-kulturmiljoer-i-skane/​orkelljunga/​Pages/​Larkesholm.aspx.)). Myös Suomesta tunnetaan joitakin 1600-luvun kartoille merkittyjä (mäki)tupia ((Esim. Knappsby; Knappsby och Svartå bruk: karta med beskrifning 1689-1689, Kansallisarkisto MH B16:​21/​1-2; ​ Garpgård; Segersby hemman, karta med beskrifning (ogiltig) 1694-1694, Kansallisarkisto B36:14/1))). Mäkitupalaitos lakkautettiin Suomessa 17. heinäkuuta 1918 hyväksytyllä torpparilailla (135/​1918)((Suomen asetuskokoelma 1918, n:o 135.)). ​+{{ :​wiki:​kuva_2._helsinki_kärrby_maakuoppa_rakennus.jpg?​300|}}Mäkituvat mainitaan vuoden 1739 palkollissäännössä((Förnyad Legohjons Stadga, Den 21. Augustii 1739 2 & 3 § ks. http://​jarvipj.mbnet.fi/​dokumentit/​palkollissaanto1739.htm.)). Mäkitupalaitos sisällytettiin Ruotsin valtakunnan lainsäädäntöön vuonna 1762((Kongl. Maj:ts Förordning,​ at Jordägare och Hemmansbrukare å Landet måge för gifte Legohjon å sine ägor upbygga Backstugor och Boningsrum 1762. ks. http://​jarvipj.mbnet.fi/​dokumentit/​makituvat1762.htm.)). Mäkitupia on kuitenkin ollut Ruotsissa jo 1600-luvun alkupuolella ja joitakin niistä on merkitty 1600-luvun maakirjakartoille((Nationalencyklopedin,​ backstuga. http://​www.ne.se, ​luettu 9.5.2016; Lärkersholm Backstuga: http://​www.lansstyrelsen.se/​skane/​sv/​samhallsplanering-och-kulturmiljo/​landskapsvard/​kulturmiljoprogram/​sarskilt-vardefulla-kulturmiljoer-i-skane/​orkelljunga/​Pages/​Larkesholm.aspx.)). Myös Suomesta tunnetaan joitakin 1600-luvun kartoille merkittyjä (mäki)tupia ((Esim. Knappsby; Knappsby och Svartå bruk: karta med beskrifning 1689-1689, Kansallisarkisto MH B16:​21/​1-2; ​ Garpgård; Segersby hemman, karta med beskrifning (ogiltig) 1694-1694, Kansallisarkisto B36:14/1)). Mäkitupalaitos lakkautettiin Suomessa 17. heinäkuuta 1918 hyväksytyllä torpparilailla (135/​1918)((Suomen asetuskokoelma 1918, n:o 135.)). ​
  
 Varsinaisten mäkitupien määrä alkoi kasvaa Suomessa vasta 1800-luvun puolen välin jälkeen((Niukkanen 2009.)). Tilatonta väestöä asumuksineen on kuitenkin ollut maaseudulla jo keskiajalla,​ ellei jopa rautakauden lopulla. Raja mäkitupien ja torppien välillä on usein häilyvä. Esimerkiksi 1700-luvun asiakirjoista löytyy torppia ilman maata tai kylvöä (”torpare utan utsäde”)((Rasila 2003: 377.)). ​ Mäkitupalaisia on kutsuttu myös maattomiksi torppareiksi((Niukkanen 2009.)).  ​ Varsinaisten mäkitupien määrä alkoi kasvaa Suomessa vasta 1800-luvun puolen välin jälkeen((Niukkanen 2009.)). Tilatonta väestöä asumuksineen on kuitenkin ollut maaseudulla jo keskiajalla,​ ellei jopa rautakauden lopulla. Raja mäkitupien ja torppien välillä on usein häilyvä. Esimerkiksi 1700-luvun asiakirjoista löytyy torppia ilman maata tai kylvöä (”torpare utan utsäde”)((Rasila 2003: 377.)). ​ Mäkitupalaisia on kutsuttu myös maattomiksi torppareiksi((Niukkanen 2009.)).  ​
  
-Mäkitupia ja muita tilattoman väestön asuinpaikkoja ei Suomessa yleensä ole merkitty tai ainakaan eritelty 1600- ja 1700-lukujen kartoille. Ne näkyvät kuitenkin esimerkiksi isojakokartoilla usein nimeämättöminä rakennusryhminä. ((Suhonen 2016.)) Monia 1800-luvun ja 1900-luvun alun mäkitupa-alueita ja yksittäisiä mäkitupia on säilynyt nykyaikaan saakka. Hyvä esimerkki talonpoikaiskylän vanhalla tonttimaalla sijaitsevasta mäkitupa-alueesta on Porvoon Ilolan kylän Postimäki((http://​www.postbacken.fi/​fi/​etusivu/​.)). Mäkitupamaista asutusta on 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa myös kaupunkien ja muiden asutustaajamien,​ kuten kirkonkylien ja teollisuusalueiden,​ yhteydessä.((Esim. Turun Vähä-Heikkilä.)) ​+Mäkitupia ja muita tilattoman väestön asuinpaikkoja ei Suomessa yleensä ole merkitty tai ainakaan eritelty 1600- ja 1700-lukujen kartoille. Ne näkyvät kuitenkin esimerkiksi isojakokartoilla usein nimeämättöminä rakennusryhminä.((Suhonen 2016.)) Monia 1800-luvun ja 1900-luvun alun mäkitupa-alueita ja yksittäisiä mäkitupia on säilynyt nykyaikaan saakka. Hyvä esimerkki talonpoikaiskylän vanhalla tonttimaalla sijaitsevasta mäkitupa-alueesta on Porvoon Ilolan kylän Postimäki((http://​www.postbacken.fi/​fi/​etusivu/​.)). Mäkitupamaista asutusta on 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa myös kaupunkien ja muiden asutustaajamien,​ kuten kirkonkylien ja teollisuusalueiden,​ yhteydessä.((Esim. Turun Vähä-Heikkilä.)) ​
  
  
Rivi 46: Rivi 46:
 **//​Förvaltningshistorisk ordbok//**. http://​fho.sls.fi/​ **//​Förvaltningshistorisk ordbok//**. http://​fho.sls.fi/​
 **Lähde, Heikki K.** 2007. //Isojako ja torpparijärjestelmät//​. Maanmittaus 82:2 (2007). **Lähde, Heikki K.** 2007. //Isojako ja torpparijärjestelmät//​. Maanmittaus 82:2 (2007).
-**Nationalencyklopedin,​ backstuga** http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​backstuga (luettu ​ 2016-05-09+**Nationalencyklopedin,​ backstuga** http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​backstuga (luettu  ​9.5.2016) 
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.  **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 
 **Rasila, Viljo** 2003. Torpparijärjestelmä. Julkaisussa Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo,​ Anneli (toim.): //Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki. **Rasila, Viljo** 2003. Torpparijärjestelmä. Julkaisussa Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo,​ Anneli (toim.): //Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki.
 **Suhonen, V.-P.** 2016. Maaseudun asutuksen todellinen marginaali – tilattoman väestön mäkituvat Helsingin pitäjässä. //SKAS// 4/2015. **Suhonen, V.-P.** 2016. Maaseudun asutuksen todellinen marginaali – tilattoman väestön mäkituvat Helsingin pitäjässä. //SKAS// 4/2015.
 **Welinder, Stig** (toim.) 2007. //Torpens arkeologi.//​ Stockholm, Riksantikvarieämbetet. ​ **Welinder, Stig** (toim.) 2007. //Torpens arkeologi.//​ Stockholm, Riksantikvarieämbetet. ​
-**Wilmi, Jorma** 2003. Palkolliset ja tilaton väestö. //Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle, toimittaneet Viljo Rasila, Eino Jutikkala, Anneli Mäkelä-Alitalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki.+**Wilmi, Jorma** 2003. Palkolliset ja tilaton väestö. ​Julkaisussa Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo,​ Anneli (toim.): ​//Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki. 
  
  
wiki/mäkitupa.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/06 10:57 / Helena Ranta