Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:mäkitupa

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:mäkitupa [2018/12/28 13:01]
Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö]
wiki:mäkitupa [2019/02/06 10:57]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 9: Rivi 9:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Maaseudun tilattoman eli maata omistamattoman henkilön ​asumista varten ​vuokraama ​pieni asunto tai maa-alue+asumista varten ​tilalta vuokrattu ​pieni maa-alue
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 17: Rivi 17:
 Koska mäkituvilla ei ole ollut samanlaista sidosta maanviljelyyn ja omiin peltoihin kuin tiloilla ja torpilla, on niiden rakennuspaikkojen valinta ollut vapaampaa. Mäkitupia on sekä kylien tonttimaiden reunoilla olevilla peltojen ja niittyjen ympäröimillä yhteismailla,​ kylään johtavien teiden varsien jättömailla ja hiukan kauempana kylien yhteismetsissä. Mäkitupia on perustettu myös isojaossa ja uusjaossa tyhjenneille kylien tonttimaille. Arkeologisina kohteina ja historiallisin asuinpaikkoina mäkitupia on todennäköisesti vaikea erottaa pienemmistä torpista. Mäkituvat ovat usein olleet pieniä yksihuoneisia tupia. Mäkituvista saattaa olla jäljellä kuoppia, kivijalkoja,​ maavalleja, multapenkkejä,​ kulmakiviä ja [[wiki:​uuni|uunien]] tai [[wiki:​kiuas|kiukaiden]] jäännöksiä. Mäkitupien seinät on voitu myös perustaa suoraan maanpäälle. Mäkitupien ympärillä voi olla myös asutuksesta kertovia ruoka-, hyöty- ja koristekasveja. Tonttimaiden laidoilla olevat pienet rakennuksen pohjat ja kuopparakennukset voivat eräissä tapauksissa olla tilojen talousrakennusten sijasta mäkitupia.((Suhonen 2016.)) ​ Koska mäkituvilla ei ole ollut samanlaista sidosta maanviljelyyn ja omiin peltoihin kuin tiloilla ja torpilla, on niiden rakennuspaikkojen valinta ollut vapaampaa. Mäkitupia on sekä kylien tonttimaiden reunoilla olevilla peltojen ja niittyjen ympäröimillä yhteismailla,​ kylään johtavien teiden varsien jättömailla ja hiukan kauempana kylien yhteismetsissä. Mäkitupia on perustettu myös isojaossa ja uusjaossa tyhjenneille kylien tonttimaille. Arkeologisina kohteina ja historiallisin asuinpaikkoina mäkitupia on todennäköisesti vaikea erottaa pienemmistä torpista. Mäkituvat ovat usein olleet pieniä yksihuoneisia tupia. Mäkituvista saattaa olla jäljellä kuoppia, kivijalkoja,​ maavalleja, multapenkkejä,​ kulmakiviä ja [[wiki:​uuni|uunien]] tai [[wiki:​kiuas|kiukaiden]] jäännöksiä. Mäkitupien seinät on voitu myös perustaa suoraan maanpäälle. Mäkitupien ympärillä voi olla myös asutuksesta kertovia ruoka-, hyöty- ja koristekasveja. Tonttimaiden laidoilla olevat pienet rakennuksen pohjat ja kuopparakennukset voivat eräissä tapauksissa olla tilojen talousrakennusten sijasta mäkitupia.((Suhonen 2016.)) ​
  
-{{ :​wiki:​maakuoppa.jpg?​300|}} Osa mäkituvista on rakennettu mäenrinteeseen kaivettuihin kuopanteisiin (vrt. maapirtit/​jordstuga,​ kuoppatalot/​jordkula,​ saamelaisten kammit)((Nationalencyklopedin,​ backstuga http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​backstuga (luettu 9.5.2016), Nationalencyklopedin,​ jordstuga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​jordstuga (luettu 9.5.2016). )). Kyse on varsin yksinkertaisesta ja arkaaisesta rakennustavasta. Tällaisten //kuoppa mäen rinteessä//​ -mäkitupien tai maapirttien määrästä Suomessa ei ole käytettävissä tutkimustietoa((Suhonen 2016.)). Kuoppiin tehtyjä asuinrakennuksia on kuitenkin käytetty Suomessa vielä 1900-luvun alkupuolella ((Ks. esim. Museoviraston kuvakokoelmat kuva KK1178:745 https://​www.kuvakokoelmat.fi/​pictures/​view/​KK1178_745.)). On ilmeistä, etteivät arkeologit ole vielä tunnistaneet rakennetyyppiä,​ joka päällisin puolin tarkasteltuna saattaa muistuttaa rinteessä olevaa maakellaria,​ saunaa tai jopa tervahautaa. Erona näihin on kuitenkin saunaa lukuun ottamatta kuopassa oleva tulisijan/​kiukaan jäännös.((Suhonen 2016.)) ​+{{ :​wiki:​maakuoppa.jpg?​300|}} Osa mäkituvista on rakennettu mäenrinteeseen kaivettuihin kuopanteisiin (vrt. maapirtit/​jordstuga,​ kuoppatalot/​jordkula,​ saamelaisten kammit)((Nationalencyklopedin,​ backstuga http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​backstuga (luettu 9.5.2016), Nationalencyklopedin,​ jordstuga. http://​www.ne.se/​uppslagsverk/​encyklopedi/​lång/​jordstuga (luettu 9.5.2016). )). Kyse on varsin yksinkertaisesta ja arkaaisesta rakennustavasta. Tällaisten //kuoppa mäen rinteessä//​ -mäkitupien tai maapirttien määrästä Suomessa ei ole käytettävissä tutkimustietoa((Suhonen 2016.)). Kuoppiin tehtyjä asuinrakennuksia on kuitenkin käytetty Suomessa vielä 1900-luvun alkupuolella ((Ks. esim. Museoviraston kuvakokoelmat kuva KK1178:745 https://​www.kuvakokoelmat.fi/​pictures/​view/​KK1178_745.)). On ilmeistä, etteivät arkeologit ole vielä tunnistaneet rakennetyyppiä,​ joka päällisin puolin tarkasteltuna saattaa muistuttaa rinteessä olevaa maakellaria,​ saunaa tai jopa tervahautaa. Erona näihin on kuitenkin saunaa lukuun ottamatta kuopassa ​tai sen seinustalla ​oleva tulisijan/​kiukaan jäännös.((Suhonen 2016.)) ​
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
wiki/mäkitupa.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/06 10:57 / Helena Ranta