Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:markkinapaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:markkinapaikka [2016/09/06 09:11]
Veli-Pekka Suhonen [Ajoitus]
wiki:markkinapaikka [2020/10/19 11:42] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 2: Rivi 2:
  
 ====== Markkinapaikka ====== ====== Markkinapaikka ======
-{{ :​wiki:​img_0929.jpg?​450 |}}+{{:​wiki:​img_0929.jpg?​450 |}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Kaupankäynnin keskittymä maaseudulla((Tieteen termipankki 19.08.2016: Arkeologia:​markkinapaikka;​ http://​www.tieteentermipankki.fi/​wiki/​Arkeologia:​markkinapaikka.)) +maaseudun paikka, jolle on kokoonnuttu käymään kauppaa ​
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
 Maaseudun kaupankäynti oli 1800-luvulle saakka keskitetty laillisille markkinapaikoille ja määrättyihin päiviin. Markkinapaikan tuli sopia sekä luonnonolosuhteiltaan että kulkuyhteyksiltään tavaranvaihtoon. Yleensä paikalle pääsi sekä maantietä että vettä pitkin. Monet markkinapaikat olivat jokien varsilla, kuten Iin Haminassa tai Perniön Latokartanon Muntolannokassa ((Bonsdorff:​ 1997)). Varsinainen markkinapaikka oli yleensä kuiva ja tasainen kenttä. Kirkollisia markkinoita pidettiin myös kirkonmäellä.((Niukkanen 1999: 144)) Maaseudun kaupankäynti oli 1800-luvulle saakka keskitetty laillisille markkinapaikoille ja määrättyihin päiviin. Markkinapaikan tuli sopia sekä luonnonolosuhteiltaan että kulkuyhteyksiltään tavaranvaihtoon. Yleensä paikalle pääsi sekä maantietä että vettä pitkin. Monet markkinapaikat olivat jokien varsilla, kuten Iin Haminassa tai Perniön Latokartanon Muntolannokassa ((Bonsdorff:​ 1997)). Varsinainen markkinapaikka oli yleensä kuiva ja tasainen kenttä. Kirkollisia markkinoita pidettiin myös kirkonmäellä.((Niukkanen 1999: 144))
  
-Osa markkinapaikoista tunnetaan kansanperinteen,​ vanhojen karttojen, nimistön tai asiakirjamainintojen perusteella,​ mutta kaikkien tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Markkinapaikoilla oli kauppiaitten markkina-aittoja,​ joiden pohjia ja nurkkakiviä voi erottua maastossa. Markkinapaikalta,​ joka nykyään on peltoa, voi löytyä pintapoiminnassa ​huomattavia määriä esimerkiksi ​liitupiippujen kappaleita, lasipullojen sirpaleita ​ja rahoja.((Niukkanen 1999: 144))  +Osa markkinapaikoista tunnetaan kansanperinteen,​ vanhojen karttojen, nimistön tai asiakirjamainintojen perusteella,​ mutta kaikkien tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Markkinapaikoilla oli kauppiaitten markkina-aittoja,​ joiden pohjia ja nurkkakiviä voi erottua maastossa. Markkinapaikalta,​ joka nykyään on peltoa, voi löytyä pintapoiminnassa ​paljon ​liitupiippujen kappaleita, lasipullojen sirpaleitarahoja ​ym.((Niukkanen 1999: 144)) 
- +
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Elintarvikkeiden,​ tavaroiden ja eläinten kaupan lisäksi markkinoilla välitettiin työvoimaa, vaihdettiin uutisia ja harrastettiin huvituksia ja paheita kuten pelaamista ja viinanjuontia. Lisäksi oli kirkollisia markkinoita,​ jotka liittyivät yleensä paikallispyhimyksen merkkipäivään tai kirkon vihkimispäivään. Markkinat, jotka olivat samalla suuria vuotuisjuhlia. Ortodoksisessa Karjalassa näitä markkinajuhlia vastasivat praasniekat.((Niukkanen 1999: 144)) +Elintarvikkeiden,​ tavaroiden ja eläinten kaupan lisäksi markkinoilla välitettiin työvoimaa, vaihdettiin uutisia ja harrastettiin huvituksia ja paheita kuten pelaamista ja viinanjuontia. Lisäksi oli kirkollisia markkinoita,​ jotka liittyivät yleensä paikallispyhimyksen merkkipäivään tai kirkon vihkimispäivään. Markkinat olivat samalla suuria vuotuisjuhlia. Ortodoksisessa Karjalassa näitä markkinajuhlia vastasivat praasniekat.((Niukkanen 1999: 144)) 
  
 Todennettujen historiallisen ajan markkinapaikkojen ohella kirjallisuudessa esiintyy kansanperinteeseen ja kansallisromanttiseen tutkimustraditioon perustuvia, myöhäiseen rautakauteen ja varhaiskeskiaikaan liitettyjä myyttisiä ”muinaiskaupunkeja” eli vakituisesti asuttuja kauppapaikkoja,​ jotka olisivat olleet keskiaikaisten kaupunkiemme edeltäjiä (Kokemäen Teljä, Porvoon Saksala jne.). Lähdeaineistona näiden esiurbaanien kauppapaikkojen paikantamiselle,​ todentamiselle ja tutkimukselle ovat käytännössä paikannimitutkimus sekä arkeologiset havainnot. Teoria Pirkka- (Birk-), Koivisto- ja Saksa-nimien liittymisestä keskiaikaisiin markkinapaikkoihin on nykytiedon valossa kyseenalainen.((Niukkanen 1999: 144)) Todennettujen historiallisen ajan markkinapaikkojen ohella kirjallisuudessa esiintyy kansanperinteeseen ja kansallisromanttiseen tutkimustraditioon perustuvia, myöhäiseen rautakauteen ja varhaiskeskiaikaan liitettyjä myyttisiä ”muinaiskaupunkeja” eli vakituisesti asuttuja kauppapaikkoja,​ jotka olisivat olleet keskiaikaisten kaupunkiemme edeltäjiä (Kokemäen Teljä, Porvoon Saksala jne.). Lähdeaineistona näiden esiurbaanien kauppapaikkojen paikantamiselle,​ todentamiselle ja tutkimukselle ovat käytännössä paikannimitutkimus sekä arkeologiset havainnot. Teoria Pirkka- (Birk-), Koivisto- ja Saksa-nimien liittymisestä keskiaikaisiin markkinapaikkoihin on nykytiedon valossa kyseenalainen.((Niukkanen 1999: 144))
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Keskiaika-Nykyaika+Keskiaika-nykyaika 
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
 Koko Suomi. ​ Koko Suomi. ​
 +
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisut]]. ​+Vanhat markkinapaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Jos alueella ei ole kiinteitä rakenteita, rauhoitus koskee sitä aluetta, jolta löytyy markkinatoiminnasta kertovia esinekatkelmia ja jonka maasto soveltuu markkinapaikaksi. Markkinapaikkojen todentaminen vaatii tuekseen maastohavaintojen,​ esinelöytöjen,​ historiallisten lähteiden ja perimätiedon yhdistämistä. Ks.[[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisut,]] sivu 114 
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Bonsdorff von, Anna-Maria** 1997. 1600-luvun markkinahumua Perniön Muntolannokalla. //Perniö, kuninkaan ja kartanoiden pitäjä//. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja 15. Helsinki. +**Bonsdorff von, Anna-Maria** 1997. 1600-luvun markkinahumua Perniön Muntolannokalla. ​Julkaisussa ​//Perniö, kuninkaan ja kartanoiden pitäjä//. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja 15. Helsinki. 
-**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ​ja suojelu//​. ​Museovirasto,​ Rakennushistorian osasto.+**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ​ja suojelu//​. ​Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 **Qvist, Johannes** 1909. //Finlands marknader och finska landbygdens handelsplatser 1614–1722. En historisk-geografisk undersökning//​. Helsingfors. **Qvist, Johannes** 1909. //Finlands marknader och finska landbygdens handelsplatser 1614–1722. En historisk-geografisk undersökning//​. Helsingfors.
wiki/markkinapaikka.1473142281.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/09/06 09:11 / Veli-Pekka Suhonen