Käyttäjän työkalut
wiki:miekanhiontakivi
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:miekanhiontakivi [2017/04/12 14:16] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
wiki:miekanhiontakivi [2018/05/22 23:00] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Miekanhiontakivet ovat maakiviä, joihin on hiottu uurteita tai laakeita hiontapintoja. Kivien koko, muoto ja hiontajäljet vaihtelevat. Esimerkiksi Hämeenlinnan Lammin Vanhakartanon((muinaisjäännösrekisterissä nimellä Gammelgård 2)) kivi on matala, lähes maanpinnan tasossa, ja siihen on hiottu seitsemän pitkää, pyöreäpohjaista uurretta, jotka leikkaavat osaksi toisiaan ja ovat keskeltä melko syviä, mutta päistä matalia ja kapeita((Cleve 1935: 2–3; Saukkonen & Seppälä 1999; Äyräpää 1953: 86.)). Huomattavasti suurempi on ollut sittemmin räjäytyksessä pahoin vahingoittunut Lammin Lahdenpohjan kivi: 1,3 metrin korkuisessa kivessä on ollut viisitoista 27–90 sentin pituista uraa, joista toiset olivat jopa viisi senttiä syviä, ja joista yksi ulottui maanpintaan asti.((Cleve 1935: 3; Saukkonen 2011: 7; Äyräpää 1953: 88.)) | + | Miekanhiontakivet ovat maakiviä, joihin on hiottu uurteita tai laakeita hiontapintoja. Kivien koko, muoto ja hiontajäljet vaihtelevat. Esimerkiksi Hämeenlinnan Lammin Vanhakartanon((muinaisjäännösrekisterissä nimellä Gammelgård 2)) kivi on matala, lähes maanpinnan tasossa, ja siihen on hiottu seitsemän pitkää, pyöreäpohjaista uurretta, jotka leikkaavat osaksi toisiaan ja ovat keskeltä melko syviä, mutta päistä matalia ja kapeita((Cleve 1935: 2–3; Saukkonen & Seppälä 1999; Äyräpää 1953: 86.)). Huomattavasti suurempi on ollut sittemmin räjäytyksessä pahoin vahingoittunut Lammin Lahdenpohjan kivi: 1,3 metrin korkuisessa kivessä on ollut viisitoista 27–90 sentin pituista uraa, joista osa oli jopa viisi senttiä syviä, ja joista yksi ulottui maanpintaan asti.((Cleve 1935: 3; Saukkonen 2011: 7; Äyräpää 1953: 88.)) |
| Kaikki kivet sijaitsevat samanlaisessa ympäristössä: vesistöjen läheisyydessä, entisillä rantapenkereillä. | Kaikki kivet sijaitsevat samanlaisessa ympäristössä: vesistöjen läheisyydessä, entisillä rantapenkereillä. | ||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
| - | {{ :wiki:akd13230bfix_p.jpg?350|}}Suomalaisiin miekanhiointakiviin ei tiedetä liittyvän perimätietoa tai tarinoita, jotka voisivat selventää kivien käyttötarkoitusta. Gotlantilaisperäinen kivien nimitys (ruots. svärdslipningssten) perustunee uurteen muotoon, jonka on ajateltu syntyneen miekanteriä hiottaessa. Jotkut jäljistä myös muistuttavat miekansäilää. Yleensä tutkijat ovat kuitenkin otaksuneet, ettei kiviä ole käytetty varsinaisesti työkaluina vaan ne liittyisivät jollakin tavoin muinaisiin uskomuksiin, kuten sepän ”voimakiviin”. Selityksiä on etsitty myös esim. hedelmällisyyskultista tai saalisonnen, rantasidonnaisuuden vuoksi etenkin kalansaaliin varmistamisesta((Ojanen 2002: 42; Saukkonen & Seppälä 1999; Saukkonen 2011: 8, Äyräpää 1953: 90.)). | + | {{ :wiki:akd13230bfix_p.jpg?300|}}Suomalaisiin miekanhiointakiviin ei tiedetä liittyvän perimätietoa tai tarinoita, jotka voisivat selventää kivien käyttötarkoitusta. Gotlantilaisperäinen kivien nimitys (ruots. svärdslipningssten) perustunee uurteen muotoon, jonka on ajateltu syntyneen miekanteriä hiottaessa. Jotkut jäljistä myös muistuttavat miekansäilää. Yleensä tutkijat ovat kuitenkin otaksuneet, ettei kiviä ole käytetty varsinaisesti työkaluina vaan ne liittyisivät jollakin tavoin muinaisiin uskomuksiin, kuten sepän ”voimakiviin”. Selityksiä on etsitty myös esim. hedelmällisyyskultista tai saalisonnen, rantasidonnaisuuden vuoksi etenkin kalansaaliin varmistamisesta((Ojanen 2002: 42; Saukkonen & Seppälä 1999; Saukkonen 2011: 8, Äyräpää 1953: 90.)). |
wiki/miekanhiontakivi.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/29 16:35 / Helena Ranta