Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:muinaislinnat}}



====== Muinaislinna ======
{{:wiki:ak17276_1p.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====

Rautakautinen tai varhaishistoriallinen linnoitettu mäki tai kallio, jonka rinteillä on puolustustarkoitukseen tehtyjä maa- ja kivivalleja

===== Kuvaus =====
 
{{ :wiki:linnavuori_pisamalahti.jpg?300|}}Korkeille ja jyrkkäseinäisille kallioille, mäille ja harjuilla rakennettuja muinaislinnoja kutsutaan linnavuoriksi. Puolustusvarustuksia on yleensä ainoastaan loivilla rinteillä, joita pitkin on ollut mahdollista nousta ylös linnan laelle. Maastossa nykyään näkyvät kylmämuuratut kivivallit ja  -muurit saattavat olla hirsivarustusten seinä- tai arkkuperustuksia. Esihistoriallisella ajalla ei vielä käytetty tiiliä tai kalkkilaastia.((ks. esim. Raninen & Wessman 2015: 360.))

Muinaislinnat voidaan jakaa karkeasti mäki- ja harjulinnoihin. Mäkilinnoissa valli on rakennettu vain loiville rinteille, kun taas harjuilla valleja on jouduttu tekemään useampaan suuntaan. Muinaislinnojen valleissa on usein aukkoja, mahdollisia porttien paikkoja. Joskus portti on tehty poikkivalleilla solamaiseksi. Muinaislinnojen lailla saattaa olla  heittokivikasoja, liesikiveyksiä ja rakennusten pohjia.((Raninen & Wessman 2015: 360.))


===== Historia ja käyttö =====

Suomesta tunnetaan rautakaudelta ja varhaishistorialliselta ajalta lukuisia muinaislinnoja. Muinaislinnojen tarkkaa määrää ei arkeologisten tutkimusten vähyyden vuoksi tiedetä. J.-P. Taavitsainen toteaa väitöskirjassaan vuonna 1991, että Suomen nykyisten rajojen sisäpuolella on 72 varmaa muinaislinnaa((Taavitsainen 1991.)). Aikojen saatossa muinaislinnoina pidettyjä epävarmoja tai mahdollisia kohteita on kuitenkin satoja.

Vallitsevan käsityksen mukaan muinaislinnoilla oleskeltiin vain tilapäisesti. Muinaislinnat sijaitsevat yleensä rautakautisen asutuksen tuntumassa. Lisäksi tunnetaan muutamia kilometrien päässä asutuksesta sijaitsevia kaukolinnoja.((Raninen & Wessman 2015: 360.))

Useimmat muinaislinnat vaikuttavat paikallisyhteisöjen nopeasti rakentamilta varustuksilta. Muinaislinnat saattavat viitata suhteellisen hajanaisiin ja järjestäytymättömiin yhteisöihin, joiden sodankäynti on ollut puolustuksellista ryöstöretkien torjuntaa. Vasta kun vihollinen tuli valloittamaan alueita pysyvästi, muuttuivat muinaislinnat tehottomiksi.((Raninen & Wessman 2015: 361.)) 


Muinaislinnojen ajoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Pääosa linnoista lienee ristiretkiaikaisia, mutta niitä on voitu käyttää jopa 1400-luvulle saakka.((Raninen & Wessman 2015: 360.)) Ainakin joitakin niistä on varustettu tiili- ja harmaakivirakenteilla,jotka on muurattu keskiajalle tyypillisellä laastilla. Varmuudella tiedetään, että Liedon Vanhanlinnan Mäkilinnan nuorin rakennusvaihe ulottuu keskiajalle. Myös Janakkalan Hakoisten Linnavuoren keskiaikaisen linnan syntyhistorian on arveltu ulottuvan rautakauden puolelle. Kirjallisuudessa esiintyy lisäksi tietoja, että muinaislinnoja olisi hyödynnetty tilapäisinä pakopaikkoina vielä historiallisella ajalla.((Taavitsainen 1991.)) 


===== Ajoitus =====

Rautakausi–keskiaika

===== Levintä =====

Rautakauden lopun ja varhaishistoriallisen ajan kiinteä asutuksen alue.

===== Suojelustatus =====

Muinaislinnat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.


===== Lähteet =====
**Luoto, Jukka** 1984. //Liedon Vanhanlinnan mäkilinna//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 87. 
**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Sodankäynti. //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. Helsinki: 359–261.
**Taavitsainen, J.-P.** 1991. //Ancient hillforts of Finland : problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 94.

===== Muu kirjallisuus =====
**Appelgren, Hjalmar** 1891. //Suomen muinaislinnat//. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XII. 
**Luoto, Jukka** 2003. Muinaislinnat, milloin ja mihin tarkoituksiin. //Muinainen Kalanti ja sen naapurit: talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 825: 171–184.
**Rinne, Juhani** 1914. //Suomen keskiaikaiset mäkilinnat//. 


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
