Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:muinaislinna

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:muinaislinna [2017/03/25 11:05]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
wiki:muinaislinna [2019/02/06 11:01] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 6: Rivi 6:
 {{:​wiki:​ak17276_1p.jpg?​450|}} {{:​wiki:​ak17276_1p.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
 +rautakaudella tai varhaishistoriallisella ajalla harjulle, kalliomäelle tai ympäristöönsä nähden korkealle saarelle rakennettu varustus
  
-Rautakautinen tai varhaishistoriallinen linnoitettu mäki tai kallio, jonka rinteillä on puolustustarkoitukseen tehtyjä maa- ja kivivalleja 
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-{{ :​wiki:​linnavuori_pisamalahti.jpg?​300|}}Korkeille ​ja jyrkkäseinäisille kallioillemäille ja harjuilla rakennettuja muinaislinnoja kutsutaan tavallisesti linnavuoriksiPuolustusvarustuksia ​on yleensä ​ainoastaan loivilla rinteillä, joita pitkin ​on ollut mahdollista nousta ylös linnan laelleMaastossa nykyään näkyvät kylmämuuratut kivivallit ja  -muurit saattavat olla hirsivarustusten seinä- tai arkkuperustuksiaEsihistoriallisella ajalla ei vielä ​käytetty ​tiiliä tai kalkkilaastia.((ksesim. Raninen & Wessman 2015: 360.))+{{ :​wiki:​linnavuori_pisamalahti.jpg?​300|}}Muinaislinnojen paikoiksi on yleensä valittu jyrkkärinteisiä tai muuten vaikeasti saavutettavia mäkiä. Tutkimuksessa muinaislinnoja on ryhmitelty niiden sijainnin perusteella mäki- tai harjulinnoihin. Monista korkeille ​ja jyrkkärinteisille paikoille tehdyistä muinaislinnoista on käytetty myös nimeä linnavuori. Linna-nimisiä paikkoja tunnetaan Suomesta satojamutta niistä vain muutamat on varmuudella todettu muinaisjäännöksiksi 
 + 
 +Muinaislinnaan kuuluu määritelmän mukaan maasta tai kivistä rakennettu valli, joka on yleensä ​tehty ainakin loivimpien rinteiden suojaksi estämään laelle pääsyä. Valleissa voidaan usein erottaa aukkoja, joita on tavallisesti tulkittu porttien paikoiksiJoskus portti on tehty poikkivalleilla solamaiseksi ​Vallien rakentamisessa on käytetty ​myös nskylmämuurausta ja joissakin varustuksissa on mahdollisesti ollut myös puisia rakenteitaMuinaislinnoista on tavattu vallien lisäksi myös käytöstä kertovia jäännöksiä,​ joista tavallisimpia ovat vallien sisäpuolella havaittavat kaivannot ja kivirakennelmat.
  
-Muinaislinnat voidaan jakaa karkeasti mäki- ja harjulinnoihin. Mäkilinnoissa valli on rakennettu vain loiville rinteille, kun taas harjuilla valleja on jouduttu tekemään useampaan suuntaan. Muinaislinnojen valleissa on usein aukkoja, joita on pidetty porttien paikkoina. Joskus portti on tehty poikkivalleilla solamaiseksi. Muinaislinnojen lailla saattaa olla  heittokivikasoja,​ liesikiveyksiä ja rakennusten pohjia.((Raninen & Wessman 2015: 360.)) 
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Suomesta tunnetaan rautakaudelta ​ja varhaishistorialliselta ajalta lukuisia muinaislinnoja. Muinaislinnojen tarkkaa määrää ei arkeologisten tutkimusten vähyyden vuoksi tiedetä. J.-P. Taavitsainen ​toteaa väitöskirjassaan vuonna ​1991, että Suomen ​nykyisten rajojen sisäpuolella on 72 varmaa muinaislinnaa((Taavitsainen 1991.)). Aikojen saatossa muinaislinnoina pidettyjä epävarmoja tai mahdollisia kohteita ​on kuitenkin satoja.+{{ :​wiki:​linnavuori_kajamo2.jpg?​300|}}Vain muutamia muinaislinnoja on tutkittu arkeologisesti ​ja kenttätöiden aineisto on yleensä niukkaArviot muinaislinnojen määrästä vaihtelevat,​ mutta 1990-luvulla tehdyn laskelman((Taavitsainen 1991)) mukaan ​Suomen ​alueella olisi ainakin ​72 varmaa ​rautakautiseksi tai varhaishistorialliseksi ajoitettavaa ​muinaislinnaa. ​Nykyisin tämä määrä on hieman suurempi, sillä joitakin jäännöksiä ​on voitu varmistaa arkeologisissa tutkimuksissa muinaislinnoiksi
  
-Vallitsevan käsityksen mukaan muinaislinnoilla oleskeltiin vain tilapäisesti. Muinaislinnat sijaitsevat yleensä ​rautakautisen asutuksen tuntumassa. ​Lisäksi ​tunnetaan ​joitakin ​kilometrien päässä ​asutuksesta olevia kaukolinnoja.((Raninen & Wessman 2015: 360.))+Valtaosa muinaislinnoista sijaitsee ​rautakautisen asutuksen tuntumassa, kylien ja talojen lähiympäristössäToisaalta niitä ​tunnetaan kilometrien päässä ​aikansa asutuskeskuksistaTällaisia paikkoja on pidetty kaukolinnoina. Arkeologisten löytöjen niukkuus viittaa siihen, että muinaislinnat ovat olleet vain tilapäisessä tai lyhytaikaisessa käytössä
  
-Useimmat muinaislinnat vaikuttavat paikallisyhteisöjen nopeasti rakentamilta varustuksilta. Muinaislinnat saattavat viitata suhteellisen hajanaisiin ja järjestäytymättömiin yhteisöihinjoiden sodankäynti ​on ollut puolustuksellista ryöstöretkien torjuntaa. ​Vasta kun vihollinen ​tuli valloittamaan ​alueita ​pysyvästi, muuttuivat muinaislinnat tehottomiksi.((Raninen & Wessman 2015: 361.)) +Muinaislinnojen käytöstä ei ole paljonkaan todisteitamutta niitä ​on tutkimuksessa pidetty paikallisten,​ suhteellisten hajanaisten ja järjestäytymättömien yhteisöjen rakentamina ja ylläpitäminä. Näiden ryhmien sodankäynti olisi enimmäkseen ​ollut puolustuksellista ryöstöretkien torjuntaa. ​Muinaislinnat olivat jääneet käytöstä, ​kun vihollinen ​on pysynyt ​valloittamaan ​alueet ​pysyvästi.((Taavitsainen 1991; Raninen & Wessman 2015.)) ​
  
 +{{ :​wiki:​linnavuori_hautvuori2.jpg?​300|}}Muinaislinnojen luotettava ajoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Pääosa linnoista on ilmeisesti ollut käytössä ainakin ristiretkiajalla,​ osa jopa 1400-luvulle saakka((Taavitsainen 1991)). Muutamissa muinaislinnoissa on todettu laastilla muurattuja tiili- ja harmaakivirakenteita,​ jotka viittaavat keskiaikaiseen käyttöön. Liedon Vanhalinnan esihistorialliselta ajalta lähtien käytössä olleella mäkilinnalla on todettu varma keskiaikainen rakennusvaihe((Luoto 1984)). Tunnetuimpia keskiaikaisia muinaislinnoja on Janakkalan Hakoisten Linnavuori, joka on todennäköisesti otettu käyttöön jo rautakaudella. Kirjallisuudessa esiintyy lisäksi tietoja, että muinaislinnoja olisi hyödynnetty tilapäisinä pakopaikkoina vielä historiallisella ajalla. ​
  
-Muinaislinnojen ​ajoittaminen ​on osoittautunut vaikeaksiPääosa linnoista lienee ristiretkiaikaisiamutta niitä ​on voinut olla käytössä jopa 1400-luvulle saakka.((Raninen & Wessman 2015: 360.)) Ainakin joitakin niistä ​on varustettu keskiaikaistyyppisillä laastilla muuratuilla tiili- ​ja harmaakivirakenteillaVarmuudella tiedetään, että Liedon Vanhanlinnan Mäkilinnalla ​on keskiajalle sijoittuva rakennusvaihe. Myös Janakkalan Hakoisten Linnavuoren keskiaikaisen linnan alkuperän ​on arveltu ulottuvan rautakauden puolelleKirjallisuudessa esiintyy lisäksi tietojaettä muinaislinnoja olisi hyödynnetty tilapäisinä pakopaikkoina vielä historiallisella ajalla.((Taavitsainen 1991.)) +Muinaislinnojen ​käyttöä koskevissa tulkinnoissa ​on pidetty mahdollisena myös tulitiedotusjärjestelmää ​Historiallisten lähteiden perusteella saaristossa ja rannikolla on käytetty merkinantotuliajoilla ​on voitu varoittaa lähestyvistä vihollisistaVanajaveden vesistön varresta tunnetaan poikkeuksellisen paljon muinaislinnoja ja topografisin perustein linnojen välillä ​on oletettu olleen jonkinlainen tulitiedotusjärjestelmä. Linnoilta ei kuitenkaan ole löydetty merkinantotulien käytöstä kertovia jäännöksiä ​ja tulitiedotusjärjestelmää on pidetty epätodennäköisenäVanajaveden linnoja koskevassa tutkimuksissa on joka tapauksessa todettu, että näkyvyys ​on linnojen paikkaa valittaessa otettu huomioon ja näköyhteyttä ​on voitu pitää tarpeellisenaUseimmat muinaislinnat on rakennettu paikoillejotka ovat maisemallisesti huomattavia. Samalla niiltä on voitu visuaalisesti hallita laajoja alueita. Linnoilla onkin todennäköisesti ollut merkitystä paitsi pako- ja puolustuspaikkoina myös yhteisöjen haltuun ottamina maamerkkeinä.((Taavitsainen 1991; Seppälä 2003))
  
  
Rivi 34: Rivi 36:
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
-Rautakauden lopun ja varhaishistoriallisen ajan kiinteä ​asutuksen alue.+Rautakauden lopun ja varhaishistoriallisen ajan kiinteän ​asutuksen alue. Muinaislinnoja on erityisesti Ahvenanmaalla,​ Varsinais-Suomessa,​ Hämeessä ja Uudellamaalla,​ mutta muutamia tiedetään myös Satakunnasta,​ Savosta ja Pohjois-Karjalasta
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
Rivi 42: Rivi 44:
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
- +**Luoto, Jukka** 1984. //Liedon Vanhanlinnan mäkilinna//​. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 87.  
-**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Sodankäynti. //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta keskiajalle//​. Helsinki: 359–261.+**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Sodankäynti. ​Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta keskiajalle//:​ 359–360. Gaudeamus. 
 +**Seppälä,​ Sirkka-Liisa** 2003. Muinaislinna ja maisema – visuaalinen maisema-analyysi arkeologiassa esimerkkinä Rapolan muinaislinna. Julkaisussa Seppälä, Sirkka-Liisa & Nissinaho, Aino & Kankainen, Tuovi & Vuorela, Irmeli: //​Sääksmäen Rapolan rautakautinen maisema ja elinkeinot Valkeakoskella//​. Rapola-tutkimuksia 3. Museovirasto.
 **Taavitsainen,​ J.-P.** 1991. //Ancient hillforts of Finland : problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen//​. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 94. **Taavitsainen,​ J.-P.** 1991. //Ancient hillforts of Finland : problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen//​. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 94.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 **Appelgren,​ Hjalmar** 1891. //Suomen muinaislinnat//​. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XII.  **Appelgren,​ Hjalmar** 1891. //Suomen muinaislinnat//​. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XII. 
-**Luoto, Jukka** 1984. //Liedon Vanhanlinnan mäkilinna//​. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 87.  +**Luoto, Jukka** 2003. Muinaislinnat,​ milloin ja mihin tarkoituksiin. ​Julkaisussa ​//Muinainen Kalanti ja sen naapurit: talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle: 171–184.//  Suomalaisen Kirjallisuuden ​Seura, Helsinki.
-**Luoto, Jukka** 2003. Muinaislinnat,​ milloin ja mihin tarkoituksiin. //Muinainen Kalanti ja sen naapurit: talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//​Suomalaisen Kirjallisuuden ​Seuran Toimituksia 825: 171–184.+
 **Rinne, Juhani** 1914. //Suomen keskiaikaiset mäkilinnat//​. ​ **Rinne, Juhani** 1914. //Suomen keskiaikaiset mäkilinnat//​. ​
  
wiki/muinaislinna.1490432716.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/25 11:05 / Helena Ranta