Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:muinaislinna

Tämä on vanha versio dokumentista!




Muinaislinna

Määritelmä

Rautakautinen tai varhaishistoriallinen linnoitettu mäki tai kallio, jonka rinteillä on puolustustarkoitukseen tehtyjä maa- ja kivivalleja

Kuvaus

Korkeille ja jyrkkäseinäisille kallioille, mäille ja harjuilla rakennettuja muinaislinnoja kutsutaan tavallisesti linnavuoriksi. Puolustusvarustuksia on yleensä ainoastaan loivilla rinteillä, joita pitkin on ollut mahdollista nousta ylös linnan laelle. Maastossa nykyään näkyvät kylmämuuratut kivivallit ja -muurit saattavat olla hirsivarustusten seinä- tai arkkuperustuksia. Esihistoriallisella ajalla ei vielä käytetty tiiliä tai kalkkilaastia.1)

Muinaislinnat voidaan jakaa karkeasti mäki- ja harjulinnoihin. Mäkilinnoissa valli on rakennettu vain loiville rinteille, kun taas harjuilla valleja on jouduttu tekemään useampaan suuntaan. Muinaislinnojen valleissa on usein aukkoja, mahdollisia porttien paikkoja. Joskus portti on tehty poikkivalleilla solamaiseksi. Muinaislinnojen lailla saattaa olla heittokivikasoja, liesikiveyksiä ja rakennusten pohjia.2)

Historia ja käyttö

Suomesta tunnetaan rautakaudelta ja varhaishistorialliselta ajalta lukuisia muinaislinnoja. Muinaislinnojen tarkkaa määrää ei arkeologisten tutkimusten vähyyden vuoksi tiedetä. J.-P. Taavitsainen toteaa väitöskirjassaan vuonna 1991, että Suomen nykyisten rajojen sisäpuolella on 72 varmaa muinaislinnaa3). Aikojen saatossa muinaislinnoina pidettyjä epävarmoja tai mahdollisia kohteita on kuitenkin satoja.

Vallitsevan käsityksen mukaan muinaislinnoilla oleskeltiin vain tilapäisesti. Muinaislinnat sijaitsevat yleensä rautakautisen asutuksen tuntumassa. Lisäksi tunnetaan muutamia kilometrien päässä asutuksesta sijaitsevia kaukolinnoja.4)

Useimmat muinaislinnat vaikuttavat paikallisyhteisöjen nopeasti rakentamilta varustuksilta. Muinaislinnat saattavat viitata suhteellisen hajanaisiin ja järjestäytymättömiin yhteisöihin, joiden sodankäynti on ollut puolustuksellista ryöstöretkien torjuntaa. Vasta kun vihollinen tuli valloittamaan alueita pysyvästi, muuttuivat muinaislinnat tehottomiksi.5)

Muinaislinnojen ajoittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Pääosa linnoista lienee ristiretkiaikaisia, mutta niitä on voinut olla käytössä jopa 1400-luvulle saakka.6) Ainakin joitakin niistä on varustettu keskiaikaistyyppisillä laastilla muuratuilla tiili- ja harmaakivirakenteilla. Varmuudella tiedetään, että Liedon Vanhanlinnan Mäkilinnalla on keskiajalle sijoittuva rakennusvaihe. Myös Janakkalan Hakoisten Linnavuoren keskiaikaisen linnan alkuperän on arveltu ulottuvan rautakauden puolelle. Kirjallisuudessa esiintyy lisäksi tietoja, että muinaislinnoja olisi hyödynnetty tilapäisinä pakopaikkoina vielä historiallisella ajalla.7)

Ajoitus

Rautakausi–keskiaika

Levintä

Rautakauden lopun ja varhaishistoriallisen ajan kiinteä asutuksen alue.

Suojelustatus

Muinaislinnat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Luoto, Jukka 1984. Liedon Vanhanlinnan mäkilinna. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 87.
Raninen, Sami & Wessman, Anna 2015. Sodankäynti. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Helsinki: 359–261.
Taavitsainen, J.-P. 1991. Ancient hillforts of Finland : problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 94.

Muu kirjallisuus

Appelgren, Hjalmar 1891. Suomen muinaislinnat. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja XII.
Luoto, Jukka 2003. Muinaislinnat, milloin ja mihin tarkoituksiin. Muinainen Kalanti ja sen naapurit: talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 825: 171–184.
Rinne, Juhani 1914. Suomen keskiaikaiset mäkilinnat.

Viitteet

1) ks. esim. Raninen & Wessman 2015: 360.
2) , 4) , 6) Raninen & Wessman 2015: 360.
3) , 7) Taavitsainen 1991.
5) Raninen & Wessman 2015: 361.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/muinaislinna.1490646393.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/27 23:26 / Helena Ranta