Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:muistomerkki

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:muistomerkki [2017/10/27 14:42]
Helena Ranta
wiki:muistomerkki [2020/10/20 18:26] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 4: Rivi 4:
  
 ====== Muistomerkki ====== ====== Muistomerkki ======
 +{{:​wiki:​muistomerkki_suomussalmi_tyrävaara.jpg?​450|}}
  
 ===== Määritelmä =====  ===== Määritelmä ===== 
-Tapahtuman ja/tai henkilön muistoksi tai uskonnolliseen tarkoitukseen liittyen pystytetty ​kivi, risti tai patsas tai maasta, kivestä ja/tai puusta tehty rakennelma+ 
 +tapahtuman, rakennuksen ​tai henkilön muistoksi ​osoitettu ​tai tehty kivi, rakennelma ​tai merkintä
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 18: Rivi 19:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
 Vanhimpia tunnettuja muistomerkkejä Suomessa voivat olla Lounais-Suomesta [[wiki:​pronssikautinen-hautaröykkiö|pronssikautisten hautaröykkiöiden]] läheisyydestä tunnetut kivipöydät eli pöytäkivet. Niissä isompi kivilaaka on nostettu useamman pienemmän kiven päälle kanneksi. Hautaröykkiöihin mahdollisesti liittyviä kivipöytiä tunnetaan esimerkiksi Raumalta Kylmäkorvenkalliolta ja Takaperkosta. Useimmat kivipöydät eri puolilla Suomea ovat tarkemmin ajoittamattomia tai ne on ajoitettu historialliseen aikaan. ​ Vanhimpia tunnettuja muistomerkkejä Suomessa voivat olla Lounais-Suomesta [[wiki:​pronssikautinen-hautaröykkiö|pronssikautisten hautaröykkiöiden]] läheisyydestä tunnetut kivipöydät eli pöytäkivet. Niissä isompi kivilaaka on nostettu useamman pienemmän kiven päälle kanneksi. Hautaröykkiöihin mahdollisesti liittyviä kivipöytiä tunnetaan esimerkiksi Raumalta Kylmäkorvenkalliolta ja Takaperkosta. Useimmat kivipöydät eri puolilla Suomea ovat tarkemmin ajoittamattomia tai ne on ajoitettu historialliseen aikaan. ​
 +
 Muistomerkkejä rautakaudelta ovat mahdollisesti erilaiset hautojen merkeiksi laitetut bautakivet eli pystykivet. Ne ovat ilman kirjoitusta olevia muistokiviä. Varhaisen rautakauden bautakiviä tunnetaan esimerkiksi Paraisten Furunabbista ja Laitilan Savemäestä. Laitilan Untamalassa olevan nk. Kalevanpojan viikatteentikku liittyy puolestaan mahdollisesti myöhäisrautakautisiin hautoihin. ​ Muistomerkkejä rautakaudelta ovat mahdollisesti erilaiset hautojen merkeiksi laitetut bautakivet eli pystykivet. Ne ovat ilman kirjoitusta olevia muistokiviä. Varhaisen rautakauden bautakiviä tunnetaan esimerkiksi Paraisten Furunabbista ja Laitilan Savemäestä. Laitilan Untamalassa olevan nk. Kalevanpojan viikatteentikku liittyy puolestaan mahdollisesti myöhäisrautakautisiin hautoihin. ​
  
Rivi 34: Rivi 36:
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-{{:​wiki:​rajamerkki_kotka_pitkäsaari.jpg?​300 |}}Suurin osa tunnetuista hakkauksista ajoittuu 1800- ja 1900-luvuille. Historiallisen ajan hakkaukset on usein helppo ajoittaa, sillä niiden yhteyteen on tyypillisesti hakattu vuosiluku tai päivämäärä tai hakkaukset viittaavat tunnettuihin tapahtumiin. Paikoissa, joissa hakkauksia on useita, niitä on saatettu tehdä vuosisatojen ajan. Vanhimmat kalliohakkaukset ajoittuvat myöhäiselle keskiajalle 1500-luvulle. Vanhimpia hakkauksia tunnetaan Hangon Hauensuolen lisäksi Porin Tyltystä. Jämsän Rotkojärven rajamerkin((http://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​mjreki/​read/​asp/​r_kohde_det1.aspx?​KOHDE_ID=1000004320)) ratasristi tunnetaan historiallisissa lähteissä jo vuonna 1449. Ratasristejä voidaan pitää vanhimpina hakkauksina,​ niiden esikuvat Skandinaviassa ajoittuvat pronssikaudelle. Meillä ne todennäköisesti ​ovat kuitenkin varhaisintaan keskiaikaisia,​ kuten Pihtiputaan Sahinniemessä joenrannan maakivessä oleva ratasristi((http:​//​kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/​rekisteriportaali/​mjreki/​read/​asp/​r_kohde_det1.aspx?​KOHDE_ID=1000023115)),​ josta on tietoa vanhoissa rajaluetteloissa. +Varhaisimmat muistomerkit ​ovat pronssikautisia 1700/11500 – 500 eaaja rautakautisia noin 500 eaa– 1200/1300 jaaLisäksi muistomerkkejä ​on pystytetty runsaasti historiallisella ajalla keskiajalta nykypäiviin saakka
- +
-Hakkauksia tehdään edelleen etenkin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät vapaa-aikaa+
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-{{ :​wiki:​rajahakkaus_kotka_kivisalmi.jpg?​200|}}Historiallisen ajan kalliohakkauksia löytyy ​koko maasta. Erityisen paljon niitä on rannikoiden sileissä rantakallioissa. Lapissa kalliokaiverruksia on vähemmän ja ne liittyvät viime sotiin ja ovat yleensä tiemerkintöjä+Erilaisia muistomerkkejä tunnetaan satoja ​koko Suomen alueelta.
  
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Vanhat uskomuksellisissa tarkoituksissa tehdyt hakkaukset ​ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat myös yli 100 vuotta vanhat hakkaukset, joilla on yleistä ja jaettua ​merkitystä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 111+Jotkut muistomerkit ​ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osa kohteista on muita kulttuuriperintökohteita. Määrittelyssä kiinteäksi muinaisjäännökseksi vaikuttaa mm. kohteen ikä ja erilaisten lähteiden antama tieto. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat sellaiset menneisyydessä tehdyt muistomerkit, joilla on historiallista ​merkitystä. Yleensä ne ajoittuvat 1900-luvun alkua vanhemmiksi. Rakennettujen ympäristöjen ja käytössä olevien hautausmaiden erilaiset veistokset, patsaat ja muut muistomerkit kuten myös toisen maailmansodan muistomerkit lukeutuvat rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin. Niiden säilyminen turvataan yleensä muulla tavoin kuin muinaismuistolailla. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 115
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-Muinaisjäännösrekisteri +**Arkeologiset kohteet; muinaisjäännösrekisteri** 2017. Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/​default.aspx. 
-http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx +**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 
-Tieteen termipankkiarkeologia +https://​www.museovirasto.fi/​uploads/​Meista/​Julkaisut/​hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf. ​ 
-http://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia+**Taivainen,​ Jouni** (toim.) 2016. //Metsiin kadonneet – Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointihanke//​. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja nro 73. http://www.e-julkaisu.fi/metsahallitus/metsiin_kadonneet/​. ​
  
  
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
-**EdgrenTorsten** 2000Gäddtarmen vid Hangö. Ett bildgalleri från historisk tid. Julkaisussa Edgren, Torsten & Taskinen, Helena (toim.): ​//Ristad och måladAspekter på Nordisk bergkonst//.  ​Museovirasto+**KormanoRiitta** 2014. //Sotamuistomerkki SuomessaVoiton ja tappion modaalista sovittelua//. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C 396, Scripta Lingua Fennica Edita
-**NummelaJohanna & Sarvas, Pekka & Taavitsainen,​ J-P.** 1979. Hällristningarna på Prästholmen – ett bidrag till Finlands medeltidshistoria. //Historisk Tidskrift för Finland// 64+**LindgrenLiisa** 2009. //Memoria – hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri//. Suomalaisen Kirjallisuuden seura.  
-**RaikeEeva** 2014Reposaaren taidekalliot – Elävä kulttuuriperintökohde Selkämeren sylissä. Moni-ilmeinen merihistoria Julkaisussa Bergholm, Tapio & Mäenpää, Sari (toim.): ​//Nautica Fennica// 2013–2014:​ 27–47Museovirasto+**LindgrenLiisa** 2000. //Monumentum – muistomerkkien aatteita ja aikaa//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.  
-**Salo, Unto** 1962Tyltyn kalliopiirrosten arvoitus. //Kotiseutu// 53 +**Suomen Kulttuurirahasto** 2016Miten hoidan hautamuistomerkkiähttps://skr.fi/fi/ajankohtaista/opas-neuvoo-hautamuistomerkin-hoidossa.
-**Weckman, Stig** 1995. Sjöfaraminnen vid Pellinge sund – en gammal känd farled. Julkaisussa ​//Nyländska ankarfästen//. Lovisa.+
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
  
wiki/muistomerkki.1509104532.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/10/27 14:42 / Helena Ranta