Tapahtuman ja/tai henkilön muistoksi tai uskonnolliseen tarkoitukseen liittyen pystytetty kivi, risti tai patsas tai maasta, kivestä ja/tai puusta tehty rakennelma

Muistomerkit ovat erilaisten tapahtumien ja/tai henkilöiden muistoksi rakennettuja tai pystytettyjä. Ne voivat myös liittyä uskonnollisiin tarkoituksiin. Muistomerkki on yksittäinen rakenne tai monesta rakennelmista koostuva kokonaisuus. Rakennusmateriaalina on käytetty esimerkiksi maata, kiveä, puuta ja metallia.

Muistomerkki voi sijoittua muistamisen paikalle, mutta myös siitä kauemmaksi. Yleensä muistomerkeillä on selkeä yhteys johonkin tapahtumaan tai henkilöön. Joskus muistomerkin tarkoitus on kuitenkin unohtunut ja siihen liittyvää historiaa voi vain arvailla.

Muistomerkkejä on sekä esihistorialliselta että historialliselta ajalta. Esihistoriallisen ajan muistomerkeistä ei ole käytettävissä mitään kirjallisia lähteitä, joten niiden kohdalla tulkinta perustuu sijaintiin ympäristössä ja suhteessa jo tunnettuihin arkeologisiin kohteisiin. Historiallisen ajan muistomerkkeihin liittyvä tieto voi olla perimätietoa tai löydettävissä historiallisista lähteistä. Uskonnollisissa yhteyksissä pystytetyt muistomerkit liittyvät yleensä uskonnon harjoittamisen paikkoihin, kuten esimerkiksi seitoihin, kirkkomaihin ja kirkkoihin. Muistomerkeiksi on joskus määritelty myös vanhoja rajamerkkejä. Joissakin tapauksissa muistomerkkiin voi liittyä myös tarinapaikkaan. Erillisen rakentamisen tai pystyttämisen sijaan muistomerkkinä on voitu käyttää myös luonnossa olevaa puuta, kiveä tai kalliota, johon on tehty erilaisia merkintöjä. Tällöin kyseessä on esimerkiksi karsikko tai kalliohakkaus.

Vanhimpia tunnettuja muistomerkkejä Suomessa voivat olla Lounais-Suomesta pronssikautisten hautaröykkiöiden läheisyydestä tunnetut kivipöydät eli pöytäkivet. Niissä isompi kivilaaka on nostettu useamman pienemmän kiven päälle kanneksi. Hautaröykkiöihin mahdollisesti liittyviä kivipöytiä tunnetaan esimerkiksi Raumalta Kylmäkorvenkalliolta ja Takaperkosta. Useimmat kivipöydät eri puolilla Suomea ovat tarkemmin ajoittamattomia tai ne on ajoitettu historialliseen aikaan.

Muistomerkkejä rautakaudelta ovat mahdollisesti erilaiset hautojen merkeiksi laitetut bautakivet eli pystykivet. Ne ovat ilman kirjoitusta olevia muistokiviä. Varhaisen rautakauden bautakiviä tunnetaan esimerkiksi Paraisten Furunabbista ja Laitilan Savemäestä. Laitilan Untamalassa olevan nk. Kalevanpojan viikatteentikku liittyy puolestaan mahdollisesti myöhäisrautakautisiin hautoihin.

Historiallisen ajalla hautoihin liittyviä muistomerkkejä on erilaisten ruumishautojen. yhteydestä mm. keskiaikaisista kalmistoista. Esimerkiksi Ulvilan Liikistössä on yksi keskiaikaan ajoittuva bautakivi, ja Raision kirkossa on siirrettynä kaksi 1100–1200-luvulle ajoittuvaa kuvioitua kiveä. Myös myöhemmillä historiallisilla hautausmailla on erilaisia hautakiviä, veistoksia ja muita muistomerkkejä.

Hautausmaiden lisäksi kiviä on pystytetty muunlaisten hautapaikkojen tai vainajiin liittyvien tapahtumien, kuten murhien ja sotakokemusten muistoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi Kokkolan Murhakivi ja isovihaan liittyvä Tammelan Kartanonmäki. Kirkko- ja saarnapaikoille on myös pystytetty erilaisia kiviä ja ristejä, kuten esimerkiksi Hartolan Vanhalle kirkonpaikalle ja Liperin Moisionniitylle.

Erilaisten merkkihenkilöiden ja yksityishenkilöiden toiminnan tai heihin liittyvien tapahtumien muistoksi on pystytetty runsaasti erilaisia kiviä tai muita muistomerkkejä. Niihin on yleensä hakattu nimikirjaimia, tekstejä ja vuosilukuja. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Helsinki Isosaari 34 ja Nousiaisten Vähätalo. Valtaapitävien merkkihenkilöiden muistoksi on voitu myös rakentaa suurempia muistomerkkejä tai niiden muodostamia kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Raaseporin Dagmarkällanin lähteellä.

Taisteluihin ja rauhantekoon liittyviä muistomerkkejä on myös paljon, kuten esimerkiksi Kouvolassa Värälän rauhankivi ja Asikkalassa Anianpellon taistelun muistomerkki. Suurempi rakennettu muistomerkki on esimerkiksi Isokyrössä Napuen taistelupaikan, monumentti. Sotaväen leiripaikkoihin eli sotilasleireihin, liittyy myös muistomerkkejä, kuten esimerkiksi Haminan Lautalan muistokivi.

Muistomerkkejä on voitu rakentaa tai pystyttää hyvin erilaisten tapahtumien muistoksi, kuten Jyväskylässä seminaarilaisten valmistumiseen liittyen Opinsaunan kiuas ja Turussa Kerttulinmäelle mestauspaikasta mestauspaikasta, kertova muistomerkki. Tapahtumiin liittyvistä muistomerkeistä oman kokonaisuutensa muodostaa maailmanperintökohteenakin tunnettu Struven ketju, jonka metallinen mittapiste löytyy esimerkiksi Enontekiön Stuor-oivista (Stuorranaohaivi).

Erilaisia muistomerkkejä, kuten veistoksia, patsaita ja muita rakennelmia pystytetään ympäristöömme koko ajan.

Varhaisimmat muistomerkit ovat pronssikautisia 1700/11500 – 500 eaa. ja rautakautisia noin 500 eaa. – 1200/1300 jaa. Lisäksi muistomerkkejä on pystytetty runsaasti historiallisella ajalla keskiajalta nykypäiviin saakka.

Erilaisia muistomerkkejä tunnetaan satoja koko Suomen alueelta.

Jotkut muistomerkit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osa kohteista on muita kulttuuriperintökohteita. Määrittelyssä kiinteäksi muinaisjäännökseksi vaikuttaa mm. kohteen ikä ja erilaisten lähteiden antama tieto. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat sellaiset menneisyydessä tehdyt muistomerkit, joilla on historiallista merkitystä. Yleensä ne ajoittuvat 1900-luvun alkua vanhemmiksi. Rakennettujen ympäristöjen ja käytössä olevien hautausmaiden erilaiset veistokset, patsaat ja muut muistomerkit kuten myös toisen maailmansodan muistomerkit lukeutuvat rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin. Niiden säilyminen turvataan yleensä muulla tavoin kuin muinaismuistolailla. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 111.

Muinaisjäännösrekisteri
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx
Tieteen termipankki: arkeologia
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia

Edgren, Torsten 2000. Gäddtarmen vid Hangö. Ett bildgalleri från historisk tid. Julkaisussa Edgren, Torsten & Taskinen, Helena (toim.): Ristad och målad. Aspekter på Nordisk bergkonst. Museovirasto.
Nummela, Johanna & Sarvas, Pekka & Taavitsainen, J-P. 1979. Hällristningarna på Prästholmen – ett bidrag till Finlands medeltidshistoria. Historisk Tidskrift för Finland 64.
Raike, Eeva 2014. Reposaaren taidekalliot – Elävä kulttuuriperintökohde Selkämeren sylissä. Moni-ilmeinen merihistoria Julkaisussa Bergholm, Tapio & Mäenpää, Sari (toim.): Nautica Fennica 2013–2014: 27–47. Museovirasto.
Salo, Unto 1962. Tyltyn kalliopiirrosten arvoitus. Kotiseutu 53.
Weckman, Stig 1995. Sjöfaraminnen vid Pellinge sund – en gammal känd farled. Julkaisussa Nyländska ankarfästen. Lovisa.