Käyttäjän työkalut
wiki:nauriskuoppa
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:nauriskuoppa [2017/03/19 14:51] Helena Ranta [Lähteet] |
wiki:nauriskuoppa [2020/10/20 18:28] (nykyinen) Helena Ranta [Suojelustatus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Kaskinauriiden säilytyskuoppa | + | kaskiviljelyalueella sijaitseva kivetty hautamainen painanne |
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| ===== Historia ja käyttö ===== | ===== Historia ja käyttö ===== | ||
| - | {{ :wiki:nauriskuoppa_vieremä_levämäki.jpg?200|}}Osa naurissadosta varastoitiin talviksi kuoppiin, jotka peitettiin havuilla ja hiekalla. Nauriskuoppa saatettiin myös kattaa jonkinlaisilla tukipuilla sekä lisäksi oljilla ja joskus tuohilla. Kattamista voitiin lisätä vähittäin syysilmojen pakastuessa ennen lumipeitettä. Syksyiseen nauriiden nostotalkoiden yhteydessä nauriita paistettiin kuopassa ja syötiin.((Taivainen 2007: 116–117; Vuorela 1975: 131)) | + | {{ :wiki:nauriskuoppa_vieremä_levämäki.jpg?300|}} Nauris lienee yksi vanhimmista viljelykasveistamme, mutta varsinaisia luonnontieteellisiä tai arkeologisia todisteita sen alkuvaiheista ei maassamme ole((Huurre 2003: 49)). Nauriin ensimmäiseksi merkinnäksi Pohjolasta voidaan tulkita Pytheaksen matkakuvaustietoa noin 322 eaa. ”juurien käytöstä ravintona, seudulla jossa aurinko ei kesällä laske((Ahokas 2010: 86)). Naurista on vanhastaan viljelty kaskissa mm. rukiin seassa. Naurismaiksi valittiin yleensä sekametsä. Polton jälkeen siihen tehtiin kolme kylvöä, joista viimeisimmän sato varastoitiin talvea varten kaivettuihin hautoihin((Taivainen 2010: 168–170)). Haudat peitettiin havuilla ja hiekalla. Nauriskuoppa saatettiin myös kattaa jonkinlaisilla tukipuilla sekä lisäksi oljilla ja joskus tuohilla. Kattamista voitiin lisätä vähittäin syysilmojen pakastuessa ennen lumipeitettä. Syksyiseen nauriiden nostotalkoiden yhteydessä nauriita paistettiin kuopassa ja syötiin.((Taivainen 2007: 116–117; Vuorela 1975: 131)) |
| + | |||
| + | ===== Ajoitus ===== | ||
| + | |||
| + | Esihistoriallinen aika? – 1900-luku | ||
| + | |||
| + | ===== Levintä ===== | ||
| + | |||
| + | Etelä- ja Itä-Suomi | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]]. | + | Nauriskuopat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/maaseudun-hist-asuinpaikkojen-inventointi-ohje.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 45. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | + | **Ahokas, Hannu** 2010. Suomi viljarukiin, kaskinauriin ja lantun geenikeskuksena. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): //Varhainen viljely Suomessa//: 82–131. Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa. | |
| - | **Taivainen, Jouni** 2007. //Kaskiprojekti, maakaasuputkilinjalla sijaitsevien kaskiviljelyalueiden kaivaustutkimukset Kalvolan–Lempäälän alueella 20.8.–14.10.2007//. Tutkimusraportti. Museovirasto. | + | **Huurre, Matti** 2003. Maatalouden alku Suomessa. Julkaisussa Rasila, Viljo & Jutikkala, Eino & Mäkelä-Alitalo, Anneli (toim.): //Suomen maatalouden historia// 1. Perinteisen maatalouden aika: esihistoriasta 1870-luvulle: 38–64. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 914:1. Helsinki. |
| + | **Taivainen, Jouni** 2007. //Kaskiprojekti, maakaasuputkilinjalla sijaitsevien kaskiviljelyalueiden kaivaustutkimukset Kalvolan–Lempäälän alueella 20.8.–14.10.2007//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. | ||
| + | **Taivainen, Jouni** 2010. Kaskiajan muistoja hämäläismetsissä. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): //Varhainen viljely Suomessa:// 159–178. Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa. | ||
| **Vuorela, Toivo** 1975. //Suomalainen kansankulttuuri//. Porvoo. | **Vuorela, Toivo** 1975. //Suomalainen kansankulttuuri//. Porvoo. | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| + | |||
| + | **Ahokas, Hannu** 2002. Nauriskuoppa, naurishaudan pano, jäkälän pano, pantio ja AIV: suomalaisen kansanperinteen kehityssarjoja A. I. Virtasen rehunsäilöntämenetelmän takana. Julkaisussa Talvio, Tuukka (toim.): //Suomen museo// 2002: 97–99. Suomen muinaismuistoyhdistys. | ||
| **Grotenfelt, Gösta** 1899. //Det primitiva jordbrukets metoder i Finland under den historiska tiden//. Helsingfors. | **Grotenfelt, Gösta** 1899. //Det primitiva jordbrukets metoder i Finland under den historiska tiden//. Helsingfors. | ||
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
wiki/nauriskuoppa.1489927867.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/19 14:51 / Helena Ranta