Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:bastionilinnoitukset}}
====== Paaluvarustus======

===== Määritelmä =====

Pystypaaluista tehty esteaita, "puumuuri" 

Hakuli, palisadi

===== Kuvaus =====

Hakuli eli paaluvarustus on pystypaaluista tehty esteaita, jollaisia rakennettiin usein vallihautaan joko vaikeuttamaan vihollisen etenemistä tai tilapäiseksi suoja-aidaksi korvaamaan linnoituksen puuttuvia muurinosia.((Kaskinen et al. 2011: 48)) Linnojen ja linnoitusten maan päälliset paaluvarustukset ja muut puurakenteet ovat hävinneet vuosisatojen kuluessa. Ne on paikan käytön päättymisen jälkeen viety muualla rakennusmateriaaliksi tai ne ovat yksinkertaisesti lahonneet. Paaluvarustukset ovat myös voineet palaa linnojen käyttöaikana esimerkiksi sotatapahtoimien yhteydessä. 

Paaluvarustusten perustuksena olleet maa- ja kivivallit, kiveykset ja kiviarkut saattavat edelleen erottua linnoissa ja linnoituksissa. Lisäksi rakenteiden sisällä voi olla paalujen jäännöksiä. Kadonneista paaluvarustuksista voidaan tehdä päätelmiä esimerkiksi vanhojen karttojen ja rakennuspiirustusten avulla.  Esimerkiksi Valkealan Utin linnoituksessa on ollut venäläisten karttojen mukaan vallihaudan keskellä paalurivistö.((Hakanpää 2008a: 30; Kauppi & Suhonen 2011: 274))


===== Historia ja käyttö =====

Paaluvarustuksia rakennettiin muinaislinnoihin, keskiaikaisiin linnoihin ja bastionilinnoituksiin vaikeuttamaan vihollisen etenemistä. Paaluvarustuksiin saattoi liittyä torneja, laitureita, ampumatasoja ja porttirakennelmia.((Alopaeus 1994: 101–104)) Paaluvarustukset korvasivat keskiaikaisissa linnoissa usein kivimuurit; niillä sekä erotettiin linnan osat toisistaan että vahvistettiin ulkovarustuksina olleita vallihautoja. Ks. myös vedenalaiset estevarustukset. 

Bastionilinnoituksissa paaluvarustuksia rakennettiin vallihautoihin, rantavyöhykkeille ja porttien edustoille vaikeuttamaan vihollisen etenemistä. Puuesteinä on käytetty myös siirrettäviä espanjalaisia ratsuja.((ks. esim. Sinisalo 1986: 11, Hakanpää et al. 2012:18)) Ulkovarustuksissa paalujen väliin saatettiin jo keskiajalla jättää aukkoja, jotta vihollinen ei voisi suojautua niiden taakse puolustajan tulitusta.((Lovén 1996: 30–31; Riismöller 1981: 86–87))


===== Ajoitus =====

Keskiaika–1800-luku.

===== Levintä =====

Suomen keskiaikaiset linnat.

===== Suojelustatus =====
Paaluvarustukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivut 87 ja 88]]. 
===== Lähteet =====

**Kauppi, Ulla-Riitta** 2011. Eurooppalaista linnoitustaitoa Suomessa. //Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle//. Toim. V.-P. Suhonen. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki.
**Lovén, Christian** 1996. //Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige//. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
**Riismøller, Peter** 1981. Palisader. //Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid, band 13, Ormer-regnbue//. Helsingfors. 

===== Muu kirjallisuus =====



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
