Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:paasiarkku

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:paasiarkku [2017/04/01 13:52]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:paasiarkku [2017/04/12 15:58]
Helena Ranta
Rivi 3: Rivi 3:
 ====== Paasiarkku ====== ====== Paasiarkku ======
 {{:​wiki:​paasiarkku_perniö_puolanmäki.jpg?​300|}} {{:​wiki:​paasiarkku_perniö_puolanmäki.jpg?​300|}}
 +
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
 Laakakivistä koottu suorakaiteen muotoinen arkkumainen hautarakennelma,​ johon vainajan ruumis tai roviolla poltetut vainajan jäännökset on asetettu. Laakakivistä koottu suorakaiteen muotoinen arkkumainen hautarakennelma,​ johon vainajan ruumis tai roviolla poltetut vainajan jäännökset on asetettu.
Rivi 10: Rivi 11:
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Paasiarkkuja on löydetty kivikautisista Mynämäen Aistin ja Euran Kolmhaaran kalmistoista. Niistä löytyi punamultaa, ja vainajat oli haudattu polttamatta. Aistissa arkkuja oli neljä ja Kolmhaarassa ​ksitoista. Arkut oli koottu punaisista pystyyn tai kallelleen, toisiaan vasten asetetuista hiekkakivipaasista. Kivien tukena lienee joissakin haudoissa ollut ohut puurunko. Sekä Aistissa että Kolmhaarassa oli yhdessä arkussa myös kansi. Arkkujen pituus vaihteli 120 ja 190 senttimetrin välillä ja leveys 40 ja 70 senttimetrin välillä. Ne lienee tehty yleensä vain yhdelle vainajalle ja niihin on haudattu sekä aikuisia että lapsia. Osa arkkujen kivistä on voinut aikanaan olla näkyvissä maan pinnalla. Arkkuhaudoissa ei ollut  hauta-antimia.((Edgren 1966: 30–49, 57–62; 1984: 49–51; Lehtosalo-Hilander 2000: 19; Lavento 2015: 166–167)) ​+Paasiarkkuja on löydetty kivikautisista Mynämäen Aistin ja Euran Kolmhaaran kalmistoista. Niistä löytyi punamultaa, ja vainajat oli haudattu polttamatta. Aistissa arkkuja oli neljä ja Kolmhaarassa ​yksitoista. Arkut oli koottu punaisista pystyyn tai kallelleen, toisiaan vasten asetetuista hiekkakivipaasista. Kivien tukena lienee joissakin haudoissa ollut ohut puurunko. Sekä Aistissa että Kolmhaarassa oli yhdessä arkussa myös kansi. Arkkujen pituus vaihteli 120 ja 190 senttimetrin välillä ja leveys 40 ja 70 senttimetrin välillä. Ne lienee tehty yleensä vain yhdelle vainajalle ja niihin on haudattu sekä aikuisia että lapsia. Osa arkkujen kivistä on voinut aikanaan olla näkyvissä maan pinnalla. Arkkuhaudoissa ei ollut hauta-antimia.((Edgren 1966: 30–49, 57–62; 1984: 49–51; Lehtosalo-Hilander 2000: 19; Lavento 2015: 166–167)) ​
  
-Kolmhaaran paasiarkut yhdistettiin aiemmin kivikautiseen nk. Jäkärlän ryhmään. Kahden paasiarkkuhaudan luujäännöksistä 1990-luvun lopulla tehdyt radiohiiliajoitukset viittaavat kuitenkin rautakauteen. Toinen haudoista ajoittui rautakauden alkuun (500–0 eaa.), toinen peräti rautakauden keskivaiheille,​ 400–600-luvuille.((Edgren 1999: 319–324)) Radiohiiliajoitukset ovat myös herättäneet kysymyksiä ja keskustelua mm. siksi, että näin nuoria punamultahautauksia ei muualta tunneta. On tuotu esiin radiohiiliajoituksen ongelmat sekä vastineet Ruotsista. Pidetään varsin todennäköisenä,​ että kyseessä on kivikautinen hautamuoto ajoitusten aiheuttamasta ristiriidasta huolimatta((Mökkönen 2013: 31–32Halinen 2015: 97–99)). Kivikauden loppujaksolle eli Kiukaisten kulttuuriin on myös yhdistetty kookas pystykivistä tehty paasiarkkurakenne Kiukaisten Uotinmäeltä((Salo 1970: 144; Edgren 1984: 92)).+Kolmhaaran paasiarkut yhdistettiin aiemmin kivikautiseen nk. Jäkärlän ryhmään. Kahden paasiarkkuhaudan luujäännöksistä 1990-luvun lopulla tehdyt radiohiiliajoitukset viittaavat kuitenkin rautakauteen. Toinen haudoista ajoittui rautakauden alkuun (500–0 eaa.), toinen peräti rautakauden keskivaiheille,​ 400–600-luvuille.((Edgren 1999: 319–324)) Radiohiiliajoitukset ovat myös herättäneet kysymyksiä ja keskustelua mm. siksi, että näin nuoria punamultahautauksia ei muualta tunneta. On tuotu esiin radiohiiliajoituksen ongelmat sekä vastineet Ruotsista. Pidetään varsin todennäköisenä,​ että kyseessä on kivikautinen hautamuoto ajoitusten aiheuttamasta ristiriidasta huolimatta((Mökkönen 2013: 31–32Halinen 2015: 97–99)). Kivikauden loppujaksolle eli Kiukaisten kulttuuriin on myös yhdistetty kookas pystykivistä tehty paasiarkkurakenne Kiukaisten Uotinmäeltä((Salo 1970: 144; Edgren 1984: 92)).
  
 Pronssikaudella paasiarkkuja on tehty röykkiöhautojen sisärakenteiksi,​ jolloin ne on peitetty kivien alle röykkiötä rakennettaessa. Arkut on voitu koota joko pystyyn asetetuista laakakivistä tai latomalla arkun seinät laakakivistä kylmämuurauksena. Arkun katteeksi on voitu asettaa laakakiviä,​ joissakin arkuissa on mahdollisesti voinut olla puinen kansi tai sisällä jopa puuarkku. Tähän voi viitata arkkujen epätäydellisyys. Paasiarkkuihin on tehty koon ja löytöjen perusteella sekä ruumis- että polttohautauksia. Pisimmät arkut ovat 3–4 metrin mittaisia ja enintään metrin levyisiä.((Kivikoski 1966: 38; Salo 1981: 180–186; 1984: 129–130; Lehtosalo-Hilander 2000: 95)) Pronssikaudella paasiarkkuja on tehty röykkiöhautojen sisärakenteiksi,​ jolloin ne on peitetty kivien alle röykkiötä rakennettaessa. Arkut on voitu koota joko pystyyn asetetuista laakakivistä tai latomalla arkun seinät laakakivistä kylmämuurauksena. Arkun katteeksi on voitu asettaa laakakiviä,​ joissakin arkuissa on mahdollisesti voinut olla puinen kansi tai sisällä jopa puuarkku. Tähän voi viitata arkkujen epätäydellisyys. Paasiarkkuihin on tehty koon ja löytöjen perusteella sekä ruumis- että polttohautauksia. Pisimmät arkut ovat 3–4 metrin mittaisia ja enintään metrin levyisiä.((Kivikoski 1966: 38; Salo 1981: 180–186; 1984: 129–130; Lehtosalo-Hilander 2000: 95))
Rivi 19: Rivi 20:
  
 Kivisiä arkkurakenteita löytyy myös joistakin nuoremman roomalaisajan (200–400 jaa.) röykkiöistä. Näille ruumishautauksille on ominaista runsaat hauta-antimet:​ tuonti- ja jalometalliesineet. Esimerkiksi Laitilan Soukaisten röykkiö sisälsi kaksi 1,5–2 metriä pitkää, punaisesta hiekkakivestä muurimaiseksi ladottua arkkua ja niiden kattona oli pitkä paasi. Laihian Mujavainion röykkiössä oli pystyistä liuskekivistä tehty arkku. Näiden arkkuhautausten on katsottu kuuluneen vauraimmille,​ johtavassa asemassa oleville yhteisön jäsenille.((Kivikoski 1966: 47–48; Salo 1984: 231–233; Raninen & Wessman 2015: 248–249)) Kivisiä arkkurakenteita löytyy myös joistakin nuoremman roomalaisajan (200–400 jaa.) röykkiöistä. Näille ruumishautauksille on ominaista runsaat hauta-antimet:​ tuonti- ja jalometalliesineet. Esimerkiksi Laitilan Soukaisten röykkiö sisälsi kaksi 1,5–2 metriä pitkää, punaisesta hiekkakivestä muurimaiseksi ladottua arkkua ja niiden kattona oli pitkä paasi. Laihian Mujavainion röykkiössä oli pystyistä liuskekivistä tehty arkku. Näiden arkkuhautausten on katsottu kuuluneen vauraimmille,​ johtavassa asemassa oleville yhteisön jäsenille.((Kivikoski 1966: 47–48; Salo 1984: 231–233; Raninen & Wessman 2015: 248–249))
 +
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
 Kivikaudelta roomalaiselle rautakaudelle ​ Kivikaudelta roomalaiselle rautakaudelle ​
 +
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
 Kivikauden ja rautakauden alun paasiarkkurakenteet löytyvät Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Pronssikautiset paasiarkut liittyvät läntisen pronssikulttuurin rannikkovyöhykkeen röykkiöihin:​ röykkiöitä on pohjoisessa Pohjanlahdelle,​ Kemijoen suualueelle asti. Suomenlahden suunnassa niitä on Virolahdella,​ lähelle nykyistä Suomen ja Venäjän rajaa. Paasiarkkuja on erityisesti Satakunnasta.((Hiekkanen 2010: 273; Lavento 2015: 161, 166)) Rautakauteen ajoitettuja arkkuja on ainakin Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta. Kivikauden ja rautakauden alun paasiarkkurakenteet löytyvät Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Pronssikautiset paasiarkut liittyvät läntisen pronssikulttuurin rannikkovyöhykkeen röykkiöihin:​ röykkiöitä on pohjoisessa Pohjanlahdelle,​ Kemijoen suualueelle asti. Suomenlahden suunnassa niitä on Virolahdella,​ lähelle nykyistä Suomen ja Venäjän rajaa. Paasiarkkuja on erityisesti Satakunnasta.((Hiekkanen 2010: 273; Lavento 2015: 161, 166)) Rautakauteen ajoitettuja arkkuja on ainakin Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta.
 +
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 +
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Edgren, Torsten** 1966. //​Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrup under yngre stenåldern//​. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 64. Helsinki. **Edgren, Torsten** 1966. //​Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrup under yngre stenåldern//​. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 64. Helsinki.
-**Edgren, Torsten** 1984. Kivikausi. //Suomen historia// 1. Espoo: 8–97. +**Edgren, Torsten** 1984. Kivikausi. ​Julkaisussa ​//Suomen historia// 1: 8–97 ​Espoo
-**Edgren, Torsten** 1999. Alkavan rautakauden kulttuurikuva Länsi-Suomessa. Fogelberg, ​P. (toim.): //Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan//. Helsinki: 311–333. +**Edgren, Torsten** 1999. Alkavan rautakauden kulttuurikuva Länsi-Suomessa. ​Julkaisussa ​Fogelberg, ​Paul (toim.): //Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan//: 311–333. Helsinki
-**Halinen, Petri** 2015. Kivikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 17–121. Gaudeamus +**Halinen, Petri** 2015. Kivikausi. Julkaisussa HaggrénGeorg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 17–121. Gaudeamus. 
-**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Nilsson, Bertil (red.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800–1200//​. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm: 271–379.+**Hiekkanen,​ Markus** 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Julkaisussa ​Nilsson, Bertil (toim.)//Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick I Skandinavien c:a 800–1200//​: 271–379. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm.
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
-**Lavento, Mika** 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 123–212. Gaudeamus+**Lavento, Mika** 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 123–212. Gaudeamus.
 **Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 2000. //​Kalastajista kauppanaisiin. Euran esihistoria//​. Euran kunta. Vammala. **Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 2000. //​Kalastajista kauppanaisiin. Euran esihistoria//​. Euran kunta. Vammala.
 **Mökkönen,​ Teemu** 2013. Stone Setting Filled with Red Ochre from the Keelaharju Site, Northernmost Baltic Sea Region. A Stone Age Grave in the Context of North European Burial Traditions. //​Fennoscandia archaeologica//​ XXX: 13–36. **Mökkönen,​ Teemu** 2013. Stone Setting Filled with Red Ochre from the Keelaharju Site, Northernmost Baltic Sea Region. A Stone Age Grave in the Context of North European Burial Traditions. //​Fennoscandia archaeologica//​ XXX: 13–36.
-**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 213–365. Gaudeamus+**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 213–365. Gaudeamus.
 **Salo, Unto** 1970. //​Metallikautinen asutus Kokemäenjoen suussa I.  Muinaisjäännökset ja muinaislöydöt//​. Pori. **Salo, Unto** 1970. //​Metallikautinen asutus Kokemäenjoen suussa I.  Muinaisjäännökset ja muinaislöydöt//​. Pori.
 **Salo, Unto** 1981. //​Satakunnan pronssikausi//​. Satakunnan historia I,2. Rauma. **Salo, Unto** 1981. //​Satakunnan pronssikausi//​. Satakunnan historia I,2. Rauma.
-**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. //Suomen historia 1//. Espoo: 98–249. +**Salo, Unto** 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Julkaisussa ​//Suomen historia 1//: 98–249. Espoo
-**Schaumann-Lönnqvist,​ Marianne** 2006. The Early Iron Age cemetery at Korvala in Sauvo. Schadla-Hall,​ Tim (ed.)Finland And Tallinn. Report and Proceedings of the 151st Summer Meeting of the Royal Archaeological Institute in 2005. Supplement to the //​Archaeological Journal// volume 162 for 2005: 49–53.+**Schaumann-Lönnqvist,​ Marianne** 2006. The Early Iron Age cemetery at Korvala in Sauvo. ​Julkaisussa ​Schadla-Hall,​ Tim (toim.)Finland And Tallinn. Report and Proceedings of the 151st Summer Meeting of the Royal Archaeological Institute in 2005. Supplement to the //​Archaeological Journal// volume 162 for 2005: 49–53.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/paasiarkku.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/06 11:36 / Helena Ranta