Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:paperitehdas [2017/04/05 19:30]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
+++ wiki:paperitehdas [2022/09/29 21:34] (nykyinen)
Helena Ranta [Kuvaus]
@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 ====== Paperitehdas ======
+{{:wiki:paperitehdas_rautjärvi_kangaskoski.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====
@@ Rivi 10: / Rivi 10: @@
 ===== Kuvaus =====
-Metsäteollisuus käyttää raaka-aineenaan puuta. Se jakautuu kahteen suureen ryhmään eli mekaaniseen ja kemialliseen metsäteollisuuteen. Paperi- ja kartonki- sekä massateollisuus (mm. selluloosateollisuus) kuuluvat kemialliseen metsäteollisuuteen.
+{{ :wiki:paperiruukki_pertteli_juvankoski.jpg?200|}}Paperin tai siihen rinnastuvia materiaaleja on valmistettu tuhansia vuosia. Vanhimmat lumppupaperitehtaat sijaitsivat koskien äärellä. Tuotantolaitokset ovat olleet suhteellisen keveitä eikä niistä ole jäänyt paljon merkkejä maastoon. Käytännössä vanhan lumppupaperitehtaan jäännökset eivät sanottavasti eroa [[wiki:vesimylly|vesimyllyn]] jäännöksistä. Mahdollinen tuotantojäte eli lähinnä paperi on maatunut jo kauan sitten. Varhaista paperiteollisuutta ei Suomessa ole juuri arkeologisesti tutkittu.
-Vanhimmat lumppupaperitehtaat sijaitsivat koskien äärellä. Tuotantolaitokset ovat olleet suhteellisen keveitä eikä niistä ole paljon jäänyt merkkejä maastoon. Käytännössä vanhan lumppupaperitehtaan jäännökset eivät sanottavasti eroa vesimyllyn jäännöksistä. Mahdollinen tuotantojäte eli lähinnä paperi on maatunut jo kauan sitten.
-Koneellisen paperi- ja selluloosateollisuuden tuotantolaitokset ja niihin liittyvät yhteisöt ovat suuria. Ne muistuttavat teollisia sahoja. Monien suurten paperi- ja selluloosatehtaiden ympärille on kasvanut huomattavia asutuskeskuksia kuten mm. Kuusankoski.
-Paperiteollisuutta ei Suomessa ole juuri arkeologisesti tutkittu.
 ===== Historia ja käyttö =====
-Vanhimpien paperitehtaiden voimanlähteenä oli puun sijaan vesi ja raaka-aineena lumput. Paperitehtaaseen kuului ns. tamppimylly, jonka avulla lumput jauhettiin pieniksi kuiduiksi. Näin saadusta lumppumassasta tehtiin käsin paperiarkkeja. Suomen ensimmäinen paperitehdas perustettiin vuonna 1667 Pohjan pitäjän Thomasböleen. Se tuhoutui isonvihan aikana 1710-luvulla. Ensimmäinen merkittävä kaupallinen tehdas oli vuosina 1764–1820 Turun lähellä Aurassa toiminut Järvenojan paperitehdas. Suomen ensimmäinen paperikone asennettiin vuonna 1842 J. C. Frenckellin tehtaalle Tampereelle. Paperikoneiden myötä paperia alettiin valmistaa arkkien sijaan suurille rullille. ((Annala 1950.))
+Vanhimpien paperitehtaiden voimanlähteenä oli vesi ja raaka-aineena lumput. Paperitehtaan tamppimyllyllä lumput jauhettiin pieniksi kuiduiksi. Lumppumassasta tehtiin käsin paperiarkkeja. Suomen ensimmäinen paperitehdas perustettiin 1667 Pohjan pitäjän Thomasböleen. Se tuhoutui isonvihan aikana 1710-luvulla. Ensimmäinen merkittävä kaupallinen tehdas oli vuosina 1764–1820 Turun lähellä Aurassa toiminut Järvenojan paperitehdas. Suomen ensimmäinen paperikone asennettiin vuonna 1842 J. C. Frenckellin tehtaalle Tampereelle. Paperikoneiden myötä paperia alettiin valmistaa arkkien sijaan suurille rullille.((Annala 1950))
-Paperitehtaiden määrä oli vähäinen aina 1860-luvulle asti. Tuolloin paperin raaka-aineena alettiin käyttää puuhioketta ja selluloosaa, mikä avasi uuden käyttömahdollisuuden Suomen metsävaroille. Nyt perustettiin uusia tahtaita mm. Hounijoelle (1859), Tampereelle (1866), Mänttään (1868), Verlaan (1872), Kuusankoskelle (1872), Kymiin (1873) ja Voikkaalle (1873). Suomessa oli 2000-luvun alkuun mennessä ehtinyt käynnistyä lähes 200 paperikonetta, osassa tehtaita niitä on ollut yhtä aikaa useita. Useimmat Suomessa toimineet paperitehtaat on suljettu. Nykyisin tehtaita on vajaa 20. ((Nykänen & Paulapuro 2005.))
+Paperinvalmistus muuttui varsinaiseksi (suur)teollisuudeksi 1860-luvulle alkaen puuhiokkeen ja selluloosan sekä höyry- ja sähkövoiman myötä((Nykänen & Paulapuro 2005)).
@@ Rivi 34: / Rivi 29: @@
 ===== Suojelustatus =====
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]].
+Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien paperitehtaiden jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
 ===== Lähteet =====
 **Annala, Vilho** 1950. //Tervakosken paperitehtaan historia//. Helsinki.
-**Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu** 2005.  //Telan ympäri – Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa//. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
+**Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu** 2005. //Telan ympäri – Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa//. Tekniikan Historian Seura THS ry, Helsinki.
 ===== Muu kirjallisuus =====
-**Kuisma, Markku** 1993. //Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620–1920//. SHS. Helsinki.
+**Kuisma, Markku** 1993. //Metsäteollisuuden maa. Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620–1920//. SHS, Helsinki.
 ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut