Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:pappila

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:pappila [2016/12/19 08:36]
Veli-Pekka Suhonen [Historia ja käyttö]
wiki:pappila [2022/12/14 12:16] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 8: Rivi 8:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
- +papin asuinpaikaksi luovutettu ​kokonainen maatila
-Papille ​asuinpaikaksi ​ja palkaksi ​luovutettu ​tila maineen ja tuottoineen.+
  
  
Rivi 15: Rivi 14:
  
  
-{{ :​wiki:​sipoon_autio_pappila.jpg?​300|}} +{{ :​wiki:​sipoon_autio_pappila.jpg?​300|}} Pääosa historiallisista pappiloista on edelleen asuttuja. Pappiloiden vanhinta rakennuskantaa edustaa usein [[wiki:kellari|kellari]], jonka päälle on voitu rakentaa moneen kertaan uusi hirsirakennus. Vanhoista umpinaisista pappilan tonteista saattaa näkyä maan pinnalle pihaa reunustaneiden rakennusten kivijalkoja. Maan alla saattaa olla säilyneenä esimerkiksi vanhempia ​[[wiki:​uuni|uunirakenteita]] tai kellarinjäännöksiä. Pappiloihin kuuluu myös jonkin verran autiotontteja,​ joiden säilyneisyys vaihtelee huomattavasti traktorilla kynnetystä pellosta lähes koskemattomaan metsäalueeseen. ​Arkeologisina kohteina ​autioituneet pappilat muistuttavat hylättyjä ​[[wiki:​kartano|kartanoita]] ja [[wiki:​kylänpaikka|kylänpaikkoja]].
-Pääosa historiallisista pappiloista on edelleen asuttuja. Pappiloiden vanhinta rakennuskantaa edustaa usein kellari, jonka päälle on voitu rakentaa moneen kertaan uusi hirsirakennus. Vanhoista umpinaisista pappilan tonteista saattaa näkyä maan pinnalle pihaa reunustaneiden rakennusten kivijalkoja. Maan alla saattaa olla säilyneenä esimerkiksi vanhempia uunirakenteita tai kellarinjäännöksiä. Pappiloihin kuuluu myös jonkin verran autiotontteja,​ joiden säilyneisyys vaihtelee huomattavasti traktorilla kynnetystä pellosta lähes koskemattomaan metsäalueeseen. ​Kohteina ​autioituneet pappilat muistuttavat hylättyjä kartanoita ja kylänpaikkoja.+
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
 +Historiallinen pappila on papin käyttöön annettu maatila, johon kuului kirkkolakien ja -asetusten määrittelemä rakennuskanta,​ pellot, niityt ja laitumet, mahdollisesti myös kalavedet, metsät ja myllyt. Keskiajalla pappiloita oli yleensä vain kirkkoherroilla. Anneksi- eli apuseurakunnissa pappila toimi jonkin toisen viran hoitamiseen sidottuna palkkatilana. Tuolloin pappi yleensä asui muualla ja pappilan tilaa hoiti lampuoti. Kappalaisenpappilat yleistyivät vasta vuoden 1680 asetuksen jälkeen. Kappalaisenpappila muodostettiin usein kruunun autiotilasta.((Sappinen 1985: 24–32; Pirinen 1991: 154–156; Soikkeli 2000: 19, 28, 32, 37–39; Åvist 2009: 9–10.))
  
-Pappiloiden perustaminen liittyi seurakuntalaitoksen syntyyn 1200-luvulla. ​ Pappiloiden rakentamisesta säädettiin ​keskiajalla Ruotsin maakuntalakien kirkkokaarissa ja myöhemminkin rakennuskanta määriteltiin ​lakien ja asetusten perusteella. Seurakunnan perustaminen edellytti myös pappilan perustamista. ​Sen hankinnasta ja rakentamisesta ​olivat ​vastuussa seurakuntalaiset, jotka oli tätä varten ​jaettu ns. yökuntiin. Jokainen yökunta oli vastuussa tietystä osasta pappilan rakennuskantaa. Ennen kestikievarilaitoksen muodostamista vuonna 1642 pappilan yksi tärkeä ​tehtävä oli toimia myös majatalona matkustajille. Pappilan vierastupa oli yleensä nimeltään piispantupa,​ jossa piispa tai kirkon virkamiehetkin voivat yöpyä tarkastusmatkoillaan,​ mutta jota käytettiin yleisemminkin vieraitten majoitukseen. Myös kappalaisella saattoi olla oma tupa kirkkoherranpappilan pihapiirissä ja rakennuskantaan voi kuulua myös koulutupa. ((Suolahti 1912: 64–102; Soikkeli 2000.)) ​+Pappiloiden perustaminen liittyi seurakuntalaitoksen syntyyn 1200-luvulla. Pappiloiden rakentamisesta säädettiin ​jo keskiajalta lähtien ​lakien ja asetusten perusteella. Seurakunnan perustaminen edellytti myös pappilan perustamista. ​Pappilan ​hankinnasta ja rakentamisesta vastuussa ​olleet ​seurakuntalaiset oli jaettu ns. yökuntiin. Ennen kestikievarilaitoksen muodostamista vuonna 1642 pappiloiden ​tehtävä oli toimia myös majataloina.((Suolahti 1912: 64–102; Soikkeli 2000.)) ​
  
-Historiallinen pappila on papin käyttöön annettu maantila, johon kuului kirkkolakien ​ja -asetusten määrittelemä rakennuskanta,​ pellot, niityt ja laitumet, mahdollisesti myös kalavedet, metsät ja myllytKeskiajalla pappiloita oli yleensä ​vain kirkkoherroillaAnneksi-eli apuseurakunnissa pappila toimi jonkin toisen viran hoitamiseen sidottuna palkkatilana. Tuolloin pappi yleensä asui muualla ​ja pappilan tilaa hoiti lampuoti. Kappalaisenpappilat yleistyivät vasta vuoden 1680 asetuksen jälkeen. Kappalaisenpappila muodostettiin usein kruunun autiotilasta. ​((Sappinen 1985: 24–32; Pirinen 1991: 154–156; Soikkeli 2000: 19, 28, 323739Åvist 2009: 9–10.))+Erityisesti keskiaikaiset ​ja uuden ajan alun kirkkoherranpappilat kuuluivat sekä viljelypinta-alaltaan että karjaluvultaan pitäjän suurimpiin maatiloihinPappilat sijaitsivat ​yleensä ​kirkon lähistölläPappiloiden sijainti suhteessa kirkkoon vaihteli jossain määrin eri maakunnissa ​ja eri aikoina((Suolahti 1912136Pellinen 2016.)) .
  
-Erityisesti keskiaikaiset ​ja uuden ajan alun kirkkoherranpappilat kuuluivat sekä viljelypinta-alaltaan että karjaluvultaan pitäjän suurimpiin maatiloihin. Pappilat ​sijaitsivat ​yleensä ​kirkon lähistölläPappiloiden sijainti suhteessa kirkkoon vaihteli jossain määrin eri maakunnissa ja eri aikoina((Suolahti 1912, 1-36; Pellinen 2016.)) ​+Keskiaikaiseen pappilaa tuli kuulua kirkkokaaren seitsemän huoneen periaatteen mukaisesti vähintäänkin tupa, paistinhuone,​ lato, vilja-aitta,​ ruoka-aitta,​ vuodetupa sekä navetta. Rannikon pappiloihin rakennettiin jo keskiajalla kartanoiden tapaan myös kivikellareita. Samoin pappiloissa saattoi olla jo varhain ulospäin lämpiävät tulisijat, lasi-ikkunat ​ja uuden ajan alussa ehkä tiilikattokin. Pappilat ​olivat ​yleensä ​pikemmin yksinäistaloja kuin kyliä. Niiden hirsirakennustyypit kuitenkin muistuttivat pitkään talonpoikaistalojen rakennuksia.((Suolahti 1912: 64–102; Sappinen 1985; Pellinen 2016.)) ​
  
-Keskiaikaiseen pappilaa tuli kuulua kirkkokaaren seitsemän huoneen periaate mukaisesti vähintäänkin tupa, paistinhuone,​ lato, vilja-aitta,​ ruoka-aitta,​ vuodetupa sekä navetta. Rannikon pappiloihin rakennettiin jo keskiajalla kartanoiden tapaan myös kivikellareita. Samoin pappiloissa saattoi olla jo varhain ulospäin lämpiävät tulisijat, lasi-ikkunat ja uuden ajan alussa ehkä tiilikattokin. Pappilat olivat useammin pikemmin yksinäistaloja kuin kyliä. Niiden hirsirakennustyypit kuitenkin muistuttivat pitkään talonpoikaistalojen rakennuksia. ((Suolahti 1912: 64–102; Sappinen 1985; Pellinen 2016.))  +Reformaatiota seuranneista pappiloista tuli uudella ajalla ​usein suurperheiden asuntoja. Se lisäsi painetta rakennusten laajentamiseen ja rakennuskannan lisäämiseen. Papin palkkausjärjestelmä uudistettiin 1800-luvulla ja pappiloista tuli varsinaisia virkataloja. Vuonna 1922 siirryttiin lopullisesti rahapalkkaan,​ jolloin pappila ja virkatila erotettiin lopullisesti toisistaan. Pappila jäi papille luontaiseduksi ja virkatila siirtyi ​seurakunnan hoitoon. Nykyajan pappilaksi jäi edustava, yleensä 1800-luvun puolella tehty päärakennus muutamine sivurakennuksineen ja vehreine puistoineen.((Soikkeli 2000: 36–40.)) ​
- +
- +
-Reformaatiota seuranneista pappiloista tuli usein suurperheiden asuntoja, mikä lisäsi painetta rakennusten laajentamiseen ja rakennuskannan lisäämiseen. Papin palkkausjärjestelmä uudistettiin 1800-luvulla ja pappiloista tuli varsinaisia virkataloja. Vuonna 1922 siirryttiin lopullisesti rahapalkkaan,​ jolloin pappila ja virkatila erotettiin lopullisesti toisistaan, pappilan jäädessä ​papille luontaiseduksi ja virkatilan ​seurakunnan hoitoon. Nykyajan pappilaksi jäi edustava, yleensä 1800-luvun puolella tehty päärakennus muutamine sivurakennuksineen ja vehreine puistoineen. ((Soikkeli 2000: 36–40.)) ​+
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
Rivi 41: Rivi 37:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
- +Autioituneet vanhojen pappiloiden paikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä,​ samoin edelleen käytössä olevien pappiloiden pihapiirissä sijaitsevat vanhat rakennusjäännökset
-[[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]]+
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Pellinen, Hanna-Maria** 2016. Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa.// Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2015 (105)//. Toim. Piia Latvala & Olli Lampinen-Enqvist: 17–40.+**Pellinen, Hanna-Maria** 2016. Pappilan ja kirkkorakennuksen suhde Suomessa keskiajalla ja uuden ajan alussa. ​Julkaisussa Latvala, Piia & Lampinen-Enqvist,​ Olli (toim.): ​//Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2015 (105)//: 17–40.
 **Pirinen, Kauko** 1991. //Suomen kirkon historia 1. Keskiaika ja uskonpuhdistuksen aika.// Porvoo. **Pirinen, Kauko** 1991. //Suomen kirkon historia 1. Keskiaika ja uskonpuhdistuksen aika.// Porvoo.
 **Sappinen, Eero** 1985. //​Pohjois-Pohjanmaan maaseutupappiloiden rakennukset 1600-luvun lopulla.// Kansatieteellinen arkisto 34. **Sappinen, Eero** 1985. //​Pohjois-Pohjanmaan maaseutupappiloiden rakennukset 1600-luvun lopulla.// Kansatieteellinen arkisto 34.
-**Soikkeli, Anu** 2000. //Suomen vanhat pappilat – menneisyyden tulevaisuus. Osat I–II.// Oulun yliopisto. ​Myös verkossa osoitteessa http://​herkules.oulu.fi/​isbn9514258150/​isbn9514257150.pdf+**Soikkeli, Anu** 2000. //Suomen vanhat pappilat – menneisyyden tulevaisuus. Osat I–II.// Oulun yliopisto. ​
 **Suolahti, Gunnar** 1912. //Suomen pappilat 1700-luvulla.//​ Porvoo. **Suolahti, Gunnar** 1912. //Suomen pappilat 1700-luvulla.//​ Porvoo.
-**Åvist, Timo** 2009. Pappiloiden sosiaalihistoriaa. //​Suomalaiset pappilat. Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa.// SKS, Hämeenlinna: ​8–23. ​+**Åvist, Timo** 2009. Pappiloiden sosiaalihistoriaa. ​Kulkaisussa ​//​Suomalaiset pappilat. Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa:// 8–23. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hämeenlinna
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/pappila.1482129382.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/12/19 08:36 / Veli-Pekka Suhonen