Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}

 

====== Piikkilankaeste======
{{:wiki:dg2580_1_p.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====

puolustusaseman eteen vihollisen etenemisen estämiseksi piikkilangasta tehty este


===== Kuvaus =====

Piikkilankaesteistä voi olla jäljellä kaivanto ja siihen liittyvä valli. Lisäksi kosteikkopaikoilla voi olla tolppien ja tolpparivien jäännöksiä.


 ===== Historia =====

Puolustusasemien eteen rakennettiin ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana piikkilankaesteitä estämään ja hidastamaan hyökkääviä vihollisia. Tuliasemat sijoitettiin siten, että niiltä kyettiin ampumaan sivustatulta pitkin esteitä. Piikkilankaesteet olivat usein kaksi- tai kolmikertaisia. Esteissä oli aukkoja teiden kohdilla ja puolustajien ennalta valmisteluilla vastahyökkäysreiteillä. 

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset piikkilankaesteet sijaitsivat noin 30–100 metrin päässä puolustusasemista. Niiden leveys on ollut 7–10 metriä ja ne ovat voineet olla kilometrien pituisia. Piikkilankaesteet saattavat olla jopa kolminkertaisia. Esteet sijoitettiin mataliin kaivantoihin ja suojattiin torjuntasuunnasta 1–2 metriä korkealla maavallilla. Kaivannolla naamioitiin este siten, ettei vihollinen kyennyt havaitsemaan sitä ja tuhomaan sitä tykkitulella. Piikkilanka kiinnitettiin puisiin erimittaisiin tolppiin.((Lagerstedt 2014: 39.)) 

Toisen maailmansodan aikaisen Salpalinjan tukikohtien edessä oli vihollisen etenemistä hidastavia piikkilankaesteitä. Piikkilanka oli kiinnitetty puutolppiin. Esteiden leveydet ovat olleet vaihtelevia ja niitä on rakennettu myös [[wiki:panssarieste|panssarivaunun kiviesteiden]] yhteyteen. Tolppien ja tolpparivien jäännöksiä on yleensä jäljellä kosteilla soilla.((Lagerstedt 2012: 41–42.))

 
===== Ajoitus =====

Ensimmäinen ja toinen maailmansota

===== Levintä =====

Suomen ensimmäisen ja toisen maailmansodan linnoitusalueet


===== Suojelustatus =====
Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje  [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf| Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. 

===== Lähteet =====

**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo.
**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys//. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Museoviraston arkistossa.


===== Muu kirjallisuus =====



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
