Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:polttokenttäkalmisto

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:polttokenttäkalmisto [2017/02/08 10:31]
Helena Ranta
wiki:polttokenttäkalmisto [2019/02/06 11:20] (nykyinen)
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​polttokenttäkalmisto_kiiliä.jpg?​450|}} {{:​wiki:​polttokenttäkalmisto_kiiliä.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Laaja tasaiseksi ladottu kiveysjohon poltettujen ​vainajien ​jäänteet ​ovat sekoittuneet ​kollektiivisesti+ 
 +hautapaikkajossa vainajien ​jäännökset ja muut hautaukseen liittyvät jäännökset ​ovat sekoittuneet ​laajalle alueelle 
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Kalmistotyypistä on aikaisemmin käytetty nimityksiä suomalainen polttokalmisto,​ maanalainen polttokalmisto,​ kenttäkalmisto,​ kenttä-polttokalmisto ja tasaisen maan polttokalmisto((Wessman 2010: 19)). Polttokenttäkalmisto on laaja, tasaiseksi ladottu kiveys, johon poltetut vainajat ja hautaesineet ovat sekoittuneet satunnaisesti kalmistokiveyksen sekaan ((Lehtosalo-Hilander 1984: 281–284; Edgren 1993: 195–196; Huurre 1995: 123–124; Wessman 2010: 57)). Polttokenttäkalmistolle tyypillistä ovat kalmistokiveys,​ tumma noen värjäämä maa-aines, palaneiden luiden ja hautaesineistön suuri määrä sekä kalmistoalueen laaja-alaisuus((ks. Rohiola 2013: 12–13)). ​ 
  
-{{ :​wiki:​dg1066_64p.jpg?​200|}}Kalmisto ​on tavallisesti kollektiivinen ​ja rakenteeton((Söyrinki-Harmo 1984: 114115; Edgren 1993: 195–196; ​Haimila 200222; Wessman 2010: 23)). Vainajien luut ja hautaesineet on levitetty kalmistoalueelle niin, että yksittäisiä hautauksia ei voida erottaa. Poikkeuksena tästä ​ovat palokuoppahaudatjotka on tulkittu yksittäisiksi hautauksiksi. Kalmistokiveyksissä on toisinaan myös ympyrän muotoisia rakenteitajotka mahdollisesti viittaavat yksittäisiin hautauksiin((ks. Purhonen 1996)).+Polttokenttäkalmisto ​on laaja, tasaiseksi ladottu kiveys, johon poltetut vainajat ​ja hautaesineet ovat sekoittuneet satunnaisesti kalmistokiveyksen sekaan((Lehtosalo-Hilander ​1984: 281284; Edgren 1993: 195–196; ​Huurre 1995123–124; Wessman 2010: 57)). Polttokenttäkalmistolle tyypillistä ​ovat kalmistokiveystumma noen värjäämä maa-ainespalaneiden luiden ja hautaesineistön suuri määrä sekä kalmistoalueen laaja-alaisuus((ks. Rohiola 2013: 12–13)). 
  
-{{:wiki:polttokenttäkalmiston_kiveys.jpg?300 |}}Polttokenttäkalmiston kiveys voi olla tiivis tai harva ja sen joukossa ​on maata. Kivikerroksia kalmistossa on usein yhdestä neljään. Tyypillisesti kiveys on maantasainen ​ja pintaturpeen peittämä. Pirkanmaalla ja Hämeessä kalmistokiveys voi olla harvaa tai se puuttuu kokonaan.((Wessman 2010: 21–23.))+{{ :wiki:dg1066_64p.jpg?250|}}Kalmisto ​on tavallisesti kollektiivinen ​ja rakenteeton((Söyrinki-Harmo 1984: 114–115; Edgren 1993: 195–196; Haimila 2002: 22; Wessman 2010: 23))Vainajien luut ja hautaesineet on levitetty kalmistoalueelle niin, että yksittäisiä hautauksia ei voida erottaa. Poikkeuksena tästä ovat [[wiki:​palokuoppahauta|palokuoppahaudat]],​ jotka on tulkittu yksittäisiksi hautauksiksi. Kalmistokiveyksissä on toisinaan myös ympyrän muotoisia rakenteita, jotka mahdollisesti viittaavat yksittäisiin hautauksiin((ks. Purhonen 1996)).
  
-Polttokenttäkalmistojen koot vaihtelevat paljonPienimmät ovat vain noin sadan neliömetrin laajuisia, suurimmat jopa yli kaksi tuhatta neliömetriä. Ne sijaitsevat ​usein peltoalueiden ympäröimänä moreenikumpareen,​ mäen rinteen tai harjanteen päälläKalmistojen rajaaminen ​on hankalaa, koska ne eivät erotu maan pinnalleKalmistoja käytettiin satoja vuosia.+Polttokenttäkalmiston kiveys voi olla tiivis tai harva ja sen joukossa on maataKivikerroksia kalmistossa on usein yhdestä neljäänTyypillisesti kiveys ​on maantasainen ja pintaturpeen peittämä. Pirkanmaalla ja Hämeessä kalmistokiveys voi olla harvaa tai se puuttuu kokonaan.((Wessman 2010: 21–23.))
  
 +{{ :​wiki:​polttokenttäkalmiston_kiveys.jpg?​250|}}Polttokenttäkalmistojen koot vaihtelevat paljon. Pienimmät ovat vain noin sadan neliömetrin laajuisia, suurimmat jopa yli kaksi tuhatta neliömetriä. Ne sijaitsevat usein peltoalueiden ympäröimänä moreenikumpareen,​ mäen rinteen tai harjanteen päällä. Kalmistojen rajaaminen on hankalaa, koska ne eivät erotu maan pinnalle. Kalmistoja käytettiin satoja vuosia.
 +
 +Polttokenttäkalmistosta on käytetty myös nimityksiä suomalainen polttokalmisto,​ maanalainen polttokalmisto,​ kenttäkalmisto,​ kenttä-polttokalmisto ja tasaisen maan polttokalmisto((Wessman 2010: 19)).
  
  
Rivi 19: Rivi 23:
 Polttohautausten lisäksi kalmistoihin on haudattu vainajia polttamatta kristinuskon varhaisesta vaikutuksesta. Monesta kalmistosta on löydetty rautaniittejä,​ jotka voivat olla peräisin roviolla vainajan mukana poltetuista veneistä. Joitakin harvoja rovionpaikkoja tunnetaan((Vanhatalo 2012)). On myös mahdollista,​ että vainajan palaneet luut siirrettiin kalmistoon muualla sijaitsevalta polttopaikalta. Polttohautausten lisäksi kalmistoihin on haudattu vainajia polttamatta kristinuskon varhaisesta vaikutuksesta. Monesta kalmistosta on löydetty rautaniittejä,​ jotka voivat olla peräisin roviolla vainajan mukana poltetuista veneistä. Joitakin harvoja rovionpaikkoja tunnetaan((Vanhatalo 2012)). On myös mahdollista,​ että vainajan palaneet luut siirrettiin kalmistoon muualla sijaitsevalta polttopaikalta.
  
-Kollektiivinen hautaustapa on tulkittu ​ tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi. Polttokenttäkalmiston käyttö on ollut rituaalinen toimintatapa,​ jossa vainaja on haudattu muiden vainajien joukkoon osaksi yhteisön kollektiivista muistipaikkaa.((ks. mm. Purhonen 1996: 120–124; Haimila 2002: 26–29; 2005; Rohiola 2013: 124–125; 2016; Wickholm & Raninen 2003: 4–3; 2006; Wessman 2010: 111.)) ​+Kollektiivinen hautaustapa on tulkittu tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi. Polttokenttäkalmiston käyttö on ollut rituaalinen toimintatapa,​ jossa vainaja on haudattu muiden vainajien joukkoon osaksi yhteisön kollektiivista muistipaikkaa.((ks. mm. Purhonen 1996: 120–124; Haimila 2002: 26–29; 2005; Rohiola 2013: 124–125; 2016; Wickholm & Raninen 2003: 4–3; 2006; Wessman 2010: 111.)) ​
  
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Polttokenttäkalmisto ajoittuu ​nuoremmalla rautakaudella ​(550–1100 jaa).+Polttokenttäkalmisto ajoittuu ​nuoremmalle rautakaudelle ​(550–1100 jaa). 
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Polttokenttäkalmistoja on Varsinais-Suomessa,​ eteläisellä Pohjanmaalla,​ Satakunnassa,​ Hämeessä, läntisellä Uudellamaalla,​ Savossa ja Karjalassa((Rohiola 2013: 22–23, Kartta 2.4)). Kalmistotyypin pohjoinen raja kulkee ​VaasaKuopio-linjan tuntumassa((Wickholm 2008: 90)). Polttokenttäkalmistoa pidetään suomalaisena kalmistotyyppinä,​ mutta sitä tunnetaan myös Virosta, Latvian pohjoisosista ja Karjalankannakselta((Raninen & Wessman 2015: 278; Tvauri 2012: 268; Uino 1997: 52–54)). ​+{{ :​wiki:​polttokenttäkalmisto_hämeenlinna_kalomäki_2.jpg?​300|}}Polttokenttäkalmistoja on Varsinais-Suomessa,​ eteläisellä Pohjanmaalla,​ Satakunnassa,​ Hämeessä, läntisellä Uudellamaalla,​ Savossa ja Karjalassa((Rohiola 2013: 22–23, Kartta 2.4)). Kalmistotyypin pohjoinen raja kulkee ​VaasanKuopion ​linjan tuntumassa((Wickholm 2008: 90)). Polttokenttäkalmistoa pidetään suomalaisena kalmistotyyppinä,​ mutta sitä tunnetaan myös Virosta, Latvian pohjoisosista ja Karjalankannakselta((Raninen & Wessman 2015: 278; Tvauri 2012: 268; Uino 1997: 52–54)). ​ 
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Polttokenttäkalmistot ovat muinaismuistolain ​suojaamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Polttokenttäkalmistot ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä. 
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Edgren, Torsten** 1993. Den förhistoriska tiden. ​T. Edgren & L. Törnblom (toim.). //Finlands historia// 1. Esbo, Schildts. +**Edgren, Torsten** 1993. Den förhistoriska tiden. ​Julkaisussa ​Edgren, Torsten ​& Törnblom, Lena (toim.). //Finlands historia// 1. Schildts, Esbo
-**Haimila, Miikka** 2002. //​Polttokenttäkalmisto – erään tilan analyysi. Esimerkkeinä Hämeenlinnan Riihimäki ja Hämeenlinnan Imatran Voima 9//. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto. +**Haimila, Miikka** 2002. //​Polttokenttäkalmisto – erään tilan analyysi. Esimerkkeinä Hämeenlinnan Riihimäki ja Hämeenlinnan Imatran Voima 9//. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. 
-**Haimila, Miikka** 2005. Kollektiivisuus,​ hautaaminen ja polttokenttäkalmisto. Muinaisjäännösten suojelun ja tutkimuksen yhteen sovittaminen. ​P. Pesonen & T. Mökkönen (toim.). //​Arkeologipäivät 2004//. Uutta rautakauden tutkimuksessa:​ 87–90. ​Helsinki, ​Suomen arkeologinen seura. +**Haimila, Miikka** 2005. Kollektiivisuus,​ hautaaminen ja polttokenttäkalmisto. Muinaisjäännösten suojelun ja tutkimuksen yhteen sovittaminen. ​Julkaisussa ​Pesonen, Petro & Mökkönen, Teemu (toim.). //​Arkeologipäivät 2004//. Uutta rautakauden tutkimuksessa:​ 87–90. Suomen arkeologinen seura, Helsinki
-**Huurre, Matti** 1995. //9000 vuotta Suomen esihistoriaa//​. ​Keuruu, ​Otava. +**Huurre, Matti** 1995. //9000 vuotta Suomen esihistoriaa//​. Otava, Keuruu
-**Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Tietolipas 43. Helsinki, ​Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. +**Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Tietolipas 43. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki
-**Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. //Suomen historia// I. Espoo, ​WSOY.+**Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. ​Julkaisussa ​//Suomen historia// I. WSOY, Espoo.
 **Meinander,​ Carl Fredrik** 1980. The Finnish society during the 8th – 12th centuries. //Fenno ugri et slavi 1978//. Papers presented by the Participants in the Soviet-Finnish Symposium “The Cultural Relations between the Peoples and Countries of the Baltic Are during the Iron Age ant the Early Middle Ages” in Helsinki, May 20-23, 1978. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, Moniste, 22: 7–13. **Meinander,​ Carl Fredrik** 1980. The Finnish society during the 8th – 12th centuries. //Fenno ugri et slavi 1978//. Papers presented by the Participants in the Soviet-Finnish Symposium “The Cultural Relations between the Peoples and Countries of the Baltic Are during the Iron Age ant the Early Middle Ages” in Helsinki, May 20-23, 1978. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, Moniste, 22: 7–13.
-**Purhonen, Paula** 1996. //​Vainionmäki – a Merovingian period Cemetery in Laitila, Finland//​. ​Helsinki, ​Museovirasto. +**Purhonen, Paula** 1996. //​Vainionmäki – a Merovingian period Cemetery in Laitila, Finland//. Museovirasto, Helsinki
-**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi.//​ Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta keskiajalle//​. Viljandi, Gaudeamus. +**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. ​Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta keskiajalle//,​ Gaudeamus. 
-**Rohiola, Ville** 2013. //​Polttokenttäkalmiston ominaisuudet ja rakenne. Tutkimuskohteena ​ Laitilan Vainionmäen viikinkiaikainen B-kalmisto//​. Pro gradu –tutkielmaHelsingin yliopisto +**Rohiola, Ville** 2013. //​Polttokenttäkalmiston ominaisuudet ja rakenne. Tutkimuskohteena ​ Laitilan Vainionmäen viikinkiaikainen B-kalmisto//​. Pro gradu –tutkielmaHelsingin yliopisto. 
-**Rohiola, Ville** 2016. Soljet Laitilan ​Veinionmäen ​viikinkiaikaisessa polttokenttäkalmistossa. ​Marianna  ​Niukkanen, ​Petro Pesonen & Riikka ​Alvik (toim.): // Monttu auki. Arkeologisia kenttätutkimuksia//​ 1: 62–75.  +**Rohiola, Ville** 2016. Soljet Laitilan ​Vainionmäen ​viikinkiaikaisessa polttokenttäkalmistossa. ​Julkaisussa ​Niukkanen, ​Marianna & Pesonen, Petro & Alvik, Riikka ​(toim.): //Monttu auki. Arkeologisia kenttätutkimuksia//​ 1: 62–75. Museovirasto.  
-**Söyrinki-Harmo,​ Leena** 1984. Problems of Research related to Cremation Cemeteries in Häme. //Fenno ugri et slavi// 1983. Iskos 4. Helsinki Suomen Muinaismuistoyhdistys: 112–120.+**Söyrinki-Harmo,​ Leena** 1984. Problems of Research related to Cremation Cemeteries in Häme. //Fenno ugri et slavi// 1983. Iskos 4: 112–120. Suomen Muinaismuistoyhdistys,​ Helsinki.
 **Tvauri, Andres** 2012. The Migration Period, Pre-Viking Age, and Viking Age in Estonia. //Estonian Archaeology//​ 4. Tartu, Tartu University Press. **Tvauri, Andres** 2012. The Migration Period, Pre-Viking Age, and Viking Age in Estonia. //Estonian Archaeology//​ 4. Tartu, Tartu University Press.
-**Uino, Pirjo** 1997. //Ancient Karelia. Archeological studies. Muinais-Karjala. Arkeologisia tutkimuksia.//​ Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakausikirja 104. Helsinki, Suomen Muinaismuistoyhdistys+**Uino, Pirjo** 1997. //Ancient Karelia. Archeological studies. Muinais-Karjala. Arkeologisia tutkimuksia.//​ Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakausikirja 104.  
-**Vanhatalo,​ Simo** 2012. //Jämsän seutu uusimpien arkeologisten löytöjen ja tutkimusten valossa//​.Jämsän kotiseutuyhdistys.  +**Vanhatalo,​ Simo** 2012. //Jämsän seutu uusimpien arkeologisten löytöjen ja tutkimusten valossa//. Jämsän kotiseutuyhdistys.  
-**Wessman, Anna** 2010. //Death, Destructive and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550-1150)//​. Iskos 18. Helsinki, ​Suomen Muinaismuistoyhdistys.+**Wessman, Anna** 2010. //Death, Destructive and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550-1150)//​. Iskos 18. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.
 **Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2003. Rautakautinen riesa – polttokenttäkalmistojen problematiikkaa. //​Muinaistutkija//​ 2/2003: 2–14. **Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2003. Rautakautinen riesa – polttokenttäkalmistojen problematiikkaa. //​Muinaistutkija//​ 2/2003: 2–14.
 **Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2006. The Broken people: Deconstruction of personhood in Iron Age Finland. //Estonia Journal of Archaeology//,​ Vol. 10, No 2: 105–166. **Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2006. The Broken people: Deconstruction of personhood in Iron Age Finland. //Estonia Journal of Archaeology//,​ Vol. 10, No 2: 105–166.
-**Wickholm, Anna** 2008. Re-use in the Finnish Cremation Cemeteries under Level Ground – Examples of Collective Memory. ​F. Fahlander & T. Oestigaard (toim.)//​Materiality of Death – Bodies, Burial, Beliefs//. British Archaeological Report (BAR) International Series 1768: 89–97.+**Wickholm, Anna** 2008. Re-use in the Finnish Cremation Cemeteries under Level Ground – Examples of Collective Memory. ​Julkaisussa ​Fahlander, Fredrik ​& Oestigaard ​Terje (toim.)//​Materiality of Death – Bodies, Burial, Beliefs//. British Archaeological Report (BAR) International Series 1768: 89–97.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/polttokenttäkalmisto.1486542710.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/02/08 10:31 / Helena Ranta