Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:polttokenttäkalmisto

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:polttokenttäkalmisto [2017/02/08 10:27]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:polttokenttäkalmisto [2018/10/19 11:50]
Helena Ranta [Määritelmä]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​polttokenttäkalmisto_kiiliä.jpg?​450|}} {{:​wiki:​polttokenttäkalmisto_kiiliä.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Laaja tasaiseksi ladottu kiveys, johon poltettujen vainajien ​jäänteet ​ovat sekoittuneet kollektiivisesti+Laaja tasaiseksi ladottu kiveys, johon poltettujen vainajien ​jäännökset ​ovat sekoittuneet kollektiivisesti 
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Kalmistotyypistä on aikaisemmin käytetty nimityksiä suomalainen polttokalmisto,​ maanalainen polttokalmisto,​ kenttäkalmisto,​ kenttä-polttokalmisto ja tasaisen maan polttokalmisto((Wessman 2010: 19)). Polttokenttäkalmisto on laaja, tasaiseksi ladottu kiveys, johon poltetut vainajat ja hautaesineet ovat sekoittuneet satunnaisesti kalmistokiveyksen sekaan ((Lehtosalo-Hilander 1984: 281–284; Edgren 1993: 195–196; Huurre 1995: 123–124; Wessman 2010: 57)). Polttokenttäkalmistolle tyypillistä ovat kalmistokiveys,​ tumma noen värjäämä maa-aines, palaneiden luiden ja hautaesineistön suuri määrä sekä kalmistoalueen laaja-alaisuus((ks. Rohiola 2013: 12–13)). ​ 
  
-{{ :​wiki:​dg1066_64p.jpg?​200|}}Kalmisto ​on tavallisesti kollektiivinen ​ja rakenteeton((Söyrinki-Harmo 1984: 114115; Edgren 1993: 195–196; ​Haimila 200222; Wessman 2010: 23)). Vainajien luut ja hautaesineet on levitetty kalmistoalueelle niin, että yksittäisiä hautauksia ei voida erottaa. Poikkeuksena tästä ​ovat palokuoppahaudatjotka on tulkittu yksittäisiksi hautauksiksi. Kalmistokiveyksissä on toisinaan myös ympyrän muotoisia rakenteitajotka mahdollisesti viittaavat yksittäisiin hautauksiin((ks. Purhonen 1996)).+Polttokenttäkalmisto ​on laaja, tasaiseksi ladottu kiveys, johon poltetut vainajat ​ja hautaesineet ovat sekoittuneet satunnaisesti kalmistokiveyksen sekaan((Lehtosalo-Hilander ​1984: 281284; Edgren 1993: 195–196; ​Huurre 1995123–124; Wessman 2010: 57)). Polttokenttäkalmistolle tyypillistä ​ovat kalmistokiveystumma noen värjäämä maa-ainespalaneiden luiden ja hautaesineistön suuri määrä sekä kalmistoalueen laaja-alaisuus((ks. Rohiola 2013: 12–13)). 
  
-{{:wiki:polttokenttäkalmiston_kiveys.jpg?300 |}}Polttokenttäkalmiston kiveys voi olla tiivis tai harva ja sen joukossa ​on maata. Kivikerroksia kalmistossa on usein yhdestä neljään. Tyypillisesti kiveys on maantasainen ​ja pintaturpeen peittämä. Pirkanmaalla ja Hämeessä kalmistokiveys voi olla harvaa tai se puuttuu kokonaan.((Wessman 2010: 21–23.))+{{ :wiki:dg1066_64p.jpg?250|}}Kalmisto ​on tavallisesti kollektiivinen ​ja rakenteeton((Söyrinki-Harmo 1984: 114–115; Edgren 1993: 195–196; Haimila 2002: 22; Wessman 2010: 23))Vainajien luut ja hautaesineet on levitetty kalmistoalueelle niin, että yksittäisiä hautauksia ei voida erottaa. Poikkeuksena tästä ovat [[wiki:​palokuoppahauta|palokuoppahaudat]],​ jotka on tulkittu yksittäisiksi hautauksiksi. Kalmistokiveyksissä on toisinaan myös ympyrän muotoisia rakenteita, jotka mahdollisesti viittaavat yksittäisiin hautauksiin((ks. Purhonen 1996)).
  
-Polttokenttäkalmistojen koot vaihtelevat paljonPienimmät ovat vain noin sadan neliömetrin laajuisia, suurimmat jopa yli kaksi tuhatta neliömetriä. Ne sijaitsevat ​usein peltoalueiden ympäröimänä moreenikumpareen,​ mäen rinteen tai harjanteen päälläKalmistojen rajaaminen ​on hankalaa, koska ne eivät erotu maan pinnalleKalmistoja käytettiin satoja vuosia.+Polttokenttäkalmiston kiveys voi olla tiivis tai harva ja sen joukossa on maataKivikerroksia kalmistossa on usein yhdestä neljäänTyypillisesti kiveys ​on maantasainen ja pintaturpeen peittämä. Pirkanmaalla ja Hämeessä kalmistokiveys voi olla harvaa tai se puuttuu kokonaan.((Wessman 2010: 21–23.))
  
 +{{ :​wiki:​polttokenttäkalmiston_kiveys.jpg?​250|}}Polttokenttäkalmistojen koot vaihtelevat paljon. Pienimmät ovat vain noin sadan neliömetrin laajuisia, suurimmat jopa yli kaksi tuhatta neliömetriä. Ne sijaitsevat usein peltoalueiden ympäröimänä moreenikumpareen,​ mäen rinteen tai harjanteen päällä. Kalmistojen rajaaminen on hankalaa, koska ne eivät erotu maan pinnalle. Kalmistoja käytettiin satoja vuosia.
 +
 +Polttokenttäkalmistosta on käytetty myös nimityksiä suomalainen polttokalmisto,​ maanalainen polttokalmisto,​ kenttäkalmisto,​ kenttä-polttokalmisto ja tasaisen maan polttokalmisto((Wessman 2010: 19)).
  
  
Rivi 19: Rivi 22:
 Polttohautausten lisäksi kalmistoihin on haudattu vainajia polttamatta kristinuskon varhaisesta vaikutuksesta. Monesta kalmistosta on löydetty rautaniittejä,​ jotka voivat olla peräisin roviolla vainajan mukana poltetuista veneistä. Joitakin harvoja rovionpaikkoja tunnetaan((Vanhatalo 2012)). On myös mahdollista,​ että vainajan palaneet luut siirrettiin kalmistoon muualla sijaitsevalta polttopaikalta. Polttohautausten lisäksi kalmistoihin on haudattu vainajia polttamatta kristinuskon varhaisesta vaikutuksesta. Monesta kalmistosta on löydetty rautaniittejä,​ jotka voivat olla peräisin roviolla vainajan mukana poltetuista veneistä. Joitakin harvoja rovionpaikkoja tunnetaan((Vanhatalo 2012)). On myös mahdollista,​ että vainajan palaneet luut siirrettiin kalmistoon muualla sijaitsevalta polttopaikalta.
  
-Kollektiivinen hautaustapa on tulkittu ​ tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi. Polttokenttäkalmiston käyttö on ollut rituaalinen toimintatapa,​ jossa vainaja on haudattu muiden vainajien joukkoon osaksi yhteisön kollektiivista muistipaikkaa.((ks. mm. Purhonen 1996: 120–124; Haimila 2002: 26–29; 2005; Rohiola 2013: 124–125; 2016; Wickholm & Raninen 2003: 4–3; 2006; Wessman 2010: 111.)) ​+Kollektiivinen hautaustapa on tulkittu tarkoituksenmukaiseksi toiminnaksi. Polttokenttäkalmiston käyttö on ollut rituaalinen toimintatapa,​ jossa vainaja on haudattu muiden vainajien joukkoon osaksi yhteisön kollektiivista muistipaikkaa.((ks. mm. Purhonen 1996: 120–124; Haimila 2002: 26–29; 2005; Rohiola 2013: 124–125; 2016; Wickholm & Raninen 2003: 4–3; 2006; Wessman 2010: 111.)) ​
  
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Polttokenttäkalmisto ajoittuu ​nuoremmalla rautakaudella ​(550–1100 jaa).+Polttokenttäkalmisto ajoittuu ​nuoremmalle rautakaudelle ​(550–1100 jaa). 
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Polttokenttäkalmistoja on Varsinais-Suomessa,​ eteläisellä Pohjanmaalla,​ Satakunnassa,​ Hämeessä, läntisellä Uudellamaalla,​ Savossa ja Karjalassa((Rohiola 2013: 22–23, Kartta 2.4)). Kalmistotyypin pohjoinen raja kulkee ​VaasaKuopio-linjan tuntumassa((Wickholm 2008: 90)). Polttokenttäkalmistoa pidetään suomalaisena kalmistotyyppinä,​ mutta sitä tunnetaan myös Virosta, Latvian pohjoisosista ja Karjalankannakselta((Raninen & Wessman 2015: 278; Tvauri 2012: 268; Uino 1997: 52–54)). ​+{{ :​wiki:​polttokenttäkalmisto_hämeenlinna_kalomäki_2.jpg?​300|}}Polttokenttäkalmistoja on Varsinais-Suomessa,​ eteläisellä Pohjanmaalla,​ Satakunnassa,​ Hämeessä, läntisellä Uudellamaalla,​ Savossa ja Karjalassa((Rohiola 2013: 22–23, Kartta 2.4)). Kalmistotyypin pohjoinen raja kulkee ​VaasanKuopion ​linjan tuntumassa((Wickholm 2008: 90)). Polttokenttäkalmistoa pidetään suomalaisena kalmistotyyppinä,​ mutta sitä tunnetaan myös Virosta, Latvian pohjoisosista ja Karjalankannakselta((Raninen & Wessman 2015: 278; Tvauri 2012: 268; Uino 1997: 52–54)). ​ 
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Polttokenttäkalmistot ovat muinaismuistolain ​suojaamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä.+Polttokenttäkalmistot ovat muinaismuistolain ​rauhoittamia ​kiinteitä muinaisjäännöksiä. 
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Edgren, Torsten** 1993. Den förhistoriska tiden. ​T. Edgren & L. Törnblom (toim.). //Finlands historia// 1. Esbo, Schildts. +**Edgren, Torsten** 1993. Den förhistoriska tiden. ​Julkaisussa ​Edgren, Torsten ​& Törnblom, Lena (toim.). //Finlands historia// 1. Schildts, Esbo
-**Haimila, Miikka** 2002. //​Polttokenttäkalmisto – erään tilan analyysi. Esimerkkeinä Hämeenlinnan Riihimäki ja Hämeenlinnan Imatran Voima 9//. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto. +**Haimila, Miikka** 2002. //​Polttokenttäkalmisto – erään tilan analyysi. Esimerkkeinä Hämeenlinnan Riihimäki ja Hämeenlinnan Imatran Voima 9//. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. 
-**Haimila, Miikka** 2005. Kollektiivisuus,​ hautaaminen ja polttokenttäkalmisto. Muinaisjäännösten suojelun ja tutkimuksen yhteen sovittaminen. ​P. Pesonen & T. Mökkönen (toim.). //​Arkeologipäivät 2004//. Uutta rautakauden tutkimuksessa:​ 87–90. ​Helsinki, ​Suomen arkeologinen seura. +**Haimila, Miikka** 2005. Kollektiivisuus,​ hautaaminen ja polttokenttäkalmisto. Muinaisjäännösten suojelun ja tutkimuksen yhteen sovittaminen. ​Julkaisussa ​Pesonen, Petro & Mökkönen, Teemu (toim.). //​Arkeologipäivät 2004//. Uutta rautakauden tutkimuksessa:​ 87–90. Suomen arkeologinen seura, Helsinki
-**Huurre, Matti** 1995. //9000 vuotta Suomen esihistoriaa//​. ​Keuruu, ​Otava. +**Huurre, Matti** 1995. //9000 vuotta Suomen esihistoriaa//​. Otava, Keuruu
-**Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Tietolipas 43. Helsinki, ​Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. +**Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Tietolipas 43. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki
-**Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. //Suomen historia// I. Espoo, ​WSOY.+**Lehtosalo-Hilander,​ Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. ​Julkaisussa ​//Suomen historia// I. WSOY, Espoo.
 **Meinander,​ Carl Fredrik** 1980. The Finnish society during the 8th – 12th centuries. //Fenno ugri et slavi 1978//. Papers presented by the Participants in the Soviet-Finnish Symposium “The Cultural Relations between the Peoples and Countries of the Baltic Are during the Iron Age ant the Early Middle Ages” in Helsinki, May 20-23, 1978. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, Moniste, 22: 7–13. **Meinander,​ Carl Fredrik** 1980. The Finnish society during the 8th – 12th centuries. //Fenno ugri et slavi 1978//. Papers presented by the Participants in the Soviet-Finnish Symposium “The Cultural Relations between the Peoples and Countries of the Baltic Are during the Iron Age ant the Early Middle Ages” in Helsinki, May 20-23, 1978. Helsingin yliopiston arkeologian laitos, Moniste, 22: 7–13.
-**Purhonen, Paula** 1996. //​Vainionmäki – a Merovingian period Cemetery in Laitila, Finland//​. ​Helsinki, ​Museovirasto. +**Purhonen, Paula** 1996. //​Vainionmäki – a Merovingian period Cemetery in Laitila, Finland//. Museovirasto, Helsinki
-**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi.//​ Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria ​kivikaudelta keskiajalle//​. Viljandi, Gaudeamus. +**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. ​Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa ​kivikaudelta keskiajalle//,​ Gaudeamus. 
-**Rohiola, Ville** 2013. //​Polttokenttäkalmiston ominaisuudet ja rakenne. Tutkimuskohteena ​ Laitilan Vainionmäen viikinkiaikainen B-kalmisto//​. Pro gradu –tutkielmaHelsingin yliopisto +**Rohiola, Ville** 2013. //​Polttokenttäkalmiston ominaisuudet ja rakenne. Tutkimuskohteena ​ Laitilan Vainionmäen viikinkiaikainen B-kalmisto//​. Pro gradu –tutkielmaHelsingin yliopisto. 
-**Rohiola, Ville** 2016. Soljet Laitilan ​Veinionmäen ​viikinkiaikaisessa polttokenttäkalmistossa. ​Marianna  ​Niukkanen, ​Petro Pesonen & Riikka ​Alvik (toim.): // Monttu auki. Arkeologisia kenttätutkimuksia//​ 1: 62–75.  +**Rohiola, Ville** 2016. Soljet Laitilan ​Vainionmäen ​viikinkiaikaisessa polttokenttäkalmistossa. ​Julkaisussa ​Niukkanen, ​Marianna & Pesonen, Petro & Alvik, Riikka ​(toim.): //Monttu auki. Arkeologisia kenttätutkimuksia//​ 1: 62–75. Museovirasto.  
-**Söyrinki-Harmo,​ Leena** 1984. Problems of Research related to Cremation Cemeteries in Häme. //Fenno ugri et slavi// 1983. Iskos 4. Helsinki Suomen Muinaismuistoyhdistys: 112–120. +**Söyrinki-Harmo,​ Leena** 1984. Problems of Research related to Cremation Cemeteries in Häme. //Fenno ugri et slavi// 1983. Iskos 4: 112–120. ​Suomen MuinaismuistoyhdistysHelsinki.
-**TaavitsainenJussi-Pekka** 1991. Cemeteries of refuse heaps?. //Suomen museo// 1991: 5–14.+
 **Tvauri, Andres** 2012. The Migration Period, Pre-Viking Age, and Viking Age in Estonia. //Estonian Archaeology//​ 4. Tartu, Tartu University Press. **Tvauri, Andres** 2012. The Migration Period, Pre-Viking Age, and Viking Age in Estonia. //Estonian Archaeology//​ 4. Tartu, Tartu University Press.
-**Uino, Pirjo** 1997. //Ancient Karelia. Archeological studies. Muinais-Karjala. Arkeologisia tutkimuksia.//​ Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakausikirja 104. Helsinki, Suomen Muinaismuistoyhdistys+**Uino, Pirjo** 1997. //Ancient Karelia. Archeological studies. Muinais-Karjala. Arkeologisia tutkimuksia.//​ Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakausikirja 104.  
-**Vanhatalo,​ Simo** 2012. //Jämsän seutu uusimpien arkeologisten löytöjen ja tutkimusten valossa//​.Jämsän kotiseutuyhdistys.  +**Vanhatalo,​ Simo** 2012. //Jämsän seutu uusimpien arkeologisten löytöjen ja tutkimusten valossa//. Jämsän kotiseutuyhdistys.  
-**Wessman, Anna** 2010. //Death, Destructive and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550-1150)//​. Iskos 18. Helsinki, ​Suomen Muinaismuistoyhdistys.+**Wessman, Anna** 2010. //Death, Destructive and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550-1150)//​. Iskos 18. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.
 **Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2003. Rautakautinen riesa – polttokenttäkalmistojen problematiikkaa. //​Muinaistutkija//​ 2/2003: 2–14. **Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2003. Rautakautinen riesa – polttokenttäkalmistojen problematiikkaa. //​Muinaistutkija//​ 2/2003: 2–14.
 **Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2006. The Broken people: Deconstruction of personhood in Iron Age Finland. //Estonia Journal of Archaeology//,​ Vol. 10, No 2: 105–166. **Wickholm, Anna & Raninen, Sami** 2006. The Broken people: Deconstruction of personhood in Iron Age Finland. //Estonia Journal of Archaeology//,​ Vol. 10, No 2: 105–166.
-**Wickholm, Anna** 2008. Re-use in the Finnish Cremation Cemeteries under Level Ground – Examples of Collective Memory. ​F. Fahlander & T. Oestigaard (toim.)//​Materiality of Death – Bodies, Burial, Beliefs//. British Archaeological Report (BAR) International Series 1768: 89–97.+**Wickholm, Anna** 2008. Re-use in the Finnish Cremation Cemeteries under Level Ground – Examples of Collective Memory. ​Julkaisussa ​Fahlander, Fredrik ​& Oestigaard ​Terje (toim.)//​Materiality of Death – Bodies, Burial, Beliefs//. British Archaeological Report (BAR) International Series 1768: 89–97.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
wiki/polttokenttäkalmisto.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/06 11:20 / Helena Ranta