Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:poroerotuspaikka [2017/05/03 12:42] Helena Ranta [Lähteet] |
wiki:poroerotuspaikka [2022/08/30 14:07] (nykyinen) Helena Ranta [Muu kirjallisuus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
{{:wiki:kivikaarre_enontekiö_bichosjavri.jpg?450|}} | {{:wiki:kivikaarre_enontekiö_bichosjavri.jpg?450|}} | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Historiallisen ajan hylätty kivi- tai puurakenteella aidattu alue, jossa on harjoitettu porojen erotusta joko teurastusta tai vasamerkintää varten. | + | Historiallisen ajan hylätty kivi- tai puurakenteella aidattu alue, jossa on harjoitettu porojen erotusta joko teurastusta tai vasamerkintää varten |
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Porokaarteeseen kuuluvat joko kivistä tai puista rakennettu aitaus, johon puolestaan liittyvät suisto tai siula eli johdinaita, syöttöaita, valtakaarre tai pijätys (pidätys), kirnu tai kaarre (//gárdi//) eli erotus- tai heittelyaitaus sekä mahdollisesti karsinoita eli konttoreita. Suisto tai siulat johdattaa porotokan kohti pijätystä, jossa poroja pidetään syömässä ja lepäämässä ennen kuin ne ohjataan kaarteeseen, josta ne otetaan kiinni suopungilla ja siirretään konttoreihin. Sallivaaran kaarteessa on peräkkäin suurempi ja pienempi pijätys, koska kaikki tokan porot eivät välttämättä mahtuneet kaikki kerralla kaarteeseen, vaan jäljelle jääneitä poroja pidettiin pienemmässä pijätyksessä. Kaarteet poikkeavat toisistaan kaarteen osien määrän ja muodon suhteen – joissakin kaarteissa on vain erotusaitaus.((Kolehmainen 1987; Korhonen 2008; Kortesalmi 2008.)) | + | Porokaarteeseen kuuluvat joko kivistä tai puista rakennettu aitaus, johon puolestaan liittyvät suisto tai siula eli johdinaita, syöttöaita, valtakaarre tai pijätys (pidätys), kirnu tai kaarre (//gárdi//) eli erotus- tai heittelyaitaus sekä mahdollisesti karsinoita eli konttoreita. Suisto tai siulat johdattaa porotokan kohti pijätystä, jossa poroja pidetään syömässä ja lepäämässä ennen kuin ne ohjataan kaarteeseen, josta ne otetaan kiinni suopungilla ja siirretään konttoreihin. Sallivaaran kaarteessa on peräkkäin suurempi ja pienempi pijätys, koska kaikki tokan porot eivät välttämättä mahtuneet kerralla kaarteeseen, vaan jäljelle jääneitä poroja pidettiin pienemmässä pijätyksessä. Kaarteet poikkeavat toisistaan kaarteen osien määrän ja muodon suhteen – joissakin kaarteissa on vain erotusaitaus.((Kolehmainen 1987; Korhonen 2008; Kortesalmi 2008.)) |
{{ :wiki:kivikaarre_enontekiö_bierfejavri.jpg?300|}}Kiviset kaarteet ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin puiset. Kivikaarteissa saattaa olla jäljellä vain kehämäinen kaarre, kuten Utsjoen Garvinoaivissa, tai kehämäinen kaarre ja johdinaidat eli siulat, kuten Utsjoen Báðošoaivi 1:ssä ja Erttetvárrissa sekä Enontekiön Bihcosjávrissa. Kivikaarteeseen liittyneet puuosat ovat ajan myötä saattaneet hävitä. Bierfejávrin kivikaarteen keskellä on havaittavissa pienempi kivistä rakennettu, halkaisijaltaan noin 20-metrinen aitaus. Kivikaarteen aitarakenteet on tehty litteistä kivistä kylmämuuraamalla. Kiviä on aseteltu päällekkäin ja joissakin tapauksissa myös pystyyn tukemaan vaakatasossa olevia kiviä. Kivikaarteet sijaitsevat puuttomilla tunturialueilla. | {{ :wiki:kivikaarre_enontekiö_bierfejavri.jpg?300|}}Kiviset kaarteet ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin puiset. Kivikaarteissa saattaa olla jäljellä vain kehämäinen kaarre, kuten Utsjoen Garvinoaivissa, tai kehämäinen kaarre ja johdinaidat eli siulat, kuten Utsjoen Báðošoaivi 1:ssä ja Erttetvárrissa sekä Enontekiön Bihcosjávrissa. Kivikaarteeseen liittyneet puuosat ovat ajan myötä saattaneet hävitä. Bierfejávrin kivikaarteen keskellä on havaittavissa pienempi kivistä rakennettu, halkaisijaltaan noin 20-metrinen aitaus. Kivikaarteen aitarakenteet on tehty litteistä kivistä kylmämuuraamalla. Kiviä on aseteltu päällekkäin ja joissakin tapauksissa myös pystyyn tukemaan vaakatasossa olevia kiviä. Kivikaarteet sijaitsevat puuttomilla tunturialueilla. | ||
Rivi 29: | Rivi 29: | ||
Lappi | Lappi | ||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | Käytöstä pois jääneiden vanhojen poroerotusaitakokonaisuuksen jäännökset sekä ympärillä mahdollisesti olevat asumusten ym. jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 50. | + | Käytöstä pois jääneiden vanhojen poroerotusaitakokonaisuuksen jäännökset sekä ympärillä mahdollisesti olevat asumusten ym. jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 50. |
Rivi 37: | Rivi 37: | ||
**Korhonen, Teppo** 2008. //Poroerotus. Historia, toiminta ja tekniset ratkaisut.// Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1165. | **Korhonen, Teppo** 2008. //Poroerotus. Historia, toiminta ja tekniset ratkaisut.// Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1165. | ||
**Kortesalmi, J. Juhani** 2008. //Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1149. | **Kortesalmi, J. Juhani** 2008. //Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1149. | ||
- | **Magga, Päivi** 2013. Poronhoidon ja siihen liittyvän asumisen kohteita. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//: 154–159. | + | **Magga, Päivi** 2013. Poronhoidon ja siihen liittyvän asumisen kohteita. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//: 154–159. Sámi museum – Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9. |
===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
**Itkonen, T.I.** 1948a ja b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//, I ja II. Porvoo/Helsinki | **Itkonen, T.I.** 1948a ja b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//, I ja II. Porvoo/Helsinki | ||
- | **Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.// | + | **Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.// Sámi museum – Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9. |
===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||