Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:poropaimentolaisasuinpaikka [2017/03/05 22:50]
Helena Ranta [Määritelmä]
+++ wiki:poropaimentolaisasuinpaikka [2017/05/03 16:34]
Helena Ranta [Suojelustatus]
@@ Rivi 6: / Rivi 6: @@
 Historialliselle ajalle ajoittuva poronhoitoa harjoittaneen liikkuvan yhteisön asuinpaikka
 ===== Kuvaus =====
-Poropaimentolaisasuinpaikalla kodan/laavun jäännökset ovat useimmiten kevytrakenteisten kotien (pistekota, kartiokota, loudekota, korvakota) tai laavujen jäännöksiä. Ne näkyvät maastossa joko pelkän tulisijan tai tulisijan ja laavun reunoilla olleiden kivien kehänä. Asumusten jäännökset eivät sijaitse rivissä tai missään muussakaan järjestelmällisessä muodostelmassa. Tulisijat on sijoitettu kuivaan paikkaan ja mahdollisimman tasaiselle sijalle. Tulisijat ovat useimmiten reunakehällisiä, pyöreitä tai soikeita ja täytteettömiä. Joissakin tapauksissa tulisijoissa on permikät (//bearpmet//), jotka muodostuvat kahdesta asumuksen etuovelle tai joissakin harvoissa tapauksissa neljästä asumuksen etu- ja takaovelle johtavasta kivirivistä. Kivirivit jakavat asumuksen sisätilaa: etuovelle vievien rivien välinen alue on uksa //uksa// ja takaovelle johtavien kivirivien välinen alue on posio //boassjo//.((Fossum 2006; Halinen 2009; Itkonen 1948a; Mulk 1994.))
+Poropaimentolaisasuinpaikalla asumusten jäännökset ovat useimmiten kevytrakenteisten kotien (pistekota, kartiokota, loudekota, korvakota) tai laavujen jäännöksiä. Ne näkyvät maastossa joko pelkän tulisijan tai tulisijan ja laavun reunoilla olleiden kivien kehänä. Asumusten jäännökset ovat maastossa  epäsäännöllisessä järjestyksessä.
+Tulisijat on rakennettu kuivaan paikkaan ja mahdollisimman tasaiselle sijalle. Tulisijat ovat useimmiten reunakehällisiä, pyöreitä tai soikeita ja täytteettömiä. Joissakin tapauksissa tulisijoissa on permikät (//bearpmet//), jotka muodostuvat kahdesta asumuksen etuovelle tai joissakin harvoissa tapauksissa neljästä asumuksen etu- ja takaovelle johtavasta kivirivistä. Kivirivit jakavat asumuksen sisätilaa: etuovelle vievien rivien välinen alue on uksa //uksa// ja takaovelle johtavien kivirivien välinen alue on posio //boassjo//.((Fossum 2006; Halinen 2009; Itkonen 1948a; Mulk 1994.))
 ===== Historia ja käyttö =====
 Keskiajan kuluessa poronhoito syrjäytti peuranpyynnin pääelinkeinona. Uuden elinkeinon myötä poropaimentolaiset alkoivat käyttää nimenomaan porolaumojen paimennukseen soveltuvia kevytrakenteisia asumuksia, kotia ja laavuja. Kesä- ja talvilaidunalueiden väliset paimennusmatkat saattoivat olla satojenkin kilometrien pituisia. Poroja ei pelkästään paimennettu, vaan koko yhteisö kulki porolauman mukana. Talvella yhteisö asui pidemmän ajan paikoillaan pysyvämmissä asumuksissa, mutta muina vuodenaikoina asuinpaikkoja vaihdeltiin porolaidunten mukaan. Asuinpaikat ovat sijainneet pääasiassa paljakka- ja tunturikoivuvyöhykkeillä, mutta myös mäntyvyöhykkeeltä on löydetty poropaimentolaisasuinpaikkoja.((Fossum 2006; Halinen 2009; Mulk 1994.))
@@ Rivi 14: / Rivi 17: @@
 Lapin pohjoisimmat osat.
 ===== Suojelustatus =====
+Poropaimentolaisasuinpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (ohjeellinen ikäraja 100 vuotta).
 ===== Lähteet =====
-**Fossum, Birgitta** 2006. //Förfädernas land. En arkeologisk studie av rituella lämningar I Sápmi, 300 f. Kr – 1600 e. Kr. //Studia Archaeologica Universitatis Umensis 22. Institutionen för arkeologi och samiska studier, Umeå Universitet 2006.
+**Fossum, Birgitta** 2006. //Förfädernas land. En arkeologisk studie av rituella lämningar I Sápmi, 300 f. Kr – 1600 e. Kr. //Studia Archaeologica Universitatis Umensis 22. Institutionen för arkeologi och samiska studier, Umeå Universitet.
-**Halinen, Petri** 2009. Change and Continuity of Saami dwellings and dwelling sites from the Late Iron Age to the 18th century. In T. Äikäs (ed.) //Máttut – maddagat. The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces// / Places: 100–115. Publications of the Giellagas Institute, 12.
+**Halinen, Petri** 2009. Change and Continuity of Saami dwellings and dwelling sites from the Late Iron Age to the 18th century. Julkaisussa Äikäs, Tiina (toim.): //Máttut – maddagat. The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces// / Places: 100–115. Publications of the Giellagas Institute, 12.
 **Itkonen, T.I.** 1948a ja b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//, I ja II. Porvoo/Helsinki
-**Mulk, Inga-Maria** 1994. //Sirkas – ett samiskt fångstsamhälle i förändring Kr.f. – 1600 e. kr.// Studia Archaeologica Universitatis Umensis 6. Umeå Universitet, Arkeologiska institutionen 1994.
+**Mulk, Inga-Maria** 1994. //Sirkas – ett samiskt fångstsamhälle i förändring Kr.f. – 1600 e. kr.// Studia Archaeologica Universitatis Umensis 6. Umeå Universitet, Arkeologiska institutionen.
 ===== Muu kirjallisuus =====
-**Magga, Päivi ja Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö.// Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.
+**Halinen, Petri & Hamari, Pirjo** 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. Julkaisussa Kirkinen, Tuija & Maaranen, Päivi (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//: 153–171. Museovirasto.
+**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
+**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston.
+**Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.
 ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut