Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:pronssikautinen-asuinpaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:pronssikautinen-asuinpaikka [2017/04/06 18:13]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:pronssikautinen-asuinpaikka [2020/10/20 18:44] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 9: Rivi 9:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Pronssikautisen ja varhaismetallikautisen asumisen maastoon synnyttämien jäännösten muodostama kokonaisuus. ​+paikka, jolla on merkkejä pronssikautisesta asutuksesta
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 21: Rivi 21:
 Asuinpaikoilla voi olla maan päällä havaittavissa laakeita painanteita,​ Pohjanmaalla myös kivivalleja ja kuoppia. Maaperässä olevat kulttuurikerrokset voivat olla voimakkaasti värjääntyneitä ja nokisia. Löydöt ovat yleensä keramiikkaa,​ kvartsi- ja pii-iskoksia,​ kiviesineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja palanutta savitiivistettä. Keramiikassa voi olla hyvin sileä, naarmutettu tai tekstiilipainanteinen pinta. Sekoitteena voi olla esimerkiksi asbestia, kvartsia tai maasälpärouhetta. Sisämaasta on löydetty myös harvakseltaan metallin valamiseen liittyviä valinmuotteja. Rannikon asuinpaikkojen kaivauksissa on löydetty nelisivuisia ja suorakulmaisia rakennusten kiviperustuksia,​ paalunjälkiä ja kivestä tehtyjä kuoppaliesiä. Sisämaan asuinpaikoilta tunnetaan mm. kivestä tehtyjä tulisijoja. Asuinpaikoilla voi olla maan päällä havaittavissa laakeita painanteita,​ Pohjanmaalla myös kivivalleja ja kuoppia. Maaperässä olevat kulttuurikerrokset voivat olla voimakkaasti värjääntyneitä ja nokisia. Löydöt ovat yleensä keramiikkaa,​ kvartsi- ja pii-iskoksia,​ kiviesineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja palanutta savitiivistettä. Keramiikassa voi olla hyvin sileä, naarmutettu tai tekstiilipainanteinen pinta. Sekoitteena voi olla esimerkiksi asbestia, kvartsia tai maasälpärouhetta. Sisämaasta on löydetty myös harvakseltaan metallin valamiseen liittyviä valinmuotteja. Rannikon asuinpaikkojen kaivauksissa on löydetty nelisivuisia ja suorakulmaisia rakennusten kiviperustuksia,​ paalunjälkiä ja kivestä tehtyjä kuoppaliesiä. Sisämaan asuinpaikoilta tunnetaan mm. kivestä tehtyjä tulisijoja.
  
-Rannikon pronssikauden luonteenomaisimpana piirteenä pidetään kivistä kasattuja röykkiöhautoja. Asuinpaikat sijaitsevat vain harvoin niiden kanssa samoilla paikoilla. Yleensä etäisyys on satoja metrejä tai jopa useita kilometrejä. Vain harvoissa tapauksissa röykkiöt ja asuinpaikkaan viittaava kulttuurikerros voidaan osoittaa luotettavasti saman ikäisiksi. Esimerkiksi monilla Satakunnan röykkiöalueilla,​ joilta on löydetty asuinpaikkaan viittaava kulttuurikerrosta,​ näyttää asutus ajoittuvan kivikauden lopulle.((Salo 1981: 40–91))Pronssikautisten röykkiöhautojen kanssa samoilla paikoilla sijaitsevia asuinpaikkoja tunnetaan kuitenkin Etelä-Pohjanmaan((Vuorinen 2009: 28)) ja Satakunnan rannikoilta((Salo 1981: 40–102)). Myös sisämaan varhaismetallikautisten asuinpaikkojen lähettyviltä voi löytyä kivistä kasattuja röykkiöhautoja,​ [[wiki:​lapinraunio|lapinraunioita]]. Joissakin tapauksissa lapinrauniot on voitu ajoittaa niiden yhteydessä olevan asuinpaikan kanssa samanaikaisiksi((esim. Saipio 2015)).+Rannikon pronssikauden luonteenomaisimpana piirteenä pidetään kivistä kasattuja ​[[wiki:​pronssikautinen-hautaröykkiö|röykkiöhautoja]]. Asuinpaikat sijaitsevat vain harvoin niiden kanssa samoilla paikoilla. Yleensä etäisyys on satoja metrejä tai jopa useita kilometrejä. Vain harvoissa tapauksissa röykkiöt ja asuinpaikkaan viittaava kulttuurikerros voidaan osoittaa luotettavasti saman ikäisiksi. Esimerkiksi monilla Satakunnan röykkiöalueilla,​ joilta on löydetty asuinpaikkaan viittaava kulttuurikerrosta,​ näyttää asutus ajoittuvan kivikauden lopulle.((Salo 1981: 40–91)) Pronssikautisten röykkiöhautojen kanssa samoilla paikoilla sijaitsevia asuinpaikkoja tunnetaan kuitenkin Etelä-Pohjanmaan((Vuorinen 2009: 28)) ja Satakunnan rannikoilta((Salo 1981: 40–102)). Myös sisämaan varhaismetallikautisten asuinpaikkojen lähettyviltä voi löytyä kivistä kasattuja röykkiöhautoja,​ [[wiki:​lapinraunio|lapinraunioita]]. Joissakin tapauksissa lapinrauniot on voitu ajoittaa niiden yhteydessä olevan asuinpaikan kanssa samanaikaisiksi((esim. Saipio 2015)).
  
 ===== Historia ja käyttö =====  ===== Historia ja käyttö ===== 
-Pronssikautiset asuinpaikat ovat luonteeltaan erilaisia. Toisilla on ilmeisesti asuttu pysyvämmin,​ mutta toiset ovat olleet vain lyhytaikaisessa käytössä. Rannikon pronssikautiset asuinpaikat ovat yleensä pinta-alaltaan kivikautisia asuinpaikkoja pienempiä, ja niiden kulttuurikerrokset ovat ohuita sekä vaikeasti havaittavia.((Lavento 2015: 141)) Esimerkiksi Nakkilan Rieskaronmäen [[wiki:​pronssikautinen-asumus|rakennuksen]] perustukseen liittyvä kulttuurikerros on ollut keskiosiltaan vain noin 15 senttimetrin paksuinen.((Salo 1981: 64)). Pysyvämpikään asutus ei ollut ilmeisesti samalla paikalla kovin pitkäaikaista,​ vaan asutus siirtyi tietyin väliajoin paikasta toiseen.+Pronssikautiset asuinpaikat ovat luonteeltaan erilaisia. Toisilla on ilmeisesti asuttu pysyvämmin,​ mutta toiset ovat olleet vain lyhytaikaisessa käytössä. Rannikon pronssikautiset asuinpaikat ovat yleensä pinta-alaltaan kivikautisia asuinpaikkoja pienempiä, ja niiden kulttuurikerrokset ovat ohuita sekä vaikeasti havaittavia.((Lavento 2015: 141)) Esimerkiksi Nakkilan Rieskaronmäen [[wiki:​pronssikautinen-rakennus|rakennuksen]] perustukseen liittyvä kulttuurikerros on ollut keskiosiltaan vain noin 15 senttimetrin paksuinen.((Salo 1981: 64)). Pysyvämpikään asutus ei ollut ilmeisesti samalla paikalla kovin pitkäaikaista,​ vaan asutus siirtyi tietyin väliajoin paikasta toiseen.
  
-Samaa paikkaa on voitu myös asua usealla eri aikakaudella. Tämän vuoksi asuinpaikalla voi olla monen eri aikakauden asutuksen jäännöksiä ja tarkka ajoittaminen hankaloituu. Esimerkiksi rautakautisilta asuinpaikoilta on voitu löytää pronssikautisen asutuksen jäännöksiä. Lisäksi monet sisämaan asuinpaikat,​ joista on löydetty pronssikaudelle ajoittuvaa keramiikkaa,​ ovat olleet käytössä jo kivikaudella. Eri aikoina asutuilla paikoilla löytöaineistot ovat sekoittuneet toisiinsa ja ajallisten kulttuurikerrosten erottamien asuinpaikkojen maaperässä voi olla vaikeaa. Pronssikautisiksi tai varhaismetallikautisiksi asuinpaikat määritellään yleensä löytöjen ja luonnontieteellisten ajoitusten, sijaintikorkeuden ja ympäristön topografisten piirteiden perusteella. Myös kulttuurikerroksesta löytyvät savitiivisteen palat voivat antaa vihjeen asuinpaikan iästä. Rannikon [[wiki:​pronssikautinen-asumus|pronssikautisille rakennuksille]] vaikuttaa olleen tyypillistä,​ että niissä on ainakin osittain käytetty savea seinien tiivisteenä((Strandberg 2002: 212–215)).+Samaa paikkaa on voitu myös asua usealla eri aikakaudella. Tämän vuoksi asuinpaikalla voi olla monen eri aikakauden asutuksen jäännöksiä ja tarkka ajoittaminen hankaloituu. Esimerkiksi rautakautisilta asuinpaikoilta on voitu löytää pronssikautisen asutuksen jäännöksiä. Lisäksi monet sisämaan asuinpaikat,​ joista on löydetty pronssikaudelle ajoittuvaa keramiikkaa,​ ovat olleet käytössä jo kivikaudella. Eri aikoina asutuilla paikoilla löytöaineistot ovat sekoittuneet toisiinsa ja ajallisten kulttuurikerrosten erottamien asuinpaikkojen maaperässä voi olla vaikeaa. Pronssikautisiksi tai varhaismetallikautisiksi asuinpaikat määritellään yleensä löytöjen ja luonnontieteellisten ajoitusten, sijaintikorkeuden ja ympäristön topografisten piirteiden perusteella. Myös kulttuurikerroksesta löytyvät savitiivisteen palat voivat antaa vihjeen asuinpaikan iästä. Rannikon [[wiki:​pronssikautinen-rakennus|pronssikautisille rakennuksille]] vaikuttaa olleen tyypillistä,​ että niissä on ainakin osittain käytetty savea seinien tiivisteenä((Strandberg 2002: 212–215)).
  
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Kivikausi loppuu eri aikaan eri puolilla Suomea, ja sen jälkeisestä kaudesta käytetään erilaista nimitystä rannikolla ja sisämaassa. Rannikon pronssikausi ajoittuu Suomessa noin 1700/​1500–500 eaa. Sisämaan varhaismetallikausi ajoittuu noin 1900-/1700 eaa. – 300 jaa. +Kivikausi loppuu eri aikaan eri puolilla Suomea, ja sen jälkeisestä kaudesta käytetään erilaista nimitystä rannikolla ja sisämaassa. Rannikon pronssikausi ajoittuu Suomessa noin 1700/​1500–500 eaa. Sisämaan varhaismetallikausi ajoittuu noin 1900-/1700 eaa. – 300 jaa. {{ :​wiki:​asuinpaikat.jpg?​300|}} ​
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-{{:​wiki:​asuinpaikat.jpg?​300|}} 
 Pronssikautisia asuinpaikkoja on löydetty lähes koko maasta. Pronssikautisia asuinpaikkoja on löydetty lähes koko maasta.
  
Rivi 44: Rivi 43:
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Alenius, Teija & Mökkönen, Teemu & Lahelma, Antti** 2012. Early Farming in the Northern Boreal Zone: Reassessing the History of Land Use in Southeastern Finland through High-Resolution Pollen Analysis. //​Geoarchaeology//​ Volume 28, Issue 1: 1–24. **Alenius, Teija & Mökkönen, Teemu & Lahelma, Antti** 2012. Early Farming in the Northern Boreal Zone: Reassessing the History of Land Use in Southeastern Finland through High-Resolution Pollen Analysis. //​Geoarchaeology//​ Volume 28, Issue 1: 1–24.
-**Bläuer, Auli** 2015. Voita, villaa ja vetoeläimiä – Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. //​Karhunhammas// 17. +**Bläuer, Auli** 2015. //Voita, villaa ja vetoeläimiä – Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa.// Karhunhammas 17. 
 **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1.// Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet. **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1.// Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet.
 **Lavento, Mika** 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 123–212. Gaudeamus. **Lavento, Mika** 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 123–212. Gaudeamus.
-**Saipio, Jarkko.** 2015. //Mikkeli (Ristiina) Kitulansuo B. Lapinraunion tutkimuskaivaus 11.–22.5.2015//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa ja Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. https://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx. Luettu 22.3.2017.+**Saipio, Jarkko.** 2015. //Mikkeli (Ristiina) Kitulansuo B. Lapinraunion tutkimuskaivaus 11.–22.5.2015//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa ja Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. Luettu 22.3.2017.
 **Salo, Unto** 1981. //​Satakunnan pronssikausi//​. Satakunnan historia I,2.  **Salo, Unto** 1981. //​Satakunnan pronssikausi//​. Satakunnan historia I,2. 
-**Strandberg,​ Nina** 2002. Houses by the Shore – Early Metal Age and Iron Age Houses at Hulkkio in Kaarina and Böle in Porvoo. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland:// 211–226.+**Strandberg,​ Nina** 2002. Houses by the Shore – Early Metal Age and Iron Age Houses at Hulkkio in Kaarina and Böle in Porvoo. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland:// 211–226.National Board of Antiquities,​ Helsinki.
 **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //​Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//​. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto. **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //​Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//​. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto.
  
wiki/pronssikautinen-asuinpaikka.1491491616.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/06 18:13 / Helena Ranta