Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:pronssikautinen-asuinpaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:pronssikautinen-asuinpaikka [2017/05/09 09:20]
Helena Ranta [Levintä]
wiki:pronssikautinen-asuinpaikka [2020/10/20 18:44] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 9: Rivi 9:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Pronssikautisen ja varhaismetallikautisen asumisen maastoon synnyttämien jäännösten muodostama kokonaisuus. ​+paikka, jolla on merkkejä pronssikautisesta asutuksesta
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 24: Rivi 24:
  
 ===== Historia ja käyttö =====  ===== Historia ja käyttö ===== 
-Pronssikautiset asuinpaikat ovat luonteeltaan erilaisia. Toisilla on ilmeisesti asuttu pysyvämmin,​ mutta toiset ovat olleet vain lyhytaikaisessa käytössä. Rannikon pronssikautiset asuinpaikat ovat yleensä pinta-alaltaan kivikautisia asuinpaikkoja pienempiä, ja niiden kulttuurikerrokset ovat ohuita sekä vaikeasti havaittavia.((Lavento 2015: 141)) Esimerkiksi Nakkilan Rieskaronmäen [[wiki:​pronssikautinen-asumus|rakennuksen]] perustukseen liittyvä kulttuurikerros on ollut keskiosiltaan vain noin 15 senttimetrin paksuinen.((Salo 1981: 64)). Pysyvämpikään asutus ei ollut ilmeisesti samalla paikalla kovin pitkäaikaista,​ vaan asutus siirtyi tietyin väliajoin paikasta toiseen.+Pronssikautiset asuinpaikat ovat luonteeltaan erilaisia. Toisilla on ilmeisesti asuttu pysyvämmin,​ mutta toiset ovat olleet vain lyhytaikaisessa käytössä. Rannikon pronssikautiset asuinpaikat ovat yleensä pinta-alaltaan kivikautisia asuinpaikkoja pienempiä, ja niiden kulttuurikerrokset ovat ohuita sekä vaikeasti havaittavia.((Lavento 2015: 141)) Esimerkiksi Nakkilan Rieskaronmäen [[wiki:​pronssikautinen-rakennus|rakennuksen]] perustukseen liittyvä kulttuurikerros on ollut keskiosiltaan vain noin 15 senttimetrin paksuinen.((Salo 1981: 64)). Pysyvämpikään asutus ei ollut ilmeisesti samalla paikalla kovin pitkäaikaista,​ vaan asutus siirtyi tietyin väliajoin paikasta toiseen.
  
-Samaa paikkaa on voitu myös asua usealla eri aikakaudella. Tämän vuoksi asuinpaikalla voi olla monen eri aikakauden asutuksen jäännöksiä ja tarkka ajoittaminen hankaloituu. Esimerkiksi rautakautisilta asuinpaikoilta on voitu löytää pronssikautisen asutuksen jäännöksiä. Lisäksi monet sisämaan asuinpaikat,​ joista on löydetty pronssikaudelle ajoittuvaa keramiikkaa,​ ovat olleet käytössä jo kivikaudella. Eri aikoina asutuilla paikoilla löytöaineistot ovat sekoittuneet toisiinsa ja ajallisten kulttuurikerrosten erottamien asuinpaikkojen maaperässä voi olla vaikeaa. Pronssikautisiksi tai varhaismetallikautisiksi asuinpaikat määritellään yleensä löytöjen ja luonnontieteellisten ajoitusten, sijaintikorkeuden ja ympäristön topografisten piirteiden perusteella. Myös kulttuurikerroksesta löytyvät savitiivisteen palat voivat antaa vihjeen asuinpaikan iästä. Rannikon [[wiki:​pronssikautinen-asumus|pronssikautisille rakennuksille]] vaikuttaa olleen tyypillistä,​ että niissä on ainakin osittain käytetty savea seinien tiivisteenä((Strandberg 2002: 212–215)).+Samaa paikkaa on voitu myös asua usealla eri aikakaudella. Tämän vuoksi asuinpaikalla voi olla monen eri aikakauden asutuksen jäännöksiä ja tarkka ajoittaminen hankaloituu. Esimerkiksi rautakautisilta asuinpaikoilta on voitu löytää pronssikautisen asutuksen jäännöksiä. Lisäksi monet sisämaan asuinpaikat,​ joista on löydetty pronssikaudelle ajoittuvaa keramiikkaa,​ ovat olleet käytössä jo kivikaudella. Eri aikoina asutuilla paikoilla löytöaineistot ovat sekoittuneet toisiinsa ja ajallisten kulttuurikerrosten erottamien asuinpaikkojen maaperässä voi olla vaikeaa. Pronssikautisiksi tai varhaismetallikautisiksi asuinpaikat määritellään yleensä löytöjen ja luonnontieteellisten ajoitusten, sijaintikorkeuden ja ympäristön topografisten piirteiden perusteella. Myös kulttuurikerroksesta löytyvät savitiivisteen palat voivat antaa vihjeen asuinpaikan iästä. Rannikon [[wiki:​pronssikautinen-rakennus|pronssikautisille rakennuksille]] vaikuttaa olleen tyypillistä,​ että niissä on ainakin osittain käytetty savea seinien tiivisteenä((Strandberg 2002: 212–215)).
  
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Kivikausi loppuu eri aikaan eri puolilla Suomea, ja sen jälkeisestä kaudesta käytetään erilaista nimitystä rannikolla ja sisämaassa. Rannikon pronssikausi ajoittuu Suomessa noin 1700/​1500–500 eaa. Sisämaan varhaismetallikausi ajoittuu noin 1900-/1700 eaa. – 300 jaa. +Kivikausi loppuu eri aikaan eri puolilla Suomea, ja sen jälkeisestä kaudesta käytetään erilaista nimitystä rannikolla ja sisämaassa. Rannikon pronssikausi ajoittuu Suomessa noin 1700/​1500–500 eaa. Sisämaan varhaismetallikausi ajoittuu noin 1900-/1700 eaa. – 300 jaa. {{ :​wiki:​asuinpaikat.jpg?​300|}} ​
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-{{ :​wiki:​asuinpaikat.jpg?​300|}} ​Pronssikautisia asuinpaikkoja on löydetty lähes koko maasta.+Pronssikautisia asuinpaikkoja on löydetty lähes koko maasta.
  
  
Rivi 46: Rivi 46:
 **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1.// Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet. **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1.// Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet.
 **Lavento, Mika** 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 123–212. Gaudeamus. **Lavento, Mika** 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 123–212. Gaudeamus.
-**Saipio, Jarkko.** 2015. //Mikkeli (Ristiina) Kitulansuo B. Lapinraunion tutkimuskaivaus 11.–22.5.2015//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa ja Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. https://​kulttuuriymparisto.nba.fi/​netsovellus/​rekisteriportaali/​portti/​default.aspx. Luettu 22.3.2017.+**Saipio, Jarkko.** 2015. //Mikkeli (Ristiina) Kitulansuo B. Lapinraunion tutkimuskaivaus 11.–22.5.2015//​. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa ja Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa. Luettu 22.3.2017.
 **Salo, Unto** 1981. //​Satakunnan pronssikausi//​. Satakunnan historia I,2.  **Salo, Unto** 1981. //​Satakunnan pronssikausi//​. Satakunnan historia I,2. 
-**Strandberg,​ Nina** 2002. Houses by the Shore – Early Metal Age and Iron Age Houses at Hulkkio in Kaarina and Böle in Porvoo. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland:// 211–226.+**Strandberg,​ Nina** 2002. Houses by the Shore – Early Metal Age and Iron Age Houses at Hulkkio in Kaarina and Böle in Porvoo. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland:// 211–226.National Board of Antiquities,​ Helsinki.
 **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //​Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//​. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto. **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //​Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//​. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto.
  
wiki/pronssikautinen-asuinpaikka.1494310848.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/09 09:20 / Helena Ranta