Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:pronssikautinen-asumus


Pronssikautinen asumus

Määritelmä

Pronssikaudella asuntona käytetyn rakenteen jäännökset, jotka erottuvat maaperässä kivivalleina, paalunjälkinä ja toisinaan terassimaisina maastomuotoina

Kuvaus

Suomesta on löytynyt vain vähän pronssikautisiin asumuksiin liittyviä rakenteita. Maanpinnalle niistä ei yleensä ole näkyvissä merkkejä lainkaan ja ne tulevatkin esiin vasta kaivausten aikana paalunjälkinä, tulisijoina tai vaatimattomina kiviperustoina. Ilmeisesti asumuksissa on ollut alueellisia eroja, sillä myös ympäristö ja siihen sopeutetut elinkeinot ovat isolta osalta vaikuttaneet siihen, minkälaisia asumuksia kullakin alueella tehtiin.

Sisä-Suomessa kivikautisten asuinpaikkojen käyttö on useilla alueilla jatkunut edelleen pronssikaudella. Näillä paikoilla eri-ikäiset rakenteet ovat usein sekoittuneet toisiinsa ja niiden erottaminen toisistaan on yleensä vaikeaa. Sekä Itä- että Pohjois-Suomessa kulttuurissa tapahtuneet muutokset ovat ilmeisesti olleet pieniä kivikauteen nähden. Esimerkiksi asumusperinne on jatkunut samanlaisena varhaismetallikautisissa yhteisöissä.1)

Rannikolla tilanne on ollut toinen. Siellä pronssikausi näyttäytyy nykypäivään osittain jopa monumentaalisten hautaraunioiden kautena, mutta asumiseen liittyvät havainnot ovat sirpaleisia ja niitä on tehty lähes puolenvuosisadan tutkimustradition kuluessa hyvin vähän. Käytännössä tiedot pronssikauden asumuksista pohjautuvat runsaaseen kymmeneen kohteeseen, joista osan käyttö on alkanut jo neoliittisen ajan lopussa ja osaa on käytetty edelleen esiroomalaisella ajalla. Joidenkin kohteiden ajoitus on väljä, ja on mahdollista, että ne on rakennettukin vasta pronssikauden jälkeen.

Tutkimusmateriaalissa on erotettavissa kaksi asumusmallia: maja ja talo. Näistä erityisesti Pohjanmaan rannikolla usealla paikalla tutkittu pyöreähkö tai nelikulmainen majatyyppinen rakenne näyttäisi olleen käytössä aikakauden loppupuolella2). Maja on ilmeisesti pystytetty kehämäisen matalan kiveyksen päälle. Ne eivät useinkaan sijaitse hautaraunioiden lähellä, mutta samankaltaisesta muodosta johtuen ne on saatettu sekoittaa hautaraunioihin.3) Samaan traditioon liittynevät Ahvenanmaan Kökarin Otterbötestä löytynyt hylkeenpyytäjien kevätleiriksi tulkitun asuinpaikan yhdeksän majanpohjaa4). Majanpohjat saattavat erottua maastossa pyöreähköinä matalina painanteina. Useimmiten niiden pohjan halkaisija vaihtelee pienistä neljämetriä halkaisijaltaan olevista majoista kymmenmetrisiin ja yleensä niissä on ollut sisällä kivetty tulisija.5) Majojen seinä tai kattorakenteista ei ole tietoa. Todennäköisesti ne on tehty jostain orgaanisesta aineesta kuten turpeesta tai riukujen varaan kiinnitetyistä nahoista, joista ei ole jäänyt havaittavia jälkiä maaperään.

Toinen pronssikaudella käytössä ollut asumustyyppi on ollut seinänaluskiveykselle perustettu suorakaiteinen talo. Kiviperustan suhde seinärakenteeseen on edelleen epäselvä, mutta useissa kaivauksissa on löytynyt poikkileikkaukseltaan kolmiomaisia savitiivisteen paloja, joissa on oksapunoksen jättämiä painanteita. Tämän perusteella on päätelty, että ne ovat peräisin nk. oksapunosseinästä. Tätä tyyppiä edustavien asumuksen jäänteitä on löydetty Pohjanmaan ja Satakunnan rannikolta.6)

Varhaisissa taloissa seinät on tuettu pystyyn asetettujen paalujen varaan. Usein rakennuksen kohdalta löytyy savitiisiteen, kiviperustan ja paalunjälkien lisäksi myös ajoittavaa keramiikkaa (Paimion tyypin keramiikkaa, tekstiilikeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa, joissain tapauksissa myös nk. maljatyypin keramiikkaa). Ensimmäisen kerran tämän rakennustyypin edustaja löydettiin 1940-luvun puolivälissä Harjavallasta.7) Tunnetuin niistä on kuitenkin Nakkilassa 1960-luvun alussa tutkittu Rieskaronmäen asuinpaikka ja röykkiöalue, josta on löydetty kolmen rakennuksen perustat. Kaikki rakennukset ajoittuvat ilmeisesti pronssikauden viidennelle tai kuudennelle periodille. Yksi perustoista löydettiin noin viisi metriä halkaisijaltaan olevan hautaröykkiön alta. Sen funktio on epävarma, mutta ilmeisesti sitä ei ole käytetty asuntona vaan se sopisi paremminkin esim. pajaksi.8) Suurin Riskaronmäen talo (16,8 x 8,2 metriä) vertautuu kooltaan ja rakenteeltaan skandinaaviseen rakennusperinteeseen.9).

Rieskaronmäen talo mullisti löydyttyään käsityksen pronssikauden asumisesta ja sitä on pitkään pidetty esimerkkinä pronssikauden asumuksista Suomessa. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että Rieskaronmäen pitkätalo saattaa olla ainoa laatuaan Suomessa ja että se on voinut olla vain yhden maahan Skandinaviasta muuttaneen perheen asumus, jolle ei ehkä Suomesta löydy vastineita.10). Toisaalta myös Pohjanmaalta on löydetty vastaavan typpisiä rakenteita, jotka osoittavat, että Skandinaviasta on tullut vaikutteita asuinrakennusten tekemiseen myös muualle Suomen rannikolle.11).

Historia ja käyttö

Pronssikautisiksi tulkittujen asumusten jäänteet eivät näyttäisi suoraan jatkavan kivikautista rakennustraditiota. Todennäköistä kuitenkin on, että vaatimattomampia esim. pistekotatyyppisiä rakenteita on käytetty asumiseen edelleen, mutta pronssikaudella käyttöön tullut savella silattu oksapunosseinä on rakenne, jota kivikaudella ei vielä käytetty. Uuden tekniikan ja rakennustyylin on arveltu saapuneen Suomen rannikolle Skandinaviasta. Tosin nykytutkimus suhtautuu epäillen uuden rakennustradition laajaan levinneisyyteen ja pitää havaintoja pikemminkin yksittäisinä ilmiöinä.12)

Useimpia pronssikautisiksi ajoitettuja rakennuksen jäänteitä on tulkittu käytetyn asumiseen, mutta osaa on voitu käyttää myös karjasuojina tai muussa tarkoituksessa.

Ajoitus

Pronssikautiset rakennuksien jäänteet, jotka on kyetty ajoittamaan, ovat useimmiten olleet käytössä aikaisintaan pronssikauden viidennellä periodilla (noin 800 eaa.) tai ne ovat jopa tätä nuorempia. Osa pronssikautisiksi rakennuksen jäänteiksi tulkituista muinaisjäännöksistä saattaa ajoittua vasta esiroomalaiselle rautakaudelle (noin 500 eaa. – ajanlaskun taite).

Levintä

Pronssikautisia rakennusjäänteitä tunnetaan Manner-Suomesta vain kapealta rannikkovyöhykkeeltä Pohjanmaalta Uudenmaan itäosiin. Sisä- ja Pohjois-Suomesta ei varsinaisia asumuksia ole kulttuurikerroksista kyetty tunnistamaan.

Suojelustatus

Esihistorialliset asuinpaikat ja niihin liittyvät rakennusjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Asplund, Henrik 2008. Kymittae. Sites, centrality and long-term settlement change in the Kemiönsaari region in SW Finland. Turun yliopisto.
Gustavsson, Kenneth 1997. Otterböte: New light on a Bronze Age site in the Baltic. Theses and Papers in Archeology B:4, Stockholm University.
Holmblad, Peter 2010. Coastal Communities on the Move House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1. Archaeology and Environment 26.
Lavento, Mika 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 123–212. Gaudeamus.
Salo, Unto 1981. Satakunnan pronssikausi. Satakunnan historia I,2.
Vuorinen, Juha-Matti 2009. Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto.

Muu kirjallisuus

Salo, Unto 1970. Metallikautinen asutus Kokemäenjoen suussa I–II.
Strandberg, Nina 2002. Houses by the Shore – Early Metal Age and Iron Age Houses at Hulkkio in Kaarina and Böle in Porvoo. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland: 211–226. National Board of Antiquities, Helsinki.

Viitteet

1) Lavento 2015: 155–159
2) Holmblad 2010
3) Holmblad 2010: 55, 88–90; ks. myös Vuorinen 2009: 28–29
4) Gustavsson 1997
5) Vuorinen 2009: 28; Lavento 2015: 142
6) Holmblad 2010; Salo 1981
7) Meinander 1954
8) Salo 1981: 74–75
9) Salo 1981: 64–82
10) Asplund 2009: 263
11) Holmblad 2010: 140
12) Lavento 2016: 139–141; Asplund 2009: 265
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/pronssikautinen-asumus.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/11 12:51 / Helena Ranta