Käyttäjän työkalut
wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö [2017/05/10 16:32] Helena Ranta |
wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö [2017/05/10 16:43] Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| {{ :wiki:hautaröykkiöitä_hammarsboda.jpg?300|}}Rannikon pronssikautiset (varhaismetallikautiset) hautaröykkiöt ovat etupäässä vain kivistä alkuperäiselle maanpinnalle kasattuja hautarakenteita. Luonnonoloista riippuen ne on rakennettu kallio- tai moreenipohjalle ja toisinaan niissä esiintyy myös maansekaisuutta. Pronssikautiset röykkiöt erottuvat yleensä hyvin ympäristöstään, jopa monumentaalisina rakennelmina. Yleensä ne on rakennettu lähelle silloista merenrantaa. Varsinkin vanhemmalla pronssikaudella röykkiöt ovat korkeilla paikoilla. Myöhemmin niitä rakennettiin myös alaville paikoille. Tästä on lisäksi alueellisia, maastosta johtuvia eroja. Esimerkiksi Satakunnassa muinaisen Panelianlahden alueen röykkiöille on jo vanhemmasta pronssikaudesta alkaen tyypillistä sijainti matalammalla, loivilla rinteillä, lähellä merenrantaa, mutta myös lähellä asuinpaikkoja.((Kivikoski 1966: 36; Salo 1984: 128, 133–135; Tiitinen 1999: 99; Vuorinen 2000: 181; Tuovinen 2002: 66; Lavento 2015: 163)) | {{ :wiki:hautaröykkiöitä_hammarsboda.jpg?300|}}Rannikon pronssikautiset (varhaismetallikautiset) hautaröykkiöt ovat etupäässä vain kivistä alkuperäiselle maanpinnalle kasattuja hautarakenteita. Luonnonoloista riippuen ne on rakennettu kallio- tai moreenipohjalle ja toisinaan niissä esiintyy myös maansekaisuutta. Pronssikautiset röykkiöt erottuvat yleensä hyvin ympäristöstään, jopa monumentaalisina rakennelmina. Yleensä ne on rakennettu lähelle silloista merenrantaa. Varsinkin vanhemmalla pronssikaudella röykkiöt ovat korkeilla paikoilla. Myöhemmin niitä rakennettiin myös alaville paikoille. Tästä on lisäksi alueellisia, maastosta johtuvia eroja. Esimerkiksi Satakunnassa muinaisen Panelianlahden alueen röykkiöille on jo vanhemmasta pronssikaudesta alkaen tyypillistä sijainti matalammalla, loivilla rinteillä, lähellä merenrantaa, mutta myös lähellä asuinpaikkoja.((Kivikoski 1966: 36; Salo 1984: 128, 133–135; Tiitinen 1999: 99; Vuorinen 2000: 181; Tuovinen 2002: 66; Lavento 2015: 163)) | ||
| - | Röykkiöiden koko ja muoto vaihtelevat paljon: tavallisin muoto on pyöreä tai soikea, mutta aina pohjan muotoa ei voida määrittää. Halkaisija vaihtelee yleensä metristä aina pariin kymmeneen metriin. Suurin, Panelian Kuninkaanhauta on kooltaan 36 x 30 metriä.((Salo 1984: 130; Vuorinen 2000: 181)) Muodoltaan pitkänmallisia tai vallimaisia röykkiöitä esiintyy esimerkiksi Turunmaan saaristossa ja Pohjanlahden rannikolla. Nämä voivat olla pituudeltaan 15–50 metriä. Esimerkiksi Nauvon Öijenin röykkiö on noin 49 metriä pitkä((Tuovinen 2002: 158–161; Vuorinen 2000: 181; Okkonen 2003: 120–121; Asplund 2008: 75)). | + | {{ :wiki:kuninkaanhauta_kiukainen_panelia.jpg?300|}}Röykkiöiden koko ja muoto vaihtelevat paljon: tavallisin muoto on pyöreä tai soikea, mutta aina pohjan muotoa ei voida määrittää. Halkaisija vaihtelee yleensä metristä aina pariin kymmeneen metriin. Suurin, Panelian Kuninkaanhauta on kooltaan 36 x 30 metriä.((Salo 1984: 130; Vuorinen 2000: 181)) Muodoltaan pitkänmallisia tai vallimaisia röykkiöitä esiintyy esimerkiksi Turunmaan saaristossa ja Pohjanlahden rannikolla. Nämä voivat olla pituudeltaan 15–50 metriä. Esimerkiksi Nauvon Öijenin röykkiö on noin 49 metriä pitkä((Tuovinen 2002: 158–161; Vuorinen 2000: 181; Okkonen 2003: 120–121; Asplund 2008: 75)). |
| Röykkiöt voivat sisältää rakenteita, kuten reuna- ja sisäkehiä, kylmämuurattuja seinämiä ja [[wiki:paasiarkku|paasiarkkuja]]. Röykkiöiden reunassa on usein röykkiön muotoa seuraava, suuremmista kivistä tehty kehä. Kehiä voi olla myös useampia sisäkkäin – niiden on arveltu syntyneen röykkiötä laajennettaessa. Alueilla, joilla esiintyy hiekkakiveä, on kehät ladottu usein hiekkakivilaaoista muurimaiseksi seinämäksi. Joskus röykkiöt on kasattu kookkaiden silmäkivien ympärille.((Kivikoski 1966: 36; Salo 1984: 127–129; Lavento 2015:166)) Paasiarkut on voitu koota joko pystyyn asetetuista laakakivistä tai latomalla seinät laakakivistä muurimaiseksi rakenteeksi. Arkun katteeksi on voitu asettaa laakakiviä. Joissakin arkuissa on mahdollisesti ollut puinen kansi tai sisällä on ollut puuarkku. Pisimmillään arkut ovat 3–4 metrin pituisia ja enintään noin metrin levyisiä. Yhdessä röykkiössä voi olla monta paasiarkkua.((Kivikoski 1966: 38; Salo 1981: 145, 180–186; 1984: 129–130; Lavento 2015: 166–167)) | Röykkiöt voivat sisältää rakenteita, kuten reuna- ja sisäkehiä, kylmämuurattuja seinämiä ja [[wiki:paasiarkku|paasiarkkuja]]. Röykkiöiden reunassa on usein röykkiön muotoa seuraava, suuremmista kivistä tehty kehä. Kehiä voi olla myös useampia sisäkkäin – niiden on arveltu syntyneen röykkiötä laajennettaessa. Alueilla, joilla esiintyy hiekkakiveä, on kehät ladottu usein hiekkakivilaaoista muurimaiseksi seinämäksi. Joskus röykkiöt on kasattu kookkaiden silmäkivien ympärille.((Kivikoski 1966: 36; Salo 1984: 127–129; Lavento 2015:166)) Paasiarkut on voitu koota joko pystyyn asetetuista laakakivistä tai latomalla seinät laakakivistä muurimaiseksi rakenteeksi. Arkun katteeksi on voitu asettaa laakakiviä. Joissakin arkuissa on mahdollisesti ollut puinen kansi tai sisällä on ollut puuarkku. Pisimmillään arkut ovat 3–4 metrin pituisia ja enintään noin metrin levyisiä. Yhdessä röykkiössä voi olla monta paasiarkkua.((Kivikoski 1966: 38; Salo 1981: 145, 180–186; 1984: 129–130; Lavento 2015: 166–167)) | ||
wiki/pronssikautinen-hautaröykkiö.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/27 11:04 / Helena Ranta