Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö [2019/02/06 11:15]
Helena Ranta [Määritelmä]
wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö [2022/09/27 11:04] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 22: Rivi 22:
 Rannikon pronssikautisissa röykkiöissä on vallitsevana hautaustapana polttohautaus,​ ruumishautaustakin esiintyy erityisesti vanhemmalla pronssikaudella. Esimerkiksi paasiarkkuihin on tehty koon ja löytöjen perusteella sekä ruumis- että polttohautauksia.((Kivikoski 1966: 38; Salo 1981: 139–140)) Palamaton luu on kuitenkin hävinnyt jotakuinkin olemattomiin. Polttohaudoista taas löytyy yleensä vain osa vainajan poltetuista luista. Ilmeisimmin tämä oli tarkoituksellista ja pohdintaa onkin herättänyt,​ olivatko röykkiöt ensisijassa hautoja vai oliko röykkiön rakentamisen ja luiden kätkemisen röykkiöön tarkoitus ennen kaikkea osoittaa alueiden symbolista hallintaa((Asplund 2008: 77–79)). Esinelöydöt ovat röykkiöissä melko harvinaisia. Niistä on löydetty aseita (esim. tikarit), puvun osia ja koruja (esim. napit ja rannerenkaat) ja erilaisia pienesineitä (esim. partaveitset ja pinsetit)((Salo 1984: 140–141)). Röykkiöitä on niiden suureen määrään suhteutettuna tutkittu vähän. ​ Rannikon pronssikautisissa röykkiöissä on vallitsevana hautaustapana polttohautaus,​ ruumishautaustakin esiintyy erityisesti vanhemmalla pronssikaudella. Esimerkiksi paasiarkkuihin on tehty koon ja löytöjen perusteella sekä ruumis- että polttohautauksia.((Kivikoski 1966: 38; Salo 1981: 139–140)) Palamaton luu on kuitenkin hävinnyt jotakuinkin olemattomiin. Polttohaudoista taas löytyy yleensä vain osa vainajan poltetuista luista. Ilmeisimmin tämä oli tarkoituksellista ja pohdintaa onkin herättänyt,​ olivatko röykkiöt ensisijassa hautoja vai oliko röykkiön rakentamisen ja luiden kätkemisen röykkiöön tarkoitus ennen kaikkea osoittaa alueiden symbolista hallintaa((Asplund 2008: 77–79)). Esinelöydöt ovat röykkiöissä melko harvinaisia. Niistä on löydetty aseita (esim. tikarit), puvun osia ja koruja (esim. napit ja rannerenkaat) ja erilaisia pienesineitä (esim. partaveitset ja pinsetit)((Salo 1984: 140–141)). Röykkiöitä on niiden suureen määrään suhteutettuna tutkittu vähän. ​
  
-Röykkiöiden alkuperäinen muoto on voinut muuttua eri syistä. Monessa röykkiössä on keskellä vajoama, joka on voinut syntyä kun esimerkiksi puiset sisärakenteet ovat romahtaneet. Röykkiöitä on myös aikojen saatossa ryöstetty tai niihin on muuten kajottu. Penkomisesta ja kivien siirtelystä johtuen monen röykkiön muoto voi olla varsin epämääräinen. Penkominen voi selittää myös esinelöytöjen vähäisyyden. Röykkiöiden kiviä on käytetty rakentamiseen kuten teiden pohjiin ja rakennuksiin tai ne ovat tuhoutuneet muussa maankäytössä. Joiltain alueilta on hävinnyt em. syystä lukuisia röykkiöitä kokonaan.((ks. esim. Harjula 2000)).+Röykkiöiden alkuperäinen muoto on voinut muuttua eri syistä. Monessa röykkiössä on keskellä vajoama, joka on voinut syntyä kun esimerkiksi puiset sisärakenteet ovat romahtaneet. Röykkiöitä on myös aikojen saatossa ryöstetty tai niihin on muuten kajottu. Penkomisesta ja kivien siirtelystä johtuen monen röykkiön muoto voi olla varsin epämääräinen. Penkominen voi selittää myös esinelöytöjen vähäisyyden. Röykkiöiden kiviä on käytetty rakentamiseen kuten teiden pohjiin ja rakennuksiin tai ne ovat tuhoutuneet muussa maankäytössä. Joiltain alueilta on hävinnyt em. syystä lukuisia röykkiöitä kokonaan.((ks. esim. Harjula 2000))
  
 Etenkin pronssikautisia hautaröykkiöitä on kutsuttu myös hautaraunioksi((esim. Salo 1984)). Lisäksi eri alueilla niille on annettu kansanomaisia nimiä kuten hiidenkiuas,​ vare tai kruunu((Kivikoski 1966: 35; Salo 1984: 127)). Etenkin pronssikautisia hautaröykkiöitä on kutsuttu myös hautaraunioksi((esim. Salo 1984)). Lisäksi eri alueilla niille on annettu kansanomaisia nimiä kuten hiidenkiuas,​ vare tai kruunu((Kivikoski 1966: 35; Salo 1984: 127)).
Rivi 49: Rivi 49:
 **Tiitinen, Teija** (toim.) 1999. //​Hiidenkiuas ja tulikukka. Opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon//. Jyväskylä. **Tiitinen, Teija** (toim.) 1999. //​Hiidenkiuas ja tulikukka. Opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon//. Jyväskylä.
 **Tuovinen, Tapani** 2002. //The burial cairns and the landscape in the archipelago of Åboland, SW Finland, in the Bronze Age and the Iron Age//. Acta Universitatis Ouluensis, Series B, Humaniora 46. University of Oulu, Oulu. **Tuovinen, Tapani** 2002. //The burial cairns and the landscape in the archipelago of Åboland, SW Finland, in the Bronze Age and the Iron Age//. Acta Universitatis Ouluensis, Series B, Humaniora 46. University of Oulu, Oulu.
-**Vuorinen, JuhaMatti** 2000. Röykkiöiden inventointia lounaisessa Suomessa. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //​Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//:​ 180–184. Museovirasto.+**Vuorinen, Juha-Matti** 2000. Röykkiöiden inventointia lounaisessa Suomessa. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //​Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//:​ 180–184. Museovirasto.
  
  
wiki/pronssikautinen-hautaröykkiö.1549444523.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2019/02/06 11:15 / Helena Ranta