Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:pronssikautinen-rakennus [2018/10/22 17:04]
Helena Ranta luotu
+++ wiki:pronssikautinen-rakennus [2022/09/27 11:17] (nykyinen)
Helena Ranta [Kuvaus]
@@ Rivi 18: / Rivi 18: @@
 Rannikolla tilanne on ollut toinen. Siellä pronssikausi näyttäytyy nykypäivään osittain jopa monumentaalisten [[wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö|hautaraunioiden]] kautena, mutta asumiseen liittyvät havainnot ovat sirpaleisia ja niitä on tehty lähes puolenvuosisadan tutkimustradition kuluessa hyvin vähän. Käytännössä tiedot pronssikauden asumuksista pohjautuvat runsaaseen kymmeneen kohteeseen, joista osan käyttö on alkanut jo neoliittisen ajan lopussa ja osaa on käytetty edelleen esiroomalaisella ajalla. Joidenkin kohteiden ajoitus on väljä, ja on mahdollista, että ne on rakennettukin vasta pronssikauden jälkeen.
-Tutkimusmateriaalissa on erotettavissa kaksi asumusmallia: maja ja talo. Näistä erityisesti Pohjanmaan rannikolla usealla paikalla tutkittu pyöreähkö tai nelikulmainen **maja**tyyppinen rakenne näyttäisi olleen käytössä aikakauden loppupuolella((Holmblad 2010)). Maja on ilmeisesti pystytetty kehämäisen matalan kiveyksen päälle. Ne eivät useinkaan sijaitse hautaraunioiden lähellä, mutta samankaltaisesta muodosta johtuen ne on saatettu sekoittaa hautaraunioihin.((Holmblad 2010: 55, 88–90; ks. myös Vuorinen 2009: 28–29)) Samaan traditioon liittynevät Ahvenanmaan Kökarin Otterbötestä löytynyt hylkeenpyytäjien kevätleiriksi tulkitun asuinpaikan yhdeksän majanpohjaa((Gustavsson 1997)). Majanpohjat saattavat erottua maastossa pyöreähköinä matalina painanteina. Useimmiten niiden pohjan halkaisija vaihtelee pienistä neljämetriä halkaisijaltaan olevista majoista kymmenmetrisiin ja yleensä niissä on ollut sisällä kivetty tulisija.((Vuorinen 2009: 28; Lavento 2015: 142)) Majojen seinä tai kattorakenteista ei ole tietoa. Todennäköisesti ne on tehty jostain orgaanisesta aineesta kuten turpeesta tai riukujen varaan kiinnitetyistä nahoista, joista ei ole jäänyt havaittavia jälkiä maaperään.
+Tutkimusmateriaalissa on erotettavissa kaksi asumusmallia: maja ja talo. Näistä erityisesti Pohjanmaan rannikolla usealla paikalla tutkittu pyöreähkö tai nelikulmainen **maja**tyyppinen rakenne näyttäisi olleen käytössä aikakauden loppupuolella((Holmblad 2010)). Maja on ilmeisesti pystytetty kehämäisen matalan kiveyksen päälle. Ne eivät useinkaan sijaitse hautaraunioiden lähellä, mutta samankaltaisesta muodosta johtuen ne on saatettu sekoittaa hautaraunioihin.((Holmblad 2010: 55, 88–90; ks. myös Vuorinen 2009: 28–29)) Samaan traditioon liittynevät Ahvenanmaan Kökarin Otterbötestä löytynyt hylkeenpyytäjien kevätleiriksi tulkitun asuinpaikan yhdeksän majanpohjaa((Gustavsson 1997)). Majanpohjat saattavat erottua maastossa pyöreähköinä matalina painanteina. Useimmiten niiden pohjan halkaisija vaihtelee pienistä neljä metriä halkaisijaltaan olevista majoista kymmenmetrisiin ja yleensä niissä on ollut sisällä kivetty tulisija.((Vuorinen 2009: 28; Lavento 2015: 142)) Majojen seinä- tai kattorakenteista ei ole tietoa. Todennäköisesti ne on tehty jostain orgaanisesta aineesta kuten turpeesta tai riukujen varaan kiinnitetyistä nahoista, joista ei ole jäänyt havaittavia jälkiä maaperään.
 Toinen pronssikaudella käytössä ollut asumustyyppi on ollut seinänaluskiveykselle perustettu suorakaiteinen **talo**. Kiviperustan suhde seinärakenteeseen on edelleen epäselvä, mutta useissa kaivauksissa on löytynyt poikkileikkaukseltaan kolmiomaisia savitiivisteen paloja, joissa on oksapunoksen jättämiä painanteita. Tämän perusteella on päätelty, että ne ovat peräisin nk. oksapunosseinästä. Tätä tyyppiä edustavien asumuksen jäänteitä on löydetty Pohjanmaan ja Satakunnan rannikolta.((Holmblad 2010; Salo 1981))
-Varhaisissa taloissa seinät on tuettu pystyyn asetettujen paalujen varaan. Usein rakennuksen kohdalta löytyy savitiisiteen, kiviperustan ja paalunjälkien lisäksi myös ajoittavaa keramiikkaa (Paimion tyypin keramiikkaa, tekstiilikeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa, joissain tapauksissa myös nk. maljatyypin keramiikkaa). Ensimmäisen kerran tämän rakennustyypin edustaja löydettiin 1940-luvun puolivälissä Harjavallasta.((Meinander 1954)) Tunnetuin niistä on kuitenkin Nakkilassa 1960-luvun alussa tutkittu Rieskaronmäen asuinpaikka ja röykkiöalue, josta on löydetty kolmen rakennuksen perustat. Kaikki rakennukset ajoittuvat ilmeisesti pronssikauden viidennelle tai kuudennelle periodille. Yksi perustoista löydettiin noin viisi metriä halkaisijaltaan olevan hautaröykkiön alta. Sen funktio on epävarma, mutta ilmeisesti sitä ei ole käytetty asuntona vaan se sopisi paremminkin esim. pajaksi.((Salo 1981: 74–75)) Suurin Riskaronmäen talo (16,8 x 8,2 metriä) vertautuu kooltaan ja rakenteeltaan skandinaaviseen rakennusperinteeseen.((Salo 1981: 64–82)).
+Varhaisissa taloissa seinät on tuettu pystyyn asetettujen paalujen varaan. Usein rakennuksen kohdalta löytyy savitiisiteen, kiviperustan ja paalunjälkien lisäksi myös ajoittavaa keramiikkaa (Paimion tyypin keramiikkaa, tekstiilikeramiikkaa ja Morbyn keramiikkaa, joissain tapauksissa myös nk. maljatyypin keramiikkaa). Ensimmäisen kerran tämän rakennustyypin edustaja löydettiin 1940-luvun puolivälissä Harjavallasta.((Meinander 1954)) Tunnetuin niistä on kuitenkin Nakkilassa 1960-luvun alussa tutkittu Rieskaronmäen asuinpaikka ja röykkiöalue, josta on löydetty kolmen rakennuksen perustat. Kaikki rakennukset ajoittuvat ilmeisesti pronssikauden viidennelle tai kuudennelle periodille. Yksi perustoista löydettiin noin viisi metriä halkaisijaltaan olevan hautaröykkiön alta. Sen funktio on epävarma, mutta ilmeisesti sitä ei ole käytetty asuntona vaan se sopisi paremminkin esim. pajaksi.((Salo 1981: 74–75)) Suurin Riskaronmäen talo (16,8 x 8,2 metriä) vertautuu kooltaan ja rakenteeltaan skandinaaviseen rakennusperinteeseen.((Salo 1981: 64–82))
-Rieskaronmäen talo mullisti löydyttyään käsityksen pronssikauden asumisesta ja sitä on pitkään pidetty esimerkkinä pronssikauden asumuksista Suomessa. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että Rieskaronmäen pitkätalo saattaa olla ainoa laatuaan Suomessa ja että se on voinut olla vain yhden maahan Skandinaviasta muuttaneen perheen asumus, jolle ei ehkä Suomesta löydy vastineita.((Asplund 2009: 263)). Toisaalta myös Pohjanmaalta on löydetty vastaavan typpisiä rakenteita, jotka osoittavat, että Skandinaviasta on tullut vaikutteita asuinrakennusten tekemiseen myös muualle Suomen rannikolle.((Holmblad 2010: 140)).
+Rieskaronmäen talo mullisti löydyttyään käsityksen pronssikauden asumisesta ja sitä on pitkään pidetty esimerkkinä pronssikauden asumuksista Suomessa. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että Rieskaronmäen pitkätalo saattaa olla ainoa laatuaan Suomessa ja että se on voinut olla vain yhden maahan Skandinaviasta muuttaneen perheen asumus, jolle ei ehkä Suomesta löydy vastineita.((Asplund 2009: 263)) Toisaalta myös Pohjanmaalta on löydetty vastaavan typpisiä rakenteita, jotka osoittavat, että Skandinaviasta on tullut vaikutteita asuinrakennusten tekemiseen myös muualle Suomen rannikolle.((Holmblad 2010: 140))
 ===== Historia ja käyttö =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut