Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:purnu

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:purnu [2017/02/24 15:27]
Helena Ranta
wiki:purnu [2022/09/16 15:19] (nykyinen)
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​purnu_enontekiö_goapmajohka_skaidi.jpg?​450|}} {{:​wiki:​purnu_enontekiö_goapmajohka_skaidi.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Kivistä tai kivikkoon tai maahan rakennettu lihan, kalan, maidon tai juuston säilytykseen käytetty kuoppa.+Kivistä tai kivikkoon tai maahan rakennettu lihan, kalan, maidon tai juuston säilytykseen käytetty kuoppa
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Purnut ovat yleensä kivikkoon tai maahan kaivettuja kuoppia, jotka on reunustettu ​isoimmilla seinämäkivillä ​ja päällystetty litteillä kivillä. Ne on voitu tehdä myös kasattuun kiviröykkiöön,​ jonka päälle ​on tehty säilytystila vastaavalla tavalla kuin rakkaan. Purnu-nimitystä käytetään etenkin saamelaiskulttuurin alueella. Säilytysonkaloa tai -kuoppaa tarkoittava purnu-sana tunnetaan myös muualta Suomesta. [[wiki:​rakkakuoppa|Rakkakuoppa]]-nimitystä käytetään yleensä ​esihistoriallisista ​rakenteettomista kivikossa olevista kuopista.+Purnut ​(ps //​burndu//​) ​ovat yleensä kivikkoon tai maahan kaivettuja kuoppia, jotka on voitu reunustaa ​isoimmilla seinämäkivillä, mutta useimmiten purnut ovat rakenteettomia. Ne on voitu tehdä myös kasattuun kiviröykkiöön,​ jonka sisään ​on tehty säilytystila vastaavalla tavalla kuin rakkakivikkoon (ps //juovva//). Purnu-nimitystä käytetään etenkin saamelaiskulttuurin alueella. Säilytysonkaloa tai -kuoppaa tarkoittava purnu-sana tunnetaan myös muualta Suomesta. [[wiki:​rakkakuoppa|Rakkakuoppa]]-nimitystä käytetään yleensä rakenteettomista kivikossa olevista kuopista, jotka ajoittuvat esihistorialliseen aikaan.
  
-Säilytyskuopan ​pohjamuoto ​on usein ollut suorakaidemutta myös pyöreitä ja soikeita kuoppia tavataan. Purnut ovat tavallisesti ​kooltaan ​metrin molemmin puolin, syvyydeltään puolen metrin luokkaa.((Itkonen ​1948a; Valtonen 2006.)) Tätäkin suurempia purnuja tunnetaan, mutta joissakin tapauksissa on ollut epäselvää,​ onko kyseessä säilytyskuoppa vai rituaaliseen tarkoitukseen käytetty rakennelma. Utsjoen Urroaivin kivikehät ovat halkaisijaltaan metristä aina kuuteen metriin ja syvyydeltään jopa 1,5 metriä((Karjalainen 2007)). Enontekiön ​Bierfejavrin ​luusuassa sijaitsevan kivikehän halkaisija on neljä metriä ja se on syvyydeltään noin puoli metriä. Todennäköisesti kyseessä on lihansäilytyskuoppa.+Säilytyskuopan ​pohja on usein suorakaiteen muotoinenjoskus pyöreä tai soikea. Purnut ovat tavallisesti ​halkaisijaltaan ​metrin molemmin puolin, syvyydeltään puolen metrin luokkaa.((Itkonen ​1948; Valtonen 2006.)) Tätäkin suurempia purnuja tunnetaan, mutta joissakin tapauksissa on ollut epäselvää,​ onko kyseessä säilytyskuoppa vai rituaaliseen tarkoitukseen käytetty rakennelma. Utsjoen Urroaivin kivikehät ovat halkaisijaltaan metristä aina kuuteen metriin ja syvyydeltään jopa 1,5 metriä((Karjalainen 2007)). Enontekiön ​Bierfejávrin ​luusuassa sijaitsevan kivikehän halkaisija on neljä metriä ja se on syvyydeltään noin puoli metriä. Todennäköisesti kyseessä on lihansäilytyskuoppa. 
 + 
 +Usein purnun ympärillä on kivistä muodostunut valli, jonka avulla säilytystilan seinämien korkeutta on voitu lisätä. Säilytyskuopan sisäseinät on saatettu vuorata tuohella, kuopan pohjalle säilytettävien ruoka-ainesten alle on voitu laittaa oksia eristämään liha, kala tai maitotuotteet maasta. Myös ruoka-ainesten päälle on saatettu laittaa oksia tai lehtiä, ja joissakin tapauksissa jopa hiekkaa. Purnut on päällystetty tuohella, litteillä kivillä tai puulla, joiden päälle on aseteltu kiviä painoksi.((Valtonen 2006.))
  
-Usein purnun ympärillä on kivistä muodostunut valli, jonka avulla säilytystilan seinämien korkeutta on voitu lisätä. Säilytyskuopan sisäseinät on saatettu vuorata tuohella, kuopan pohjalle on saatettu laittaa oksia säilytettävien tuotteiden alle, eristämään liha, kala tai maitotuotteet maasta. Säilöttävien tuotteiden päälle on saatettu laittaa oksia tai lehtiä, ja joissakin tapauksissa jopa hiekkaa.((Valtonen 2006.)) 
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Purnuja on tutkittu lähinnä saamelaisalueella. Jotkut tunturialueella sijaitsevat purnut on ajoitettu radiohiiliajoituksen tai jäkäläajoituksen perusteella 1600-luvulta 1900-luvulle. Purnut yhdistetään tavallisesti peuranpyyntiin tai poronhoitoon,​ mutta niitä on käytetty myös kalan säilyttämiseen. Asuinpaikkojen lähellä olevia purnuja, jotka saattavat olla kooltaan hieman pienempiä kuin ylhäällä tunturissa sijaitsevat,​ on saatettu ​käyttää esim. maitotuotteiden,​ kuten maidon ja juuston, säilyttämiseen.((Itkonen ​1948a; Valtonen 2006.))+Purnuja on tutkittu lähinnä saamelaisalueella. Jotkut tunturialueella sijaitsevat purnut on ajoitettu radiohiiliajoituksen tai jäkäläajoituksen perusteella 1600-luvulta 1900-luvulle. Purnut yhdistetään tavallisesti peuranpyyntiin tai poronhoitoon,​ mutta niitä on käytetty myös kalan säilyttämiseen. Asuinpaikkojen lähellä olevia purnuja, jotka saattavat olla kooltaan hieman pienempiä kuin ylhäällä tunturissa sijaitsevat,​ on voitu käyttää esim. maitotuotteiden,​ kuten maidon ja juuston, säilyttämiseen.((Itkonen ​1948; Valtonen 2006.))
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
 1400-luvulta 1900-luvulle((Valtonen 2006)). 1400-luvulta 1900-luvulle((Valtonen 2006)).
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Purnuja tunnetaan lähinnä Ylä-Lapista,​ eteläisimmät ​on tavattu ​Rovaniemeltä. ​+Purnuja tunnetaan lähinnä Ylä-Lapista,​ eteläisimmät ​ovat Rovaniemeltä. ​
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.+Purnut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-**Itkonen, T.I.** ​1948a ja b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//, I ja II. Porvoo/​Helsinki +**Itkonen, T.I.** ​1948. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//, I. Porvoo/​Helsinki. 
-**Valtonen, Taarna** 2006. Saami food caches in the Báišduottar-Paistunturi area, northern Finnish Lapland. ​Teoksessa: ​Vesa-Pekka ​Herva (toim.) //People, Material culture and Environment in the North. Proceedings of the 22nd Nordic Archaeological Conference University of Oulu, 18-23 August 2004//. Studia humaniora Ouluensia 1: 64–74. +**Valtonen, Taarna** 2006. Saami food caches in the Báišduottar-Paistunturi area, northern Finnish Lapland. ​Julkaisussa Herva, ​Vesa-Pekka (toim.)//People, Material culture and Environment in the North. Proceedings of the 22nd Nordic Archaeological Conference University of Oulu, 18-23 August 2004//. Studia humaniora Ouluensia 1: 64–74. 
-**Karjalainen,​ Taisto** 2007. Urroaivin kivikehät. ​Teoksessa: ​Eeva-Kristiina ​Harlin ​& Veli-Pekka ​Lehtola ​(Toim.) //​Peurakuopista kirkkokenttiin – Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta//​. Publications of GIELLAGAS ​Institute Nr 9 2007: 168–177.+**Karjalainen,​ Taisto** 2007. Urroaivin kivikehät. ​Julkaisussa Harlin, ​Eeva-Kristiina & Lehtola, ​Veli-Pekka (toim.)//​Peurakuopista kirkkokenttiin – Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta//​. Publications of Giellagas ​Institute Nr 9 2007: 168–177. Oulun yliopisto.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 +**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
 +**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden, Boston.
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
  
wiki/purnu.1487942863.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/02/24 15:27 / Helena Ranta