Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:muut}}


====== Rajamerkki ======



{{:wiki:kärr-raja.jpg?450|}}



===== Määritelmä =====

hallinnollisen maa-alueen rajaa osoittava merkki
===== Kuvaus =====
 
{{ :wiki:rajamerkki_kirkkonummi_kopunmäki.jpg?250|}}Rajapaikkoina käytettiin luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistöjä, siltoja, lähteitä, myllyjä, mäkiä, saaria, suuria kiviä sekä isoja puita ja kantoja. Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki, esimerkiksi risti, joka erotti sen muista kivistä ja puista. Suomessa käytettiin yleisesti vielä 1600-luvulla rajamerkkeinä uurrettuja tai puumerkein merkittyjä kasvavia puita. Rajamerkiksi voitiin kasata myös yksinkertainen kiviröykkiö. Nuorempi rajamerkkityyppi on neliömäinen kiviladelma, jonka keskellä on pystyssä rajan suuntaa osoittava ”viisarikivi”, johon voi olla hakattuna järjestysnumero. Rajamerkissä voi olla myös vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkauksia.

===== Historia ja käyttö =====

{{ :wiki:rajakivi_hanhikivi_merkit.jpg?250|}}Maastoon merkittiin valtakunnan, maakuntien, pitäjien ja kylien rajat. Rajamerkit tehtiin kohtiin, joissa raja kääntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi. Rajojen sijainnista kiisteltiin usein mm. kylien välillä, minkä vuoksi rajapaikoista on säilynyt suhteellisen paljon lähdeaineistoa. Niitä luetellaan mm. maakirjoissa ja tuomiokirjeissä ja ne on merkitty maakirjakarttoihin ja muihin geometrisiin mittauksiin.

Ruotsin ja Venäjän välistä rajaa osoittavia rajamerkkejä tehtiin Pähkinäsaaren (1323), Täyssinän (1595), Stolbovan (1617), Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhan jälkeen. Ruotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ja Venäjän risti, joskus myös kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa, raja). Merkkejä hakattiin kiviin, kallioihin ja puihin. Hakkaukseen saattaa liittyä myös vuosiluku, joka voi olla joko rauhansopimuksen tai hakkauksen tekemisen vuosi.

{{ :wiki:rajamerkki_toholampi_kumpelinkagas.jpg?250|}}Ruotsin keskiaikaisissa maanlaeissa määrättiin, että kylän tai ulkopalstan rajaa merkitsevässä rauniossa piti olla yksi pystykivi keskellä ja neljä kiveä sen ympärillä. Peltojen rajamerkkeinä tuli olla kaksi kiveä tai paalu, kivi ja luu. Niittyjen rajat merkittiin seipäillä. Myös suo- ja vesialueilla käytettiin rajamerkkeinä pystyyn asetettuja seipäitä ja paaluja.


Rajamerkkien asettamiseen liittyi pitkään erilaisia loitsuja ja ruokauhreja, ja rajakivillä uskottiin olevan maagisia, maanhaltijan niille antamia voimia. 


===== Ajoitus =====

(Rautakausi)–keskiaika–nykyaika

===== Levintä =====

Koko Suomi.

===== Suojelustatus =====
Ikivanhat kylien, pitäjien ja maakuntien rajamerkit sekä vanhojen valtakunnan rajojen pyykit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, vaikka ne olisivat edelleen voimassa olevalla rajalinjalla ja siinä mielessä edelleen ”käytössä”. Kiinteistörajojen pyykit eivät yleisesti ottaen ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. 
===== Lähteet =====

**Eskola, Susanna** 2006. //Rajamerkkien vartijat. Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä 1630–1669.//
Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Suomen ja Pohjoismaiden historia.
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.


===== Muu kirjallisuus =====



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
