Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:rajamerkki

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:rajamerkki [2017/05/03 15:10]
Helena Ranta [Lähteet]
wiki:rajamerkki [2021/10/27 11:13] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 1: Rivi 1:
-{{tag>​wiki:​luokka:​asuminen_ja_oleskelu wiki:muut}}+{{tag>​wiki:​luokka:​asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:muut}}
  
  
Rivi 12: Rivi 12:
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
  
-Valtion, pitäjän, kylän tai tilan/​tontin välistä aluerajaa ​osoittava merkki +hallinnollisen maa-alueen rajaa osoittava merkki
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
    
-Rajapaikkoina käytettiin luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistöjä,​ siltoja, lähteitä, myllyjä, mäkiä, saaria, suuria kiviä sekä isoja puita ja kantoja. Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki, esimerkiksi risti, joka erotti sen muista kivistä ja puista. Suomessa käytettiin yleisesti vielä 1600-luvulla rajamerkkeinä uurrettuja tai puumerkein merkittyjä kasvavia puita. Rajamerkiksi voitiin kasata myös yksinkertainen kiviröykkiö. Nuorempi rajamerkkityyppi on neliömäinen kiviladelma,​ jonka keskellä on pystyssä rajan suuntaa osoittava ”viisarikivi”,​ johon voi olla hakattuna järjestysnumero. Rajamerkissä voi olla myös vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkauksia.+{{ :​wiki:​rajamerkki_kirkkonummi_kopunmäki.jpg?​250|}}Rajapaikkoina käytettiin luonnonpaikkoja tai rakennelmia kuten vesistöjä,​ siltoja, lähteitä, myllyjä, mäkiä, saaria, suuria kiviä sekä isoja puita ja kantoja. Kiveen tai puuhun saatettiin hakata merkki, esimerkiksi risti, joka erotti sen muista kivistä ja puista. Suomessa käytettiin yleisesti vielä 1600-luvulla rajamerkkeinä uurrettuja tai puumerkein merkittyjä kasvavia puita. Rajamerkiksi voitiin kasata myös yksinkertainen kiviröykkiö. Nuorempi rajamerkkityyppi on neliömäinen kiviladelma,​ jonka keskellä on pystyssä rajan suuntaa osoittava ”viisarikivi”,​ johon voi olla hakattuna järjestysnumero. Rajamerkissä voi olla myös vuosiluku tai rajan suuntaa osoittavia hakkauksia.
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Maastoon merkittiin valtakunnan,​ maakuntien, pitäjien ja kylien rajat. Rajamerkit tehtiin kohtiin, joissa raja kääntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi. Rajojen sijainnista kiisteltiin usein mm. kylien välillä, minkä vuoksi rajapaikoista on säilynyt suhteellisen paljon lähdeaineistoa. Niitä luetellaan mm. maakirjoissa ja tuomiokirjeissä ja ne on merkitty maakirjakarttoihin ja muihin geometrisiin mittauksiin.+{{ :​wiki:​rajakivi_hanhikivi_merkit.jpg?​250|}}Maastoon merkittiin valtakunnan,​ maakuntien, pitäjien ja kylien rajat. Rajamerkit tehtiin kohtiin, joissa raja kääntyi tai jossa useampi rajalinja kohtasi. Rajojen sijainnista kiisteltiin usein mm. kylien välillä, minkä vuoksi rajapaikoista on säilynyt suhteellisen paljon lähdeaineistoa. Niitä luetellaan mm. maakirjoissa ja tuomiokirjeissä ja ne on merkitty maakirjakarttoihin ja muihin geometrisiin mittauksiin
 + 
 +Ruotsin ja Venäjän välistä rajaa osoittavia rajamerkkejä tehtiin Pähkinäsaaren (1323), Täyssinän (1595), Stolbovan (1617), Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhan jälkeen. Ruotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ja Venäjän risti, joskus myös kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa, raja). Merkkejä hakattiin kiviin, kallioihin ja puihin. Hakkaukseen saattaa liittyä myös vuosiluku, joka voi olla joko rauhansopimuksen tai hakkauksen tekemisen vuosi.
  
-{{ :wiki:rajakivi_hanhikivi_merkit.jpg?200|}}Ruotsin ​ja Venäjän välistä ​rajaa osoittavia rajamerkkejä tehtiin Pähkinäsaaren (1323), Täyssinän (1595), Stolbovan (1617), Uudenkaupungin (1721) ​ja Turun (1743) rauhan jälkeenRuotsin symboli oli kruunu (tai kolme kruunua) ​ja Venäjän risti, joskus myös kyrilliset kirjaimet ΓΡΑ (GRA = granitsa, raja)Merkkejä hakattiin kiviin, kallioihin ​ja puihin. Hakkaukseen saattaa liittyä myös vuosiluku, joka voi olla joko rauhansopimuksen tai hakkauksen tekemisen vuosi.+{{ :wiki:rajamerkki_toholampi_kumpelinkagas.jpg?250|}}Ruotsin ​keskiaikaisissa maanlaeissa määrättiin,​ että kylän tai ulkopalstan ​rajaa merkitsevässä rauniossa piti olla yksi pystykivi keskellä ​ja neljä kiveä sen ympärilläPeltojen rajamerkkeinä tuli olla kaksi kiveä ​tai paalu, kivi ja luuNiittyjen rajat merkittiin seipäillä. Myös suo- ja vesialueilla käytettiin rajamerkkeinä pystyyn asetettuja seipäitä ja paaluja.
  
-Ruotsin keskiaikaisissa maanlaeissa määrättiin,​ että kylän tai ulkopalstan rajaa merkitsevässä rauniossa piti olla yksi pystykivi keskellä ja neljä kiveä sen ympärillä. Peltojen rajamerkkeinä tuli olla kaksi kiveä tai paalu, kivi ja luu. Niittyjen rajat merkittiin seipäillä. Myös suo- ja vesialueilla käytettiin rajamerkkeinä pystyyn asetettuja seipäitä ja paaluja. 
  
 Rajamerkkien asettamiseen liittyi pitkään erilaisia loitsuja ja ruokauhreja,​ ja rajakivillä uskottiin olevan maagisia, maanhaltijan niille antamia voimia. ​ Rajamerkkien asettamiseen liittyi pitkään erilaisia loitsuja ja ruokauhreja,​ ja rajakivillä uskottiin olevan maagisia, maanhaltijan niille antamia voimia. ​
Rivi 38: Rivi 38:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
-Ikivanhat kylien, pitäjien ja maakuntien rajamerkit sekä vanhojen valtakunnan rajojen pyykit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä,​ vaikka ne olisivat edelleen voimassa olevalla rajalinjalla ja siinä mielessä edelleen ”käytössä”. Kiinteistörajojen pyykit eivät yleisesti ottaen ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 116+Ikivanhat kylien, pitäjien ja maakuntien rajamerkit sekä vanhojen valtakunnan rajojen pyykit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä,​ vaikka ne olisivat edelleen voimassa olevalla rajalinjalla ja siinä mielessä edelleen ”käytössä”. Kiinteistörajojen pyykit eivät yleisesti ottaen ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​Rajamerkkejä ei tule sekoittaa Senaatinkartastoon merkittyihin korkeuspisteisiin.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
-**Eskola, Susanna** 2006. //​Rajamerkkien vartijat. Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä 1630 – 1669.// +**Eskola, Susanna** 2006. //​Rajamerkkien vartijat. Maariidat Helsingin ja Sipoon pitäjissä 1630–1669.//​ 
-Suomen ja Pohjoismaiden historian ​Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.+Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Suomen ja Pohjoismaiden historia.
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
  
wiki/rajamerkki.1493813458.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/03 15:10 / Helena Ranta