Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:rakennuskätkö [2017/04/13 09:45]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
+++ wiki:rakennuskätkö [2022/08/30 15:22] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
@@ Rivi 14: / Rivi 14: @@
 Rakennuskätköt ovat rakennuksen alle tai sen rakenteisiin tahallisesti piilotettuja esineitä tai aineita. Esineitä voidaan kätkeä rakennukseen monesta syystä: esimerkiksi rakennusajankohdan dokumentoinniksi jälkipolville, osana lasten leikkejä tai ”moraalisesti arveluttavaa” aineistoa voidaan piilottaa perheenjäseniltä tai viranomaisiltakin. Kansanperinne kertoo lisäksi ennen ilmeisen yleisestä tavasta kätkeä esineitä rakennuksiin erilaisissa uhri- ja taikamerkityksissä, jolloin puhutaan ritualistisista rakennuskätköistä. Myös dokumenttikätköt voivat kuulua tähän ryhmään, sillä varsinkin julkisten rakennusten peruskivikätköt tehdään usein seremonian, eli juhlallisen rituaalin, saattelemana.((Hukantaival 2013: 58.))
-Rituaalinen kätkö on tunnistettavissa erityisesti löytöyhteytensä perusteella. Niitä ovat rakennuksen nurkat, seinälinjat, tulisijat ja lattian aluset. Myös kattorakenteet, välipohjien täytteet ja savupiiput ovat mahdollisia kätköpaikkoja. Kätköpaikat sijaitsevat erityisesti rakennuksen rajapinnoilla ja aukkojen yhteydessä. Rajapintojen lisäksi [[wiki:tulisija|tulisija]] – tärkeä lämmön ja valonlähde sekä ruoan kypsentäjä, mutta samalla mahdollinen uhkatekijä – on ollut suojaamisen tarpeessa. Kätkettävä objekti voi olla lähes minkälainen tahansa. Elohopea, rahat ja käärmeet ovat olleet suosittuja, ja ukonvaajaperinne, ts. muinaisesineiden käyttö taikakaluina, on meillä ollut tunnettua. Hevosella näyttäisi olleen erityinen asema ainakin osassa Suomea ja muutkin kotieläimet ovat kelvanneet taikuuteen. Teräkalut ovat olleet erityisen suosittuja pahojen voimien karkottajia ja muitakin arkiesineitä on kätketty.((Hukantaival 2013: 60–61.))
+Rituaalinen kätkö on tunnistettavissa erityisesti löytöyhteytensä perusteella. Niitä ovat rakennuksen nurkat, seinälinjat, tulisijat ja lattian aluset. Myös kattorakenteet, välipohjien täytteet ja savupiiput ovat mahdollisia kätköpaikkoja. Kätköpaikat sijaitsevat erityisesti rakennuksen rajapinnoilla ja aukkojen yhteydessä. Rajapintojen lisäksi [[wiki:tulisija|tulisija]] – tärkeä lämmön ja valonlähde sekä ruoan kypsentäjä, mutta samalla mahdollinen uhkatekijä – on ollut suojaamisen tarpeessa. Kätkettävä objekti voi olla lähes minkälainen tahansa. Elohopea, rahat ja käärmeet ovat olleet suosittuja, ja ukonvaajaperinne, ts. muinaisesineiden käyttö taikakaluina, on meillä ollut tunnettua. Hevosella näyttäisi olleen erityinen asema ainakin osassa Suomea ja muutkin kotieläimet ovat kelvanneet taikuuteen. Teräkalut ovat olleet erityisen suosittuja pahojen voimien karkottajia mutta muitakin arkiesineitä on kätketty.((Hukantaival 2013: 60–61.))
 Vaikka suomalaisen kansanperinneaineiston valossa kätköt ovat usein olleet suojelutaikuutta, kätköjen tarkoituksena on joskus ollut myös pahantahtoinen taikuus eli noituus. Pahantahtoiset kätköt eivät ulkoisesti eroa suojelevista kätköistä, vaan erona on taikojan aie, joka ohjaa taikakeinon vaikutusta.((Hukantaival 2013: 61.))
@@ Rivi 39: / Rivi 39: @@
 **Hukantaival, Sonja** 2006. //Sillä noita ei sellaisen kynnyksen yli pääse! – Rakennusten ritualistiset kätköt//. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, Arkeologia.
-**Hukantaival, Sonja** 2011. ”En hästskalle i murgrunden” Arkeologiska och folkloristiska exempel på byggnadsoffer i Finland under historisk tid. //Fornvännen// 106 (2011):  43–53
+**Hukantaival, Sonja** 2011. ”En hästskalle i murgrunden” Arkeologiska och folkloristiska exempel på byggnadsoffer i Finland under historisk tid. //Fornvännen// 106 (2011):  43–53.
 **Hukantaival, Sonja** 2013. Kääriskele käärmehillä. Julkaisussa //Aurinkopeura// VI: 57–80. Suomen muinaistaideseuran julkaisuja. Hämeenlinna.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut