Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:rangaistuspaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:rangaistuspaikka [2016/08/29 08:04]
Veli-Pekka Suhonen
wiki:rangaistuspaikka [2020/10/20 16:53] (nykyinen)
Helena Ranta [Suojelustatus]
Rivi 6: Rivi 6:
  
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Ruumillisen rangaistuksen täytäntöönpanopaikka. ​+ 
 +paikka, jolla on toimeenpantu ruumiillisia rangaistuksia
  
  
Rivi 19: Rivi 20:
 Mestauspaikalla ei todennäköisesti ole toiminnasta kertovia kiinteitä jäännöksiä. Rakenteiden puuttuessa mestauspaikaksi tunnistettu kallionnyppylä,​ iso kivi tms. rinnastuu tarinapaikkaan. Kohteiden varmistaminen vaatii tuekseen kirjallisia lähteitä, kuten vanhoja karttoja ja käräjäpöytäkirjoja,​ ja vahvaa perimätietoa.((Niukkanen 1999: 118)) Mestauspaikalla ei todennäköisesti ole toiminnasta kertovia kiinteitä jäännöksiä. Rakenteiden puuttuessa mestauspaikaksi tunnistettu kallionnyppylä,​ iso kivi tms. rinnastuu tarinapaikkaan. Kohteiden varmistaminen vaatii tuekseen kirjallisia lähteitä, kuten vanhoja karttoja ja käräjäpöytäkirjoja,​ ja vahvaa perimätietoa.((Niukkanen 1999: 118))
  
-Ns. **piiskauspetäjät** ovat toimineet julkisina rangaistuspaikkoina varsinkin syrjäseudulla. Ne oli sijoitettu usein yleisten teiden varsille. Männyssä saattoi olla kiinnitettynä rengas tms., johon rangaistava sidottiin käsistään ja jaloistaan raipaniskujen ajaksi.((Niukkanen 2009: 117; http://​kulttuuripolku.rautalamminmuseo.fi/​keskusraitti))+Ns. **piiskauspetäjät** ovat toimineet julkisina rangaistuspaikkoina varsinkin syrjäseudulla. Ne oli sijoitettu usein yleisten teiden varsille. Männyssä saattoi olla kiinnitettynä rengas tms., johon rangaistava sidottiin käsistään ja jaloistaan raipaniskujen ajaksi.((Niukkanen 2009: 117; http://​kulttuuripolku.rautalamminmuseo.fi/​keskusraitti)) ​Myös piiskauspetäjien tunnistamisen tueksi tarvitaan kirjallisia lähteitä ja perimätietoa.
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Ruumiilliset rangaistukset ​(mestaaminen,​ hirttäminen,​ piiskaminenolivat Suomessa osa virallista lakiin perustunutta rangaistusjärjestelmää keskiajalta lähtien ((Hemmer 1982: 254-259; Hedberg 1982: 280-290)). +Ruumiilliset rangaistukset ​– mestaaminen,​ hirttäminen, teilaaminen, piiskaminen ​– olivat Suomessa osa virallista lakiin perustunutta rangaistusjärjestelmää keskiajalta lähtien((Hemmer 1982: 254259; Hedberg 1982: 280290.)). 
-{{ :​wiki:​hirttopaikka_arabia.jpg?​300|}} Kuolemanrangaistus esiintyy tuomioina jo Maunu Eerikinpojan maan- ja kaupunginlaeissa (n. 1347, 1349) ja Kristofferin maanlaissa (1442).((Yli-Hyövälti 2011: 4–11.)) ​ + 
-Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laissa lueteltiin kymmeniä erilaisia rikoksia, jotka oli sovitettava kuolemalla. Vaihtoehtoina olivat hirttäminen tai mestaaminen. Toimitus oli julkinen, jotta se toimisi pelottavana varoituksena. Vuosina 1751–1825 toimitettiin Suomessa lähes 400 mestausta. Viimeinen itsenäisyyden aikaa edeltävä kuolemantuomio pantiin maassamme täytäntöön vuonna 1825. Tämän jälkeen autonomian ajana kuolemantuomiot muutettiin karkotuksiksi,​ tavallisimmin Siperiaan.((Niukkanen 1999: 117))+{{ :​wiki:​hirttopaikka_arabia.jpg?​300|}} Kuolemanrangaistus ​eri muodoissa ​esiintyy tuomioina jo Maunu Eerikinpojan maan- ja kaupunginlaeissa (noin 1347, 1349) ja Kristofferin maanlaissa (1442).((Yli-Hyövälti 2011: 4–11.)) Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laissa lueteltiin kymmeniä erilaisia rikoksia, jotka oli sovitettava kuolemalla. Vaihtoehtoina olivat hirttäminen tai mestaaminen. Toimitus oli julkinen, jotta se toimisi pelottavana varoituksena. Vuosina 1751–1825 toimitettiin Suomessa lähes 400 mestausta. Viimeinen itsenäisyyden aikaa edeltävä kuolemantuomio pantiin maassamme täytäntöön vuonna 1825. Tämän jälkeen autonomian ajana kuolemantuomiot muutettiin karkotuksiksi,​ tavallisimmin Siperiaan.((Niukkanen 1999: 117))
  
 Piiskausrangaistus oli lakisääteisenä voimassa keskiajalta vuoteen 1891. Sakkorangaistus saatettiin muuntaa raipparangaistukseksi,​ mikäli rangaistava oli varaton (Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Rangaistus Caari)((Hemmer 1982: 254-259; Hedberg 1982: 280-290; Rangaistus Caari; http://​agricola.utu.fi/​julkaisut/​julkaisusarja/​kktk/​lait/​1734/​l175921.html)). ​ Piiskausrangaistus oli lakisääteisenä voimassa keskiajalta vuoteen 1891. Sakkorangaistus saatettiin muuntaa raipparangaistukseksi,​ mikäli rangaistava oli varaton (Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki: Rangaistus Caari)((Hemmer 1982: 254-259; Hedberg 1982: 280-290; Rangaistus Caari; http://​agricola.utu.fi/​julkaisut/​julkaisusarja/​kktk/​lait/​1734/​l175921.html)). ​
Rivi 33: Rivi 34:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Keskiaika ​1800-luku+Keskiaika ​– 1800-luku
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
Rivi 44: Rivi 45:
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
- +Mestauspaikat ja piiskauspetäjät ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mestauspaikalla ei todennäköisesti ole toiminnasta kertovia kiinteitä jäännöksiä,​ jolloin mestauspaikaksi tunnistettu kallionnyppylä,​ iso kivi tms. rinnastuu tarinapaikkaan. Kohteiden todentaminen vaatii tuekseen kirjallisia lähteitä ja/tai vahvaa perimätietoa. Ks. [[https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]], sivu 118
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset]]. ​+
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
  
Rivi 54: Rivi 54:
 **Magnus Erikssons landslag i nusvensk tolkning** av Åke Holmbäck och Elias Wessén. //Serien I. Rättshistoriskt bibliotek. VI.// Lund 1962. **Magnus Erikssons landslag i nusvensk tolkning** av Åke Holmbäck och Elias Wessén. //Serien I. Rättshistoriskt bibliotek. VI.// Lund 1962.
 **Magnus Erikssons stadslag i nusvensk tolkning** av Åke Holmbäck och Elias Wessén //Serien I. Rättshistoriskt bibliotek. VII.// Stockholm 1966. **Magnus Erikssons stadslag i nusvensk tolkning** av Åke Holmbäck och Elias Wessén //Serien I. Rättshistoriskt bibliotek. VII.// Stockholm 1966.
-**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ​ja suojelu//​. ​Museovirasto,​ Rakennushistorian osasto. +**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ​ja suojelu//​. ​Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
-**Rautalammin museon kulttuuripolku-verkkosivut**:​ http://​kulttuuripolku.rautalamminmuseo.fi/​keskusraitti (luettu 25.8.2016)+
 **Rangaistus Caari**; http://​agricola.utu.fi/​julkaisut/​julkaisusarja/​kktk/​lait/​1734/​l175921.html (luettu 25.8.2016) **Rangaistus Caari**; http://​agricola.utu.fi/​julkaisut/​julkaisusarja/​kktk/​lait/​1734/​l175921.html (luettu 25.8.2016)
-**Yli-Hyövälti,​ Milla** 2011. //​Vapausrangaistusten historia Suomessa//​. ​Lapin yliopisto, ​Pro gradu -tutkielma.+**Rautalammin museon kulttuuripolku-verkkosivut**:​ http://​kulttuuripolku.rautalamminmuseo.fi/​keskusraitti (luettu 25.8.2016) 
 +**Yli-Hyövälti,​ Milla** 2011. //​Vapausrangaistusten historia Suomessa//. Pro gradu -tutkielma, Lapin yliopisto.
  
    
wiki/rangaistuspaikka.1472447074.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/08/29 08:04 / Veli-Pekka Suhonen