Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag> wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:esihistorialliset_asuinpaikat}}

====== Rautakautinen asuinpaikka ======
{{:wiki:d42554_p.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====
paikka, jolla on merkkejä rautakautisesta asutuksesta


===== Kuvaus =====
Rautakauden asuinpaikoista ei yleensä ole maan pinnalle näkyviä merkkejä. Maan alla voi olla säilyneenä ympäröiviä maakerroksia tummempaa nk. kulttuurikerrosta, joka on syntynyt ihmistoiminnasta asuinpaikalla, kuten likavesistä, jätteistä ja niiden käsittelystä. Osana kulttuurikerrosta voidaan löytää esineitä sekä jäännöksiä [[wiki:rautakautinen-rakennus|rakennuksista]]. Tällaisia ovat mm. paalunsijat, puujäännökset ja seinärakenteista peräisin oleva palanut savi. Tyypillisimpiä esinelöytöjä ovat mm. keramiikan palat sekä erilaiset käyttöesineet ja niiden katkelmat sekä riista- ja kotieläinten luut.

Rautakauden asuinpaikkoihin voi liittyä myös tietynlaista kasvillisuutta, nk. arkeofyyttejä eli muinaistulokaskasveja. Kun alueita rautakaudella raivattiin maanviljelykseen ja laidunnukseen, se loi edellytykset monien niitty- ja ketokasvien leviämiselle. Monet runsaslajiset kedot sijaitsevatkin rautakautisilla kohteilla tai niiden tuntumassa. Arkeofyyteistä voidaan mainita esimerkiksi sikoangervo, ahdekaura, nurmilaukka, pölkkyruoho ja nätkelmät.((Tiitinen 1999: 14–15, 17))

Asuinpaikkojen ajoittaminen, tunnistaminen ja määritteleminen ei aina ole ongelmatonta. Rautaesineiden katkelmat ovat vaikeasti tunnistettavissa ja nk. rautakauden tyypin keramiikkaa on käytetty vielä keskiajan puolella.((Seppälä 2000: 195)) Myös luuanalyysit, joissa löydetään sekä ihmis- että eläinluuta, voivat synnyttää pohdintaa löytöpaikan määrittämisestä ja siellä tapahtuneista toiminnoista((Seppälä 2000: 193; Mäntylä-Asplund & Storå 2010; Tourunen & Troy 2011)).

===== Historia ja käyttö =====
Rautakaudella asutuksen sijoittumiseen vaikuttivat vesi- ja maakulkureitit; asutusta keskittyi esimerkiksi jokien ja muiden vesistöjen varsille. Koska maatalouden merkitys kasvoi rautakauden kuluessa, maaperän tuli olla sopivaa maanviljelyn harjoittamiseen((Tiitinen 1999: 23–24; Raninen & Wickholm 2015: 274–275, 303)).

Monessa tapauksessa rautakautiset asuinpaikat ja kalmistot löytyvät vanhojen historiallisten kylien tonteilta tai niiden lähistöltä. Esimerkiksi lounaissuomalaisilla kylämäillä asutus on voinut jatkua samalla paikalla rautakaudelta aina nykypäivään asti. Tällöin kulttuurikerrokset voivat olla sekoittuneita ja rautakautisen kulttuurikerroksen on rikkonut sitä nuorempi asutus. Usein löytöpaikat ovat peltojen ympäröimiä mäkiä, mutta asuinpaikkoja on löydetty myös peltoalueilta((Lehtosalo-Hilander 1984: 331; Seppälä 2000: 194; ks. myös Vuorinen 2009; Raninen 2015)).
===== Ajoitus =====

Rautakausi, noin 500 eaa. – 1200 / 1300 jaa.

===== Levintä =====

Vaihtelee eri rautakauden periodeilla((levintäkarttoja esim. Raninen & Wickholm 2015: 244, 286, 354)). Perinteisesti asutuksen levintää on päätelty asuinpaikkahavaintojen puuttuessa kalmistojen avulla. 

===== Suojelustatus =====

Rautakautiset asuinpaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

===== Lähteet =====

**Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. Julkaisussa //Suomen historia 1: 250–405//. Espoo.
**Mäntylä-Asplund, Sari & Storå, Jan** 2010. On the Archaeology and Osteology of the Rikala Cremation Cemetery in Salo, SW Finland. //Fennoscandia Arhaeologica// XXVII: 53–68.
**Raninen, Sami** 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. //Pirkan maan alta// 14: 8–16. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo.
**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle: 213–365//. Gaudeamus.
**Seppälä, Sirkka-Liisa** 2000. Rautakautiset kohteet – funktion, ajoituksen ja sijainnin problematiikkaa. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//: 192–197. Museovirasto.
**Tiitinen, Teija** (toim.) 1999. //Hiidenkiuas ja tulikukka. Opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon.// Museovirasto.
**Tourunen, Auli & Troy, Carmelita** 2011. Tuloksia ja tulkintaa: osteologisen analyysin tuomia uusia näkökulmia vanhoihin kohteisiin. //Muinaistutkija// 1/2011: 11–20.
**Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto.

===== Muu kirjallisuus =====

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
