Käyttäjän työkalut
wiki:rautakautinen-asuinpaikka
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:rautakautinen-asuinpaikka [2017/04/01 10:14] Helena Ranta |
wiki:rautakautinen-asuinpaikka [2019/02/07 19:11] (nykyinen) Helena Ranta [Määritelmä] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| ====== Rautakautinen asuinpaikka ====== | ====== Rautakautinen asuinpaikka ====== | ||
| {{:wiki:d42554_p.jpg?450|}} | {{:wiki:d42554_p.jpg?450|}} | ||
| + | |||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Ympäri vuoden asuttu, maanviljelyyn ja karjanhoitoon liittyvä rautakauteen ajoittuva asuinpaikka | + | paikka, jolla on merkkejä rautakautisesta asutuksesta |
| - | Rautakaudelta tunnetaan myös pyyntikulttuuriin liittyviä asuinpaikkoja | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| Rautakaudella asutuksen sijoittumiseen vaikuttivat vesi- ja maakulkureitit; asutusta keskittyi esimerkiksi jokien ja muiden vesistöjen varsille. Koska maatalouden merkitys kasvoi rautakauden kuluessa, maaperän tuli olla sopivaa maanviljelyn harjoittamiseen((Tiitinen 1999: 23–24; Raninen & Wickholm 2015: 274–275, 303)). | Rautakaudella asutuksen sijoittumiseen vaikuttivat vesi- ja maakulkureitit; asutusta keskittyi esimerkiksi jokien ja muiden vesistöjen varsille. Koska maatalouden merkitys kasvoi rautakauden kuluessa, maaperän tuli olla sopivaa maanviljelyn harjoittamiseen((Tiitinen 1999: 23–24; Raninen & Wickholm 2015: 274–275, 303)). | ||
| - | Monessa tapauksessa rautakautiset asuinpaikat ja kalmistot löytyvät vanhojen historiallisten kylien tonteilta tai niiden lähistöltä. Esimerkiksi lounaissuomalaisilla kylämäillä, asutus on voinut jatkua samalla paikalla rautakaudelta aina nykypäivään asti. Tällöin kulttuurikerrokset voivat olla sekoittuneita ja rautakautisen kulttuurikerroksen on rikkonut sitä nuorempi asutus. Usein löytöpaikat ovat peltojen ympäröimiä mäkiä, mutta asuinpaikkoja on löydetty myös peltoalueilta((Lehtosalo-Hilander 1984: 331; Seppälä 2000: 194; ks. myös Vuorinen 2009; Raninen 2015)). | + | Monessa tapauksessa rautakautiset asuinpaikat ja kalmistot löytyvät vanhojen historiallisten kylien tonteilta tai niiden lähistöltä. Esimerkiksi lounaissuomalaisilla kylämäillä asutus on voinut jatkua samalla paikalla rautakaudelta aina nykypäivään asti. Tällöin kulttuurikerrokset voivat olla sekoittuneita ja rautakautisen kulttuurikerroksen on rikkonut sitä nuorempi asutus. Usein löytöpaikat ovat peltojen ympäröimiä mäkiä, mutta asuinpaikkoja on löydetty myös peltoalueilta((Lehtosalo-Hilander 1984: 331; Seppälä 2000: 194; ks. myös Vuorinen 2009; Raninen 2015)). |
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
| **Mäntylä-Asplund, Sari & Storå, Jan** 2010. On the Archaeology and Osteology of the Rikala Cremation Cemetery in Salo, SW Finland. //Fennoscandia Arhaeologica// XXVII: 53–68. | **Mäntylä-Asplund, Sari & Storå, Jan** 2010. On the Archaeology and Osteology of the Rikala Cremation Cemetery in Salo, SW Finland. //Fennoscandia Arhaeologica// XXVII: 53–68. | ||
| **Raninen, Sami** 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. //Pirkan maan alta// 14: 8–16. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo. | **Raninen, Sami** 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. //Pirkan maan alta// 14: 8–16. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo. | ||
| - | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg, Halinen, Petri, Lavento, Mika, Raninen, Sami & Wessman, Anna://Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus: 213–365. | + | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle: 213–365//. Gaudeamus. |
| **Seppälä, Sirkka-Liisa** 2000. Rautakautiset kohteet – funktion, ajoituksen ja sijainnin problematiikkaa. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//: 192–197. Museovirasto. | **Seppälä, Sirkka-Liisa** 2000. Rautakautiset kohteet – funktion, ajoituksen ja sijainnin problematiikkaa. Julkaisussa Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): //Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//: 192–197. Museovirasto. | ||
| **Tiitinen, Teija** (toim.) 1999. //Hiidenkiuas ja tulikukka. Opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon.// Museovirasto. | **Tiitinen, Teija** (toim.) 1999. //Hiidenkiuas ja tulikukka. Opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon.// Museovirasto. | ||
wiki/rautakautinen-asuinpaikka.1491030866.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/01 10:14 / Helena Ranta