Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:rautakautinen-rakennus

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:rautakautinen-rakennus [2017/05/09 10:28]
Helena Ranta
wiki:rautakautinen-rakennus [2017/05/09 10:33]
Helena Ranta
Rivi 21: Rivi 21:
 Pitkätalojen seinärakenne oli tavallisimmin savella tiivistetty oksapunos. Tällaisen seinän pohja on tehty pujottamalla paalujen väliin oksia koripunoksen kaltaiseksi rakenteeksi,​ jonka jälkeen se on tilkitty savella. Talon palaessa jää asuinpaikalle palaneen saven paloja, nk. savitiivistettä,​ joissa voi myös näkyä oksapainanteita. Seinissä voitiin käyttää myös turvetta. Kivisten seinäperustuksien on katsottu viittaavan turpeen käyttöön((Vuorinen 2003: 188)). Yksi mahdollinen seinärakenne on ollut varhopatsasrakenne,​ jossa seinäpaaluihin on koverrettu urat, ja niihin on työnnetty pitkittäin aseteltujen seinähirsien päät. Myös sauva- eli pystypalkkirakennetta on ollut mahdollista käyttää((Raninen & Wickholm 2015: 287)). Varhopatsasrakenteesta on kuitenkin varmoja havaintoja vasta Raision Mullin asuinpaikalta 1000-luvun lopulta((Vuorinen 2009: 106, 128–132)). Pitkätalojen seinärakenne oli tavallisimmin savella tiivistetty oksapunos. Tällaisen seinän pohja on tehty pujottamalla paalujen väliin oksia koripunoksen kaltaiseksi rakenteeksi,​ jonka jälkeen se on tilkitty savella. Talon palaessa jää asuinpaikalle palaneen saven paloja, nk. savitiivistettä,​ joissa voi myös näkyä oksapainanteita. Seinissä voitiin käyttää myös turvetta. Kivisten seinäperustuksien on katsottu viittaavan turpeen käyttöön((Vuorinen 2003: 188)). Yksi mahdollinen seinärakenne on ollut varhopatsasrakenne,​ jossa seinäpaaluihin on koverrettu urat, ja niihin on työnnetty pitkittäin aseteltujen seinähirsien päät. Myös sauva- eli pystypalkkirakennetta on ollut mahdollista käyttää((Raninen & Wickholm 2015: 287)). Varhopatsasrakenteesta on kuitenkin varmoja havaintoja vasta Raision Mullin asuinpaikalta 1000-luvun lopulta((Vuorinen 2009: 106, 128–132)).
  
-Itäeurooppalaisen tradition mukainen rakentamistapa oli hirsirakentaminen nurkkasalvoksia käyttäen. Hirsisalvos on siis rakenne, jossa vaakatasossa olevat hirret tai veistetyt lankut muodostavat suoran kulman ja ne on liitetty yhteen rakennuksen nurkissa salvomalla. Erilaisia salvosmuotoja on kymmeniä. Seinät kannattavat kattoa ja näin ollen vertikaaliset paalut puuttuvat. ((Vuorinen 2003: 189–190; Raninen & Wickholm 2015: 350)) Paalunjälkien puuttuessahirsirakennus on arkeologisesti vaikeammin havaittavissa ja esimerkiksi lähinnä likamaana erottuvia nelikulmaisia alueita on tulkittu hirsirakenteisiksi taloiksi. Mitään varsinaisia rakennejäännöksiä näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Selkeitä jäännöksiä rautakautisesta hirsirakentamisesta on löydetty rautakauden loppuvaiheilta 1000-luvulta esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikalta.((Vuorinen 2003: 191–195; 2009: 129–132))  ​+Itäeurooppalaisen tradition mukainen rakentamistapa oli hirsirakentaminen nurkkasalvoksia käyttäen. Hirsisalvos on siis rakenne, jossa vaakatasossa olevat hirret tai veistetyt lankut muodostavat suoran kulman ja ne on liitetty yhteen rakennuksen nurkissa salvomalla. Erilaisia salvosmuotoja on kymmeniä. Seinät kannattavat kattoa ja näin ollen vertikaaliset paalut puuttuvat. ((Vuorinen 2003: 189–190; Raninen & Wickholm 2015: 350)) Paalunjälkien puuttuessa hirsirakennus on arkeologisesti vaikeammin havaittavissa ja esimerkiksi lähinnä likamaana erottuvia nelikulmaisia alueita on tulkittu hirsirakenteisiksi taloiksi. Mitään varsinaisia rakennejäännöksiä näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Selkeitä jäännöksiä rautakautisesta hirsirakentamisesta on löydetty rautakauden loppuvaiheilta 1000-luvulta esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikalta.((Vuorinen 2003: 191–195; 2009: 129–132))  ​
  
 {{ :​wiki:​d4206_p.jpg?​300|}}Rakennuksissa on voinut olla maalattia tai savesta tehty lattiapinta,​ jota on voitu myös uusia. Rautakauden lopulta tunnetaan jäännöksiä myös lautalattioista.((Vuorinen 2009: 132–133; Raninen 2015: 11)) Talojen kattomateriaaleista ei Suomessa ole arkeologisia todisteita. Historialliseen ja kansatieteelliseen aineiston perusteella kateaineena on voitu käyttää lautoja, ruokoa, olkea, riukuja, turvetta tai tuohta.((Vuorinen 2009: 133; Raninen & Wickholm 2015: 287)) Taloissa oli [[wiki:​tulisija|tulisija]];​ yleensä kyseessä on ollut avoliesi, joka oli lattian keskellä oleva kivirakenne. Pirkkalan Tursiannotkosta on löydetty kulhomainen kivirakenne,​ joka on tulkittu kiuasuuniksi. Raision Mullista löydettiin jäännökset savetusta kupoliuunista.((Vuorinen 2009: 135–137; Raninen 2015: 11; Raninen & Wickholm 2015: 245, 247, 287, 350)). {{ :​wiki:​d4206_p.jpg?​300|}}Rakennuksissa on voinut olla maalattia tai savesta tehty lattiapinta,​ jota on voitu myös uusia. Rautakauden lopulta tunnetaan jäännöksiä myös lautalattioista.((Vuorinen 2009: 132–133; Raninen 2015: 11)) Talojen kattomateriaaleista ei Suomessa ole arkeologisia todisteita. Historialliseen ja kansatieteelliseen aineiston perusteella kateaineena on voitu käyttää lautoja, ruokoa, olkea, riukuja, turvetta tai tuohta.((Vuorinen 2009: 133; Raninen & Wickholm 2015: 287)) Taloissa oli [[wiki:​tulisija|tulisija]];​ yleensä kyseessä on ollut avoliesi, joka oli lattian keskellä oleva kivirakenne. Pirkkalan Tursiannotkosta on löydetty kulhomainen kivirakenne,​ joka on tulkittu kiuasuuniksi. Raision Mullista löydettiin jäännökset savetusta kupoliuunista.((Vuorinen 2009: 135–137; Raninen 2015: 11; Raninen & Wickholm 2015: 245, 247, 287, 350)).
wiki/rautakautinen-rakennus.txt · Viimeksi muutettu: 2022/12/13 11:05 / Helena Ranta