Käyttäjän työkalut
wiki:rautakautinen-rakennus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:rautakautinen-rakennus [2017/03/21 10:11] Helena Ranta |
wiki:rautakautinen-rakennus [2022/12/13 11:05] (nykyinen) Helena Ranta |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| Suomen metallikautiset rakennusjäännökset on jaettu neljään päätyyppiin: 1) Neli- tai suorakulmaiset rakennukset, joissa on kiviperusta. Rakennuksiin voi liittyä myös paalurakenteita. 2) Suorakulmaiset tai pyöreät rakennukset, jotka ovat hahmotettavissa paalunjälkien perusteella. 3) Värjäytyneen maan täyttämät ojat, jotka muodostavat nelisivuisen rakenteen. Niiden yhteydessä voidaan erottaa myös paalunjälkiä 4) Erilaiset kiveykset, joita voidaan esim. löytömateriaalin perusteella pitää asumusten jäännöksinä, lattiakiveyksinä jne.((Uino 1986: 164–165; Vuorinen 2009: 27–28)) Rakennusjäännösten tulkintaa on lähestytty myös tuomalla esiin Itämeren piirin kaksi pääasiallista rakentamistraditiota. Suomi sijaitsi rautakaudella itäisen ja läntisen rakennustradition rajamailla ja rakennustekniikoita tunnettiin useita.((Vuorinen 2003: 185–186; 2009: 21–23, 59–61)) Jaot eivät ole jyrkkiä, vaan erilaisia variaatioita esiintyy. Valtaosalla asuinpaikoista ei voida hahmottaa, missä ja millaisia rakennuksia niillä on sijainnut. | Suomen metallikautiset rakennusjäännökset on jaettu neljään päätyyppiin: 1) Neli- tai suorakulmaiset rakennukset, joissa on kiviperusta. Rakennuksiin voi liittyä myös paalurakenteita. 2) Suorakulmaiset tai pyöreät rakennukset, jotka ovat hahmotettavissa paalunjälkien perusteella. 3) Värjäytyneen maan täyttämät ojat, jotka muodostavat nelisivuisen rakenteen. Niiden yhteydessä voidaan erottaa myös paalunjälkiä 4) Erilaiset kiveykset, joita voidaan esim. löytömateriaalin perusteella pitää asumusten jäännöksinä, lattiakiveyksinä jne.((Uino 1986: 164–165; Vuorinen 2009: 27–28)) Rakennusjäännösten tulkintaa on lähestytty myös tuomalla esiin Itämeren piirin kaksi pääasiallista rakentamistraditiota. Suomi sijaitsi rautakaudella itäisen ja läntisen rakennustradition rajamailla ja rakennustekniikoita tunnettiin useita.((Vuorinen 2003: 185–186; 2009: 21–23, 59–61)) Jaot eivät ole jyrkkiä, vaan erilaisia variaatioita esiintyy. Valtaosalla asuinpaikoista ei voida hahmottaa, missä ja millaisia rakennuksia niillä on sijainnut. | ||
| - | Läntiseen rakennustraditioon kuuluvat pitkät, suorakaiteen muotoiset pitkätalot ja ns. kolmilaivaiset pitkätalot (myös nimitystä hallitalo käytetään). Näihin taloihin liittyvät kantavina rakenteina pystypaalut, joita voi olla vaihteleva määrä eri rakennuksissa. Paalujen paikat voivat erottua tummina, pyöreähköinä läikkinä. Joskus niiden ympärillä on kiviä, toisin sanoen paaluja on tuettu. On huomattava, etteivät paalunjälkien perusteella tehdyt tulkinnat rakennusten muodoista aina ole yksiselitteisiä, vaan ovat mahdollistaneet useita tulkintoja((ks. esim. Asplund 2002)). | + | Läntiseen rakennustraditioon kuuluvat pitkät, suorakaiteen muotoiset pitkätalot ja ns. kolmilaivaiset pitkätalot eli hallitalot. Näihin taloihin liittyvät kantavina rakenteina pystypaalut, joita voi olla vaihteleva määrä eri rakennuksissa. Paalujen paikat voivat erottua tummina, pyöreähköinä läikkinä. Joskus niiden ympärillä on kiviä, toisin sanoen paaluja on tuettu. On huomattava, etteivät paalunjälkien perusteella tehdyt tulkinnat rakennusten muodoista aina ole yksiselitteisiä, vaan ovat mahdollistaneet useita tulkintoja((ks. esim. Asplund 2002)). |
| - | Pitkätalot olivat suurikokoisia, noin 14–24 metriä pitkiä ja 6–7 metriä leveitä. Usein hieman kaarevat seinät tukeutuivat pystypaaluihin, jotka samalla tukivat kattoa. Kolmilaivaisissa taloissa kattoa tukeva rakenne perustui kahteen parittaiseen, pystysuoraan maahan kaivettuun paaluun ja niitä yhdistävään horisontaaliseen palkkiin. Parittaisten paalujen välistä aluetta kutsutaan keskilaivaksi. Hallitalojen rakenteessa tapahtui 600-luvulle tultaessa muutos. Vanhemmassa tyypissä oli tasapainotettu kattorakenne, jossa keskilaiva muodosti noin 50 % leveydestä. Myöhemmin otettiin käyttöön sidospalkki yhdistämään pystypaaluja seiniin. Näin keskilaiva tehtiin kapeammaksi ja katon paino tuli enemmän seinien varaan.((Vuorinen 2003: 188; 2009: 21–22; Raninen & Wickholm 2015: 287)) | + | Pitkätalot olivat suurikokoisia, 14–24 metriä pitkiä ja 6–7 metriä leveitä. Usein hieman kaarevat seinät tukeutuivat pystypaaluihin, jotka samalla tukivat kattoa. Kolmilaivaisissa taloissa kattoa tukeva rakenne perustui kahteen parittaiseen, pystysuoraan maahan kaivettuun paaluun ja niitä yhdistävään horisontaaliseen palkkiin. Parittaisten paalujen välistä aluetta kutsutaan keskilaivaksi. Hallitalojen rakenteessa tapahtui 600-luvulle tultaessa muutos. Vanhemmassa tyypissä oli tasapainotettu kattorakenne, jossa keskilaiva muodosti noin 50 % leveydestä. Myöhemmin otettiin käyttöön sidospalkki yhdistämään pystypaaluja seiniin. Näin keskilaiva tehtiin kapeammaksi ja katon paino tuli enemmän seinien varaan.((Vuorinen 2003: 188; 2009: 21–22; Raninen & Wickholm 2015: 287)) |
| - | Pitkätalojen seinärakenne oli tavallisimmin savella tiivistetty oksapunos. Tällaisen seinän pohja on tehty pujottamalla paalujen väliin oksia koripunoksen kaltaiseksi rakenteeksi, jonka jälkeen se on tilkitty savella. Talon palaessa jää asuinpaikalle palaneen saven paloja, nk. savitiivistettä, joissa voi myös näkyä oksapainanteita. Seinissä voitiin käyttää myös turvetta. Kivisten seinäperustuksien on katsottu viittaavan tähän((Vuorinen 2003: 188)). Yksi mahdollinen seinärakenne on ollut varhopatsasrakenne, jossa seinäpaaluihin on koverrettu urat, ja niihin on työnnetty pitkittäin aseteltujen seinähirsien päät. Myös sauva- eli pystypalkkirakennetta on ollut mahdollista käyttää((Raninen & Wickholm 2015: 287)). Varhopatsasrakenteesta on kuitenkin varmoja havaintoja vasta Raision Mullin asuinpaikalta 1000-luvun lopulta((Vuorinen 2009: 106, 128–132)). | + | Pitkätalojen seinärakenne oli tavallisimmin savella tiivistetty oksapunos. Tällaisen seinän pohja on tehty pujottamalla paalujen väliin oksia koripunoksen kaltaiseksi rakenteeksi, jonka jälkeen se on tilkitty savella. Talon palaessa jää asuinpaikalle palaneen saven paloja, nk. savitiivistettä, joissa voi myös näkyä oksapainanteita. Seinissä voitiin käyttää myös turvetta. Kivisten seinäperustuksien on katsottu viittaavan turpeen käyttöön((Vuorinen 2003: 188)). Yksi mahdollinen seinärakenne on ollut varhopatsasrakenne, jossa seinäpaaluihin on koverrettu urat, ja niihin on työnnetty pitkittäin aseteltujen seinähirsien päät. Myös sauva- eli pystypalkkirakennetta on ollut mahdollista käyttää((Raninen & Wickholm 2015: 287)). Varhopatsasrakenteesta on kuitenkin varmoja havaintoja vasta Raision Mullin asuinpaikalta 1000-luvun lopulta((Vuorinen 2009: 106, 128–132)). |
| - | Itäeurooppalaisen tradition mukainen rakentamistapa oli hirsirakentaminen nurkkasalvoksia käyttäen. Hirsisalvos on siis rakenne, jossa vaakatasossa olevat hirret tai veistetyt lankut muodostavat suoran kulman ja ne on liitetty yhteen rakennuksen nurkissa salvomalla. Erilaisia salvosmuotoja on kymmeniä. Seinät kannattavat kattoa ja näin ollen vertikaaliset paalut puuttuvat. ((Vuorinen 2003: 189–190; Raninen & Wickholm 2015: 350)) Paalunjälkien puuttuessa, hirsirakennus on arkeologisesti vaikeammin havaittavissa ja esimerkiksi lähinnä likamaana erottuvia nelikulmaisia alueita on tulkittu hirsirakenteisiksi taloiksi. Mitään varsinaisia rakennejäännöksiä näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Selkeitä jäännöksiä rautakautisesta hirsirakentamisesta on löydetty rautakauden loppuvaiheilta 1000-luvulta esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikalta.((Vuorinen 2003: 191–195; 2009: 129–132)) | + | Itäeurooppalaisen tradition mukainen rakentamistapa oli hirsirakentaminen nurkkasalvoksia käyttäen. Hirsisalvos on rakenne, jossa vaakatasossa olevat hirret tai veistetyt lankut muodostavat suoran kulman ja ne on liitetty yhteen rakennuksen nurkissa salvomalla. Erilaisia salvosmuotoja on kymmeniä. Seinät kannattavat kattoa ja näin ollen vertikaaliset paalut puuttuvat.((Vuorinen 2003: 189–190; Raninen & Wickholm 2015: 350)) Paalunjälkien puuttuessa hirsirakennus on arkeologisesti vaikeammin havaittavissa ja esimerkiksi lähinnä likamaana erottuvia nelikulmaisia alueita on tulkittu hirsirakenteisiksi taloiksi. Mitään varsinaisia rakennejäännöksiä näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Selkeitä jäännöksiä rautakautisesta hirsirakentamisesta on löydetty rautakauden loppuvaiheilta 1000-luvulta esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikalta.((Vuorinen 2003: 191–195; 2009: 129–132)) |
| - | {{ :wiki:d4206_p.jpg?200|}}Rakennuksissa on voinut olla maalattia tai savesta tehty lattiapinta, jota on voitu myös uusia. Rautakauden lopulta tunnetaan jäännöksiä myös lautalattioista.((Vuorinen 2009: 132–133; Raninen 2015: 11)) Talojen kattomateriaaleista ei Suomessa ole arkeologisia todisteita. Historialliseen ja kansatieteelliseen aineiston perusteella kateaineena on voitu käyttää lautoja, ruokoa, olkea, riukuja, turvetta tai tuohta.((Vuorinen 2009: 133; Raninen & Wickholm 2015: 287)) Taloissa oli tulisija; yleensä kyseessä on ollut avoliesi, joka oli lattian keskellä oleva kivirakenne. Pirkkalan Tursiannotkosta on löydetty kulhomainen kivirakenne, joka on tulkittu kiuasuuniksi. Raision Mullista löydettiin jäännökset savetusta kupoliuunista.((Vuorinen 2009: 135–137; Raninen 2015: 11; Raninen & Wickholm 2015: 245, 247, 287, 350)). | + | {{ :wiki:d4206_p.jpg?300|}}Rakennuksissa on voinut olla maalattia tai savesta tehty lattiapinta, jota on voitu myös uusia. Rautakauden lopulta tunnetaan jäännöksiä myös lautalattioista.((Vuorinen 2009: 132–133; Raninen 2015: 11)) Talojen kattomateriaaleista ei Suomessa ole arkeologisia todisteita. Historialliseen ja kansatieteelliseen aineiston perusteella kateaineena on voitu käyttää lautoja, ruokoa, olkea, riukuja, turvetta tai tuohta.((Vuorinen 2009: 133; Raninen & Wickholm 2015: 287)) Taloissa oli [[wiki:tulisija|tulisija]]; yleensä kyseessä on ollut avoliesi, joka oli lattian keskellä oleva kivirakenne. Pirkkalan Tursiannotkosta on löydetty kulhomainen kivirakenne, joka on tulkittu kiuasuuniksi. Raision Mullista löydettiin jäännökset savetusta kupoliuunista.((Vuorinen 2009: 135–137; Raninen 2015: 11; Raninen & Wickholm 2015: 245, 247, 287, 350)). |
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
| Varhaisrautakautiset Etelä-Suomesta löydetyt rakennusjäännökset viittaisivat vielä majamaisiin, todennäköisesti pyöreisiin rakennuksiin, joissa on seinää kannattavien paalujen ohella myös kattoa kannattavia paaluja rakennuksen sisällä. Käytössä saattoi olla myös suorakaiteen muotoisia rakennuksia.((Asplund 2003; Raninen & Wickholm 2015: 221)) Etelä-Pohjanmaalta tunnetaan ilmeisimmin hylkeenpyyntiin liittyviä majarakenteiden jäännöksiä, jotka ovat pyöreitä tai nelikulmaisia. Näille rakenteille ovat tyypillisiä kiviset seinäperustukset.((Holmblad 2010: 170–173; Raninen & Wickholm 2015: 221)) | Varhaisrautakautiset Etelä-Suomesta löydetyt rakennusjäännökset viittaisivat vielä majamaisiin, todennäköisesti pyöreisiin rakennuksiin, joissa on seinää kannattavien paalujen ohella myös kattoa kannattavia paaluja rakennuksen sisällä. Käytössä saattoi olla myös suorakaiteen muotoisia rakennuksia.((Asplund 2003; Raninen & Wickholm 2015: 221)) Etelä-Pohjanmaalta tunnetaan ilmeisimmin hylkeenpyyntiin liittyviä majarakenteiden jäännöksiä, jotka ovat pyöreitä tai nelikulmaisia. Näille rakenteille ovat tyypillisiä kiviset seinäperustukset.((Holmblad 2010: 170–173; Raninen & Wickholm 2015: 221)) | ||
| - | Todennäköisesti jo nuoremmalta roomalaisajalta (200–400 jaa.), mutta varmuudella viimeistään kansainvaellus-merovingiajalta, 400–800 jaa., lähtien tunnetaan skandinaavistyyppiset pitkätalot ja niiden käyttö näyttäisi jatkuvan Suomessa aina ristiretkiajalle saakka((Raninen & Wickholm 2015: 245, 247, 287, 350)). Jäännöksiä hirsistä tukirakenteina tunnetaan jo kivikauden asumuspainanteista. Seuraavaksi varmoja jäännöksiä hirsisalvosrakentamisesta on vasta 1000-luvulta Raision Mullin asuinpaikalta, josta tunnetaan myös todisteita varhopatsasrakenteesta. Tästä huolimatta on todennäköistä, että hirsitaloja on ollut jo aikaisemmin, mahdollisesti jo varhaisrautakaudella, kuten lähialueilla, esimerkiksi Virossa((Raninen & Wickholm 2015: 287, 350)). | + | Todennäköisesti jo nuoremmalta roomalaisajalta (200–400 jaa.), mutta varmuudella viimeistään kansainvaellus-merovingiajalta, 400–800 jaa., lähtien tunnetaan skandinaavistyyppiset pitkätalot ja niiden käyttö näyttäisi jatkuvan Suomessa aina ristiretkiajalle saakka((Raninen & Wickholm 2015: 245, 247, 287, 350)). Hirsisten tukirakenteiden jäännöksiä tunnetaan jo kivikauden asumuspainanteista. Seuraavan kerran varmoja jäännöksiä hirsisalvosrakentamisesta on vasta 1000-luvulta Raision Mullin asuinpaikalta, mistä on todisteita myös varhopatsasrakenteesta. Tästä huolimatta on todennäköistä, että hirsitaloja oli käytössä jo aikaisemminkin, mahdollisesti jo varhaisrautakaudella, kuten lähialueilla, esimerkiksi Virossa((Raninen & Wickholm 2015: 287, 350)). |
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | Manner-Suomesta tunnetaan varsinaisia rakennusjäännöksiä yli parilta kymmeneltä kiinteään maanviljelyasutukseen liittyvältä asuinpaikalta lähinnä Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Uudenmaan rannikolta, Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta. Näiden lisäksi tunnetaan pyyntikulttuuriin liittyviä rakennusjäännöksiä mm. Etelä-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta.((Vuorinen 2009: 26–29)) | + | Manner-Suomesta tunnetaan varsinaisia rakennusjäännöksiä yli kahdeltakymmeneltä kiinteään maanviljelyasutukseen liittyvältä asuinpaikalta lähinnä Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Uudenmaan rannikolta, Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta. Näiden lisäksi tunnetaan pyyntikulttuuriin liittyviä rakennusjäännöksiä mm. Etelä-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta.((Vuorinen 2009: 26–29)) |
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
| - | **Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. Ranta, Helena (ed.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland//. National Board of Antiquities: 227–233. | + | **Asplund, Henrik** 2002. Houses or Huts? Early Iron Age Building Remains in SW Finland. Julkaisussa Ranta, Helena (toim.): //Huts and Houses. Stone Age and Early Metal Age Buildings in Finland: 227–233//. National Board of Antiquities, Helsinki. |
| **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1//. Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet. | **Holmblad, Peter** 2010. //Coastal Communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern Ostrobothnia 1500 BC – AD 1//. Archaeology and Environment 26. Department of Historical, Philisophical and Religious Studies. Umeå Universitet. | ||
| - | **Raninen, Sami** 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. //Pirkan maan alta//14. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo: 8–16. | + | **Raninen, Sami** 2015. Pirkkalan Tursiannotkon kaivaukset 2012–2013. Julkaisussa //Pirkan maan alta// 14: 8–16. Tampereen museot – Pirkanmaan maakuntamuseo. |
| - | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Haggrén, Georg, Halinen, Petri, Lavento, Mika, Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus: 213–365. | + | **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//: 213–365. Gaudeamus. |
| **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. //Iron Age Studies in Salo II. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja// 89:1. Helsinki. | **Uino, Pirjo** 1986. An Iron Age community at Ketohaka in Salo and other remains of Metal Period buildings in Finland. //Iron Age Studies in Salo II. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja// 89:1. Helsinki. | ||
| - | **Vuorinen, Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Kaitainen, Veijo, Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//. Hämeenlinna: 185–198. | + | **Vuorinen, Juha-Matti** 2003. Hallitalo ja hirsirakennus – elämää ahtaassa asumuksessa mutta väljässä pihapiirissä. Julkaisussa Kaitainen, Veijo & Laukkanen, Esa & Uotila, Kari (toim.): //Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle//: 185–198. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. |
| **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto. | **Vuorinen, Juha-Matti** 2009. //Rakennukset ja rakentajat Raision Ihalassa rautakauden lopulla ja varhaisella keskiajalla//. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis, Sarja C osa 281. Turun yliopisto. | ||
| Rivi 58: | Rivi 58: | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Nuñes, Milton & Uino Pirjo ** 1997. Dwellings and related structures in prehistoric mainland Finland. //Hus och tomt i Norden under förhistorik tid. Bebyggelsehistorisk tidskrift// Nr 33: 133–152. | + | **Nuñez, Milton & Uino Pirjo ** 1997. Dwellings and related structures in prehistoric mainland Finland. //Hus och tomt i Norden under förhistorik tid. Bebyggelsehistorisk tidskrift// Nr 33: 133–152. |
| **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. Rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan vaiheita// 1/96: 5–15. | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Hallitalo ja hirsimökki. Rautakautisia rakennuksia ja rakennustekniikkaa Pohjolassa. //Tekniikan vaiheita// 1/96: 5–15. | ||
| - | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Palanutta savea seinistä, katosta ja vähän muualtakin – Hämeenlinnan Varikonniemen asuinpaikan palaneen saven analyysi. //Kentältä poimittua 3. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja// N:o 6: 86–98. | + | **Viitanen, Eeva-Maria** 1996. Palanutta savea seinistä, katosta ja vähän muualtakin – Hämeenlinnan Varikonniemen asuinpaikan palaneen saven analyysi. Julkaisussa //Kentältä poimittua 3. Kirjoitelmia arkeologian alalta. Museoviraston arkeologian osaston julkaisuja// N:o 6: 86–98. |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/rautakautinen-rakennus.1490083882.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/03/21 10:11 / Helena Ranta