Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:rautaruukki [2017/05/09 07:59]
Helena Ranta [Kuvaus]
+++ wiki:rautaruukki [2017/05/23 10:30]
Helena Ranta [Lähteet]
@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 ===== Kuvaus =====
-Suomessa on toiminut 82 ruukeiksi katsottavaa metallintuotantolaitosta, joista osassa teollinen toiminta yhä jatkuu.((Ks. Härö & Turunen 1998.)) Museovirasto inventoi metalliruukit 1980-luvulla((Erkki Härö)), niitä on kunnostettu nähtävyyksiksi ja tutkittu myös arkeologisesti. Tuotantolaitosten eli masuunin ja pajojen lisäksi ruukkiin kuului mm. ruukinkartano puistoineen, maatalousrakennuksia, työväen asuntoja ja kirkko. Masuunin, pajojen, hiiliuunien ja muiden tuotantoon liittyvien rakennusten jäännösten lisäksi lähiympäristössä on yleensä myös kuonakasoja, hiilimiiluja, pato- ja muita vesirakenteita sekä lastauslaiturien jäännöksiä. Lasimainen masuunikuona on väriltään sinertävää, vihertävää tai harmahtavaa. Sitä on käytetty mm. teiden pohjustamiseen ja puistokäytävien päällysteenä sekä rakentamisessa ns. slagitiilinä.((Niukkanen 2009: 63))
+Suomessa on toiminut 82 ruukeiksi katsottavaa metallintuotantolaitosta, joista osassa teollinen toiminta yhä jatkuu.((Ks. Härö & Turunen 1998.)) Museovirasto inventoi metalliruukit 1980-luvulla((Erkki Härö)), niitä on kunnostettu nähtävyyksiksi ja tutkittu myös arkeologisesti. Tuotantolaitosten eli masuunin ja pajojen lisäksi ruukkiin kuului mm. ruukinkartano puistoineen, maatalousrakennuksia, työväen asuntoja ja kirkko. [[wiki:masuuni|Masuunin]], [[wiki:vasarapaja|pajojen]], hiiliuunien ja muiden tuotantoon liittyvien rakennusten jäännösten lisäksi lähiympäristössä on yleensä myös kuonakasoja, [[wiki:hiilimiilu|hiilimiiluja]], pato- ja muita vesirakenteita sekä lastauslaiturien jäännöksiä. Lasimainen masuunikuona on väriltään sinertävää, vihertävää tai harmahtavaa. Sitä on käytetty mm. teiden pohjustamiseen ja puistokäytävien päällysteenä sekä rakentamisessa ns. slagitiilinä.((Niukkanen 2009: 63))
 ===== Historia ja käyttö =====
-Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille.
+{{ :wiki:kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?250|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille.
-Suurimmissa ruukeissa oli masuuni ja kankivasarapajoja, joissa masuunien ja harkkohyttien takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita, joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi, kuten padoiksi ja tykinkuuliksi.
+Suurimmissa ruukeissa oli [[wiki:masuuni|masuuni]] ja [[wiki:vasarapaja|kankivasarapajoja]], joissa masuunien ja [[wiki:harkkohytti|harkkohyttien]] takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita, joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi, kuten padoiksi ja tykinkuuliksi.
-Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien hiilimiiluissa sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukien laivarannat lastauspaikkoineen sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima tiestö olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.))
+Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien [[wiki:hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukkien laivarannat [[wiki:satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima [[wiki:tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.))
 Suuren Pohjan sodan aikana rappeutuneet ruukit jälleenrakennettiin 1720–1740-luvuilla. Vuosisadan loppu oli ruukkien kukoistusaikaa.((Hultin 1896: 73–220.)) Ero Ruotsista 1809 aiheutti ongelmia malminhankinnassa. Malmipulaa paikattiin osin Suomen rautamalmiesiintymien avulla. Niistä tärkeimpiä oli Karkkilan Kulosuonmäen kaivos, jonka varaan perustettiin Högforsin masuuni 1812. Kotimaisen rautamalmin ehtyessä 1800-luvun puolenvälin jälkeen vuorimalmi hankittiin lähinnä Ruotsista tai Venäjältä. Sisä-Suomessa järvimalmia alettiin hyödyntää yhä enemmän raaka-aineena. Jo 1700-luvulla Itä-Suomeen oli rakennettu muutamia järvimalmiruukkeja, vanhin Juankoskelle 1746, mutta erityisesti niitä perustettiin 1800-luvulla (mm. Möhkö 1837, Värtsilä 1851). Kansainvälisesti ainutlaatuinen järvimalmiin perustuva moderni rautateollisuus syntyi tyydyttämään raudantarvetta Venäjän kasvavassa pääkaupungissa, Pietarissa.((Laine 1950.)) Järvimalmipohjaisen raudantuotannon huippu saavutettiin vuonna 1897.((Heikkinen & Hoffman 1982: 72.))
@@ Rivi 43: / Rivi 43: @@
 **Ahvenainen, Jorma & Kuusterä, Antti** 1982. Teollisuus ja rakennustoiminta. Julkaisussa //Suomen taloushistoria// 2: 222–261. Tammi, Helsinki.
 **Haggrén, Georg** 2001. //Hammarsmeder, masugnsfolk och kolare. Tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige//. Jernkontorets bergshistoriska skrifter 38 - STH publikationer 5. Pieksämäki.
-**Heikkinen, Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria// 2; 52–88. Tammi. Helsinki.
+**Heikkinen, Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria// 2: 52–88. Tammi, Helsinki.
 **Hultin, Tekla** 1896, 1897. //Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I–II. Jernbruken. Helsingfors.
 **Hultin, Tekla** 1897. Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana. //Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja// XXVI.
-**Härö, Erkki &  Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere.
+**Härö, Erkki & Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere.
 **Härö, Erkki**. //Suomen vuoritoimi ja metalliruukit – Historical mining and metallurgy in Finland//. 1998–2005. http://docplayer.fi/3626-Suomen-vuoritoimi-ja-metalliruukit-historical-mining-and-metallurgy-in-finland.html
-**Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//. I-III. Historiallisia tutkimuksia XXXI:1–3. SHS. Forssa.
+**Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//. I-III. Historiallisia tutkimuksia XXXI:1–3. SHS, Forssa.
-**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3, Museovirasto, rakennushistorian osasto.
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3.
@@ Rivi 56: / Rivi 55: @@
 **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45.
 **Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//. Tampere.
-**Härö, Erkki** (toim.) 1994. //Leineperin rautaruukki// 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti. Museovirasto.
+**Härö, Erkki** (toim.) 1994. //Leineperin rautaruukki// 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti,  Museovirasto.
 **Karikoski, V. A. M. &  Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//. Helsinki.
 **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//. Forssa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut