Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:rautaruukki [2017/05/23 10:21] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:rautaruukki [2018/06/07 13:53] Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Suomessa on toiminut 82 ruukeiksi katsottavaa metallintuotantolaitosta, joista osassa teollinen toiminta yhä jatkuu.((Ks. Härö & Turunen 1998.)) Museovirasto inventoi metalliruukit 1980-luvulla((Erkki Härö)), niitä on kunnostettu nähtävyyksiksi ja tutkittu myös arkeologisesti. Tuotantolaitosten eli masuunin ja pajojen lisäksi ruukkiin kuului mm. ruukinkartano puistoineen, maatalousrakennuksia, työväen asuntoja ja kirkko. [[wiki:masuuni|Masuunin]], [[wiki:kankivasarapaja|pajojen]], hiiliuunien ja muiden tuotantoon liittyvien rakennusten jäännösten lisäksi lähiympäristössä on yleensä myös kuonakasoja, [[wiki:hiilimiilu|hiilimiiluja]], pato- ja muita vesirakenteita sekä lastauslaiturien jäännöksiä. Lasimainen masuunikuona on väriltään sinertävää, vihertävää tai harmahtavaa. Sitä on käytetty mm. teiden pohjustamiseen ja puistokäytävien päällysteenä sekä rakentamisessa ns. slagitiilinä.((Niukkanen 2009: 63)) | + | Suomessa on toiminut 82 ruukeiksi katsottavaa metallintuotantolaitosta, joista osassa teollinen toiminta yhä jatkuu.((Ks. Härö & Turunen 1998.)) Museovirasto inventoi metalliruukit 1980-luvulla((Erkki Härö)), niitä on kunnostettu nähtävyyksiksi ja tutkittu myös arkeologisesti. Tuotantolaitosten eli masuunin ja pajojen lisäksi ruukkiin kuului mm. ruukinkartano puistoineen, maatalousrakennuksia, työväen asuntoja ja kirkko. [[wiki:masuuni|Masuunin]], [[wiki:vasarapaja|pajojen]], hiiliuunien ja muiden tuotantoon liittyvien rakennusten jäännösten lisäksi lähiympäristössä on yleensä myös kuonakasoja, [[wiki:hiilimiilu|hiilimiiluja]], pato- ja muita vesirakenteita sekä lastauslaiturien jäännöksiä. Lasimainen masuunikuona on väriltään sinertävää, vihertävää tai harmahtavaa. Sitä on käytetty mm. teiden pohjustamiseen ja puistokäytävien päällysteenä sekä rakentamisessa ns. slagitiilinä.((Niukkanen 2009: 63)) |
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
{{ :wiki:kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?250|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille. | {{ :wiki:kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?250|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille. | ||
- | Suurimmissa ruukeissa oli masuuni ja kankivasarapajoja, joissa masuunien ja harkkohyttien takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita, joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi, kuten padoiksi ja tykinkuuliksi. | + | Suurimmissa ruukeissa oli [[wiki:masuuni|masuuni]] ja [[wiki:vasarapaja|kankivasarapajoja]], joissa masuunien ja [[wiki:harkkohytti|harkkohyttien]] takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita, joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi, kuten padoiksi ja tykinkuuliksi. |
Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien [[wiki:hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukkien laivarannat [[wiki:satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima [[wiki:tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) | Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien [[wiki:hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukkien laivarannat [[wiki:satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima [[wiki:tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) | ||
Rivi 38: | Rivi 38: | ||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | Teollista aikaa edeltävien rautaruukkien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 60. | + | Teollista aikaa eli 1860-lukua edeltävien rautaruukkien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 60. |
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
**Ahvenainen, Jorma & Kuusterä, Antti** 1982. Teollisuus ja rakennustoiminta. Julkaisussa //Suomen taloushistoria// 2: 222–261. Tammi, Helsinki. | **Ahvenainen, Jorma & Kuusterä, Antti** 1982. Teollisuus ja rakennustoiminta. Julkaisussa //Suomen taloushistoria// 2: 222–261. Tammi, Helsinki. | ||
**Haggrén, Georg** 2001. //Hammarsmeder, masugnsfolk och kolare. Tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige//. Jernkontorets bergshistoriska skrifter 38 - STH publikationer 5. Pieksämäki. | **Haggrén, Georg** 2001. //Hammarsmeder, masugnsfolk och kolare. Tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige//. Jernkontorets bergshistoriska skrifter 38 - STH publikationer 5. Pieksämäki. | ||
- | **Heikkinen, Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria// 2; 52–88. Tammi. Helsinki. | + | **Heikkinen, Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria// 2: 52–88. Tammi, Helsinki. |
**Hultin, Tekla** 1896, 1897. //Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I–II. Jernbruken. Helsingfors. | **Hultin, Tekla** 1896, 1897. //Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I–II. Jernbruken. Helsingfors. | ||
**Hultin, Tekla** 1897. Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana. //Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja// XXVI. | **Hultin, Tekla** 1897. Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana. //Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja// XXVI. | ||
Rivi 55: | Rivi 55: | ||
**Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. | **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. | ||
**Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//. Tampere. | **Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//. Tampere. | ||
- | **Härö, Erkki** (toim.) 1994. //Leineperin rautaruukki// 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti, Museovirasto, | + | **Härö, Erkki** (toim.) 1994. //Leineperin rautaruukki// 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti, Museovirasto. |
**Karikoski, V. A. M. & Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//. Helsinki. | **Karikoski, V. A. M. & Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//. Helsinki. | ||
**Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//. Forssa. | **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//. Forssa. |