Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:rautaruukki

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:rautaruukki [2017/04/06 15:18]
Helena Ranta [Suojelustatus]
wiki:rautaruukki [2018/06/07 13:53] (nykyinen)
Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus]
Rivi 9: Rivi 9:
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Suomessa on toiminut 82 ruukeiksi katsottavaa metallintuotantolaitosta,​ joista osassa teollinen toiminta yhä jatkuu.((Ks. Härö & Turunen 1998.)) Museovirasto inventoi metalliruukit 1980-luvulla((Erkki Härö)), niitä on kunnostettu nähtävyyksiksi ja tutkittu myös arkeologisesti. Tuotantolaitosten eli masuunin ja pajojen lisäksi ruukkiin kuului mm. ruukinkartano puistoineen,​ maatalousrakennuksia,​ työväen asuntoja ja kirkko. Masuunin, pajojen, hiiliuunien ja muiden ​tuotannon ​rakennusten jäännösten lisäksi lähiympäristössä on yleensä myös kuonakasoja,​ hiilimiiluja,​ pato- ja muita vesirakenteita sekä lastauslaiturien jäännöksiä. Lasimainen masuunikuona on väriltään sinertävää,​ vihertävää tai harmahtavaa. Sitä on käytetty mm. teiden pohjustamiseen ja puistokäytävien päällysteenä sekä rakentamisessa ns. slagitiilinä.((Niukkanen 2009: 63))+Suomessa on toiminut 82 ruukeiksi katsottavaa metallintuotantolaitosta,​ joista osassa teollinen toiminta yhä jatkuu.((Ks. Härö & Turunen 1998.)) Museovirasto inventoi metalliruukit 1980-luvulla((Erkki Härö)), niitä on kunnostettu nähtävyyksiksi ja tutkittu myös arkeologisesti. Tuotantolaitosten eli masuunin ja pajojen lisäksi ruukkiin kuului mm. ruukinkartano puistoineen,​ maatalousrakennuksia,​ työväen asuntoja ja kirkko. ​[[wiki:​masuuni|Masuunin]][[wiki:​vasarapaja|pajojen]], hiiliuunien ja muiden ​tuotantoon liittyvien ​rakennusten jäännösten lisäksi lähiympäristössä on yleensä myös kuonakasoja, ​[[wiki:​hiilimiilu|hiilimiiluja]], pato- ja muita vesirakenteita sekä lastauslaiturien jäännöksiä. Lasimainen masuunikuona on väriltään sinertävää,​ vihertävää tai harmahtavaa. Sitä on käytetty mm. teiden pohjustamiseen ja puistokäytävien päällysteenä sekä rakentamisessa ns. slagitiilinä.((Niukkanen 2009: 63))
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille.+{{ :​wiki:​kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?​250|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille.
  
-Suurimmissa ruukeissa oli masuuni ja kankivasarapajoja,​ joissa masuunien ja harkkohyttien takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita,​ joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi,​ kuten padoiksi ja tykinkuuliksi.+Suurimmissa ruukeissa oli [[wiki:masuuni|masuuni]] ​ja [[wiki:​vasarapaja|kankivasarapajoja]], joissa masuunien ja [[wiki:​harkkohytti|harkkohyttien]] takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita,​ joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi,​ kuten padoiksi ja tykinkuuliksi.
  
-Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien hiilimiiluissa sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. ​Ruukien ​laivarannat lastauspaikkoineen sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima tiestö olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) ​+Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien ​[[wiki:​hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. ​Ruukkien ​laivarannat ​[[wiki:​satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima ​[[wiki:tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) ​
  
 Suuren Pohjan sodan aikana rappeutuneet ruukit jälleenrakennettiin 1720–1740-luvuilla. Vuosisadan loppu oli ruukkien kukoistusaikaa.((Hultin 1896: 73–220.)) Ero Ruotsista 1809 aiheutti ongelmia malminhankinnassa. Malmipulaa paikattiin osin Suomen rautamalmiesiintymien avulla. Niistä tärkeimpiä oli Karkkilan Kulosuonmäen kaivos, jonka varaan perustettiin Högforsin masuuni 1812. Kotimaisen rautamalmin ehtyessä 1800-luvun puolenvälin jälkeen vuorimalmi hankittiin lähinnä Ruotsista tai Venäjältä. Sisä-Suomessa järvimalmia alettiin hyödyntää yhä enemmän raaka-aineena. Jo 1700-luvulla Itä-Suomeen oli rakennettu muutamia järvimalmiruukkeja,​ vanhin Juankoskelle 1746, mutta erityisesti niitä perustettiin 1800-luvulla (mm. Möhkö 1837, Värtsilä 1851). Kansainvälisesti ainutlaatuinen järvimalmiin perustuva moderni rautateollisuus syntyi tyydyttämään raudantarvetta Venäjän kasvavassa pääkaupungissa,​ Pietarissa.((Laine 1950.)) Järvimalmipohjaisen raudantuotannon huippu saavutettiin vuonna 1897.((Heikkinen & Hoffman 1982: 72.)) Suuren Pohjan sodan aikana rappeutuneet ruukit jälleenrakennettiin 1720–1740-luvuilla. Vuosisadan loppu oli ruukkien kukoistusaikaa.((Hultin 1896: 73–220.)) Ero Ruotsista 1809 aiheutti ongelmia malminhankinnassa. Malmipulaa paikattiin osin Suomen rautamalmiesiintymien avulla. Niistä tärkeimpiä oli Karkkilan Kulosuonmäen kaivos, jonka varaan perustettiin Högforsin masuuni 1812. Kotimaisen rautamalmin ehtyessä 1800-luvun puolenvälin jälkeen vuorimalmi hankittiin lähinnä Ruotsista tai Venäjältä. Sisä-Suomessa järvimalmia alettiin hyödyntää yhä enemmän raaka-aineena. Jo 1700-luvulla Itä-Suomeen oli rakennettu muutamia järvimalmiruukkeja,​ vanhin Juankoskelle 1746, mutta erityisesti niitä perustettiin 1800-luvulla (mm. Möhkö 1837, Värtsilä 1851). Kansainvälisesti ainutlaatuinen järvimalmiin perustuva moderni rautateollisuus syntyi tyydyttämään raudantarvetta Venäjän kasvavassa pääkaupungissa,​ Pietarissa.((Laine 1950.)) Järvimalmipohjaisen raudantuotannon huippu saavutettiin vuonna 1897.((Heikkinen & Hoffman 1982: 72.))
  
-Rautateollisuuden tuotantotekniikat mullistuivat 1800-luvulla.Masuunien palkeiden sijaan otettiin käyttöön mekaaniset puhalluskoneet,​ ensin Skogbyssä vuonna 1827 ja lämminpuhalluskoneet Fiskarsissa ja Oravaisissa ​v. 1837. Kankivasarapajoissa siirryttiin perinteisen saksalaistaonnan sijaan lancashire-taontaan (Jokioinen 1851) ja franchecomté-taontaan (Mariefors 1858). Vesivasaroiden sijaan otettiin käyttöön höyryvasarat (Björkboda ja Mathildedal 1845). Perinteistä masuunia täydennettiin putlaus- ja valssauslaitoksella (Högfors 1853). Teräksen valmistuksessa siirryttiin Siemens-Martin-prosessiin (Taalintehdas 1879). Raudan jatkojalostusta varten rakennettiin moderneja rautamanufaktuureja (Raivola ​ 1814, Fiskars 1830) ja konepajoja (Fiskars 1837). Turbiinit ja kaasugeneraattorit tehostivat tehtaiden energiantuotantoa ja ruukkien uusissa konepajoissa valmistettujen höyrykoneiden avulla teollisuuden energiantuotanto mullistui.+Rautateollisuuden tuotantotekniikat mullistuivat 1800-luvulla. Masuunien palkeiden sijaan otettiin käyttöön mekaaniset puhalluskoneet,​ ensin Skogbyssä vuonna 1827 ja lämminpuhalluskoneet Fiskarsissa ja Oravaisissa ​vuonna ​1837. Kankivasarapajoissa siirryttiin perinteisen saksalaistaonnan sijaan lancashire-taontaan (Jokioinen 1851) ja franchecomté-taontaan (Mariefors 1858). Vesivasaroiden sijaan otettiin käyttöön höyryvasarat (Björkboda ja Mathildedal 1845). Perinteistä masuunia täydennettiin putlaus- ja valssauslaitoksella (Högfors 1853). Teräksen valmistuksessa siirryttiin Siemens-Martin-prosessiin (Taalintehdas 1879). Raudan jatkojalostusta varten rakennettiin moderneja rautamanufaktuureja (Raivola ​ 1814, Fiskars 1830) ja konepajoja (Fiskars 1837). Turbiinit ja kaasugeneraattorit tehostivat tehtaiden energiantuotantoa ja ruukkien uusissa konepajoissa valmistettujen höyrykoneiden avulla teollisuuden energiantuotanto mullistui.
  
 Perinteiset ruukit menettivät kilpailukykynsä,​ elleivät ne uudistaneet tuotantolaitteitaan. Tilannetta vaikeuttivat ajoittaiset lamat ja Venäjän vuonna 1885 asettamat tuontitullit.((Laine 1948; Laine 1950.)) Lukuisat ruukit luopuivat raudantuotannosta 1800-luvun jälkipuolella tai viimeistään vuosisadanvaihteessa (Fagervik 1902, Möhkö 1907).((Härö & Turunen 1998.)) Ensimmäisen maailmansodan alla 1910-luvulla Suomen rautateollisuuden perustuotanto oli kutistunut kotimarkkinateollisuudeksi,​ mutta sen sijaan konepajateollisuus oli kasvanut hyvinkin merkittäväksi. Perinteiset ruukit menettivät kilpailukykynsä,​ elleivät ne uudistaneet tuotantolaitteitaan. Tilannetta vaikeuttivat ajoittaiset lamat ja Venäjän vuonna 1885 asettamat tuontitullit.((Laine 1948; Laine 1950.)) Lukuisat ruukit luopuivat raudantuotannosta 1800-luvun jälkipuolella tai viimeistään vuosisadanvaihteessa (Fagervik 1902, Möhkö 1907).((Härö & Turunen 1998.)) Ensimmäisen maailmansodan alla 1910-luvulla Suomen rautateollisuuden perustuotanto oli kutistunut kotimarkkinateollisuudeksi,​ mutta sen sijaan konepajateollisuus oli kasvanut hyvinkin merkittäväksi.
Rivi 38: Rivi 38:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Teollista aikaa edeltävien rautaruukkien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 60.+Teollista aikaa eli 1860-lukua ​edeltävien rautaruukkien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 60.
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Ahvenainen,​ Jorma & Kuusterä, Antti** 1982. Teollisuus ja rakennustoiminta. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 2: 222–261. Tammi, Helsinki. **Ahvenainen,​ Jorma & Kuusterä, Antti** 1982. Teollisuus ja rakennustoiminta. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 2: 222–261. Tammi, Helsinki.
 **Haggrén, Georg** 2001. //​Hammarsmeder,​ masugnsfolk och kolare. Tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige//. Jernkontorets bergshistoriska skrifter 38 - STH publikationer 5. Pieksämäki. **Haggrén, Georg** 2001. //​Hammarsmeder,​ masugnsfolk och kolare. Tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige//. Jernkontorets bergshistoriska skrifter 38 - STH publikationer 5. Pieksämäki.
-**Heikkinen,​ Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 252–88. TammiHelsinki. ​+**Heikkinen,​ Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 252–88. TammiHelsinki. ​
 **Hultin, Tekla** 1896, 1897. //​Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I–II. Jernbruken. Helsingfors. ​ **Hultin, Tekla** 1896, 1897. //​Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I–II. Jernbruken. Helsingfors. ​
 **Hultin, Tekla** 1897. Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana. //Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja//​ XXVI.  **Hultin, Tekla** 1897. Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana. //Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja//​ XXVI. 
-**Härö, Erkki &  Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere.+**Härö, Erkki & Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere.
 **Härö, Erkki**. //Suomen vuoritoimi ja metalliruukit – Historical mining and metallurgy in Finland//. 1998–2005. http://​docplayer.fi/​3626-Suomen-vuoritoimi-ja-metalliruukit-historical-mining-and-metallurgy-in-finland.html ​ **Härö, Erkki**. //Suomen vuoritoimi ja metalliruukit – Historical mining and metallurgy in Finland//. 1998–2005. http://​docplayer.fi/​3626-Suomen-vuoritoimi-ja-metalliruukit-historical-mining-and-metallurgy-in-finland.html ​
-**Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//​. I-III. Historiallisia tutkimuksia XXXI:1–3. SHSForssa. +**Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//​. I-III. Historiallisia tutkimuksia XXXI:1–3. SHSForssa. 
-**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3, Museovirasto,​ rakennushistorian osasto. +**Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3.
  
  
Rivi 56: Rivi 55:
 **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. ​ **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. ​
 **Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//​. Tampere. **Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//​. Tampere.
-**Härö, Erkki** (toim.) 1994. //​Leineperin rautaruukki//​ 1994. Tutkimus- ja restaurointiraporttiMuseovirasto.+**Härö, Erkki** (toim.) 1994. //​Leineperin rautaruukki//​ 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti,  ​Museovirasto.
 **Karikoski,​ V. A. M. &  Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki. **Karikoski,​ V. A. M. &  Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki.
 **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//​. Forssa. **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//​. Forssa.
wiki/rautaruukki.1491481111.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/04/06 15:18 / Helena Ranta