Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:rautaruukki

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:rautaruukki [2017/05/10 09:27]
Helena Ranta
wiki:rautaruukki [2023/01/18 15:13] (nykyinen)
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 9: Rivi 9:
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Suomessa on toiminut 82 ruukeiksi katsottavaa metallintuotantolaitosta,​ joista osassa teollinen toiminta yhä jatkuu.((Ks. Härö & Turunen 1998.)) Museovirasto inventoi metalliruukit 1980-luvulla((Erkki Härö)), niitä on kunnostettu nähtävyyksiksi ja tutkittu myös arkeologisesti. Tuotantolaitosten eli masuunin ja pajojen lisäksi ruukkiin kuului mm. ruukinkartano puistoineen,​ maatalousrakennuksia,​ työväen asuntoja ja kirkko. Masuunin, pajojen, hiiliuunien ja muiden tuotantoon liittyvien rakennusten jäännösten lisäksi lähiympäristössä on yleensä myös kuonakasoja,​ [[wiki:​hiilimiilu|hiilimiiluja]],​ pato- ja muita vesirakenteita sekä lastauslaiturien jäännöksiä. Lasimainen masuunikuona on väriltään sinertävää,​ vihertävää tai harmahtavaa. Sitä on käytetty mm. teiden pohjustamiseen ja puistokäytävien päällysteenä sekä rakentamisessa ns. slagitiilinä.((Niukkanen 2009: 63))+Suomessa on toiminut 82 ruukeiksi katsottavaa metallintuotantolaitosta,​ joista osassa teollinen toiminta yhä jatkuu.((Ks. Härö & Turunen 1998.)) Museovirasto inventoi metalliruukit 1980-luvulla((Erkki Härö)), niitä on kunnostettu nähtävyyksiksi ja tutkittu myös arkeologisesti. Tuotantolaitosten eli masuunin ja pajojen lisäksi ruukkiin kuului mm. ruukinkartano puistoineen,​ maatalousrakennuksia,​ työväen asuntoja ja kirkko. ​[[wiki:​masuuni|Masuunin]][[wiki:​vasarapaja|pajojen]], hiiliuunien ja muiden tuotantoon liittyvien rakennusten jäännösten lisäksi lähiympäristössä on yleensä myös kuonakasoja,​ [[wiki:​hiilimiilu|hiilimiiluja]],​ pato- ja muita vesirakenteita sekä lastauslaiturien jäännöksiä. Lasimainen masuunikuona on väriltään sinertävää,​ vihertävää tai harmahtavaa. Sitä on käytetty mm. teiden pohjustamiseen ja puistokäytävien päällysteenä sekä rakentamisessa ns. slagitiilinä.((Niukkanen 2009: 63))
  
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-{{ :​wiki:​kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?​250|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille.+{{ :​wiki:​kuonaharkkoja_sunnanå.jpg?​300|}}Metalliteollisuus oli 1800-luvun lopulle saakka pääosin ns. ruukkiteollisuutta. Ruukki oli yhteisnimitys pääosin maaseudulla sijainneille tuotantolaitoksille ja niiden yhteyteen muodostuneille yhdyskunnille.
  
-Suurimmissa ruukeissa oli masuuni ja kankivasarapajoja,​ joissa masuunien ja harkkohyttien takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita,​ joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi,​ kuten padoiksi ja tykinkuuliksi.+Suurimmissa ruukeissa oli [[wiki:masuuni|masuuni]] ​ja [[wiki:​vasarapaja|kankivasarapajoja]], joissa masuunien ja [[wiki:​harkkohytti|harkkohyttien]] takkirauta jalostettiin kankiraudaksi. Jo 1600-luvulla ruukeille rakennettiin myös nippu- ja naulavasaroita,​ joissa kankirauta jalostettiin erilaisiksi takeiksi. Osa raakaraudasta valettiin jo sulatusprosessissa valurautatuotteiksi,​ kuten padoiksi ja tykinkuuliksi.
  
 Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien [[wiki:​hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukkien laivarannat [[wiki:​satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima [[wiki:​tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) ​ Raudan valmistuksessa tarvittiin valtavasti hiiltä, ja ruukkien hiilenpolttajat valmistivat ympäristön metsien [[wiki:​hiilimiilu|hiilimiiluissa]] sysiä ruukin tarpeisiin. Vähitellen hiilentuotanto siirtyi talonpojille. Ruukkien laivarannat [[wiki:​satama|lastauspaikkoineen]] sekä ruukin rauta-, malmi- ja hiilikuljetuksien vaatima [[wiki:​tie|tiestö]] olivat osa ruukkien infrastruktuuria.((Haggrén 2001: 80–89.)) ​
Rivi 38: Rivi 38:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Teollista aikaa edeltävien rautaruukkien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 60.+Teollista aikaa eli 1860-lukua ​edeltävien rautaruukkien jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. ​
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 **Ahvenainen,​ Jorma & Kuusterä, Antti** 1982. Teollisuus ja rakennustoiminta. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 2: 222–261. Tammi, Helsinki. **Ahvenainen,​ Jorma & Kuusterä, Antti** 1982. Teollisuus ja rakennustoiminta. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 2: 222–261. Tammi, Helsinki.
 **Haggrén, Georg** 2001. //​Hammarsmeder,​ masugnsfolk och kolare. Tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige//. Jernkontorets bergshistoriska skrifter 38 - STH publikationer 5. Pieksämäki. **Haggrén, Georg** 2001. //​Hammarsmeder,​ masugnsfolk och kolare. Tidigindustriella yrkesarbetare vid provinsbruk i 1600-talets Sverige//. Jernkontorets bergshistoriska skrifter 38 - STH publikationer 5. Pieksämäki.
-**Heikkinen,​ Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 252–88. TammiHelsinki. ​+**Heikkinen,​ Sakari & Hoffman, Kai** 1982. Teollisuus ja käsityö. Julkaisussa //Suomen taloushistoria//​ 252–88. TammiHelsinki. ​
 **Hultin, Tekla** 1896, 1897. //​Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I–II. Jernbruken. Helsingfors. ​ **Hultin, Tekla** 1896, 1897. //​Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden//. I–II. Jernbruken. Helsingfors. ​
 **Hultin, Tekla** 1897. Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana. //Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja//​ XXVI.  **Hultin, Tekla** 1897. Historiallisia tietoja Suomen vuoritoimesta Ruotsin vallan aikana. //Suomen teollisuushallituksen tiedonantoja//​ XXVI. 
 **Härö, Erkki & Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere. **Härö, Erkki & Turunen, Mirja** 1998. //Ruukkien retki. Historic Ironworks of Finland//. Tampere.
 **Härö, Erkki**. //Suomen vuoritoimi ja metalliruukit – Historical mining and metallurgy in Finland//. 1998–2005. http://​docplayer.fi/​3626-Suomen-vuoritoimi-ja-metalliruukit-historical-mining-and-metallurgy-in-finland.html ​ **Härö, Erkki**. //Suomen vuoritoimi ja metalliruukit – Historical mining and metallurgy in Finland//. 1998–2005. http://​docplayer.fi/​3626-Suomen-vuoritoimi-ja-metalliruukit-historical-mining-and-metallurgy-in-finland.html ​
-**Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//​. I-III. Historiallisia tutkimuksia XXXI:1–3. SHS, Forssa.+**Laine, Evert** 1950, 1948, 1952. //Suomen vuoritoimi 1809–1884//​. IIII. Historiallisia tutkimuksia XXXI:1–3. SHS, Forssa.
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3. **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.// Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3.
  
Rivi 55: Rivi 55:
 **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. ​ **Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina** 2009. Siuntion Hyttiskogen – Suomen vanhin masuuni? //SKAS// 2/2009: 38–45. ​
 **Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//​. Tampere. **Herlin, Niklas** 2003. //Ruukin avain. 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta//​. Tampere.
-**Härö, Erkki** (toim.) 1994. //​Leineperin rautaruukki//​ 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti, ​ Museovirasto,+**Härö, Erkki** (toim.) 1994. //​Leineperin rautaruukki//​ 1994. Tutkimus- ja restaurointiraportti, ​ Museovirasto.
 **Karikoski,​ V. A. M. &  Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki. **Karikoski,​ V. A. M. &  Kannel, T. K. & Lavonius, K. A.** 1951. //Suomen teollisuus//​. Helsinki.
 **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//​. Forssa. **Kuisma, Markku** 1985. //Outokumpu 1910–1985. Kuparikaivoksesta suuryhtiöksi//​. Forssa.
wiki/rautaruukki.1494397654.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2017/05/10 09:27 / Helena Ranta