Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:rautatie

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
wiki:rautatie [2022/08/31 15:46]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:rautatie [2022/08/31 15:57] (nykyinen)
Helena Ranta
Rivi 15: Rivi 15:
 {{ :​wiki:​rautatien_kiviaita_loviisa_lurens.jpg?​350|}} {{ :​wiki:​rautatien_kiviaita_loviisa_lurens.jpg?​350|}}
  
-Vanhimpien ratojen varsilla on joissain kohdin säilynyt luonnonkivistä kylmämuurattuja kipinäaitoja. Niitä rakennettiin rata-alueen rajalle pitämään karja pois radalta ja estämään junan pyörien iskemien kipinöiden sytyttämien maastopalojen leviäminen. Vanhimmat aidat rakennettiin hätäaputöinä Pietarin radan varteen suurina nälkävuosina 1860-luvun lopussa. Samaan ajankohtaan liittyvät myös radan varsilla olevat radanrakentajien hautausmaat. 1900-luvun puolella ei kipinäaitoja tiettävästi enää rakennettu.((Niukkanen 1999: 97–98; Poutiainen 2008: 53–56))+Vanhimpien ratojen varsilla on joissain kohdin säilynyt luonnonkivistä kylmämuurattuja ​**kipinäaitoja**. Niitä rakennettiin rata-alueen rajalle pitämään karja pois radalta ja estämään junan pyörien iskemien kipinöiden sytyttämien maastopalojen leviäminen. Vanhimmat aidat rakennettiin hätäaputöinä Pietarin radan varteen suurina nälkävuosina 1860-luvun lopussa. Samaan ajankohtaan liittyvät myös radan varsilla olevat radanrakentajien hautausmaat. 1900-luvun puolella ei kipinäaitoja tiettävästi enää rakennettu.((Niukkanen 1999: 97–98; Poutiainen 2008: 53–56))
  
-Ratavartijoille rakennettiin vahtitupa, jossa oli kaksi huonetta, joista toisessa oli leivinuuni. Lisäksi rakennuksessa oli pieni kuisti. Ulkorakennuksia rakennettiin tarpeen mukaan, mutta tontilla oli usein ainakin aitta ja kellari. Aitan yhteydessä oli pieni karjasuoja, jossa ratavartija pystyi pitämään esimerkiksi lehmää tai sikoja. Myös käymälä sijoitettiin aitan yhteyteen. Myöhemmin ratavartijoille rakennettiin myös saunoja. Rakennukset sijoiteltiin tontilla usein siten, että itse vahtitupa oli lähinnä rataa. Muut rakennukset aseteltiin pihan reunoille. Ratavartijan tupia on ollut sekä etelä- että pohjoispuolella rataa. Vahtitupien pihoilla on ollut erilaisia hyötypuutarhoja ratavartijan perheen tarpeisiin, sekä erilaisia pihan koristekasveja,​ kuten ruusuja.((Ruotsalainen 2021: 54-55))+Ratavartijoille rakennettiin vahtitupa, jossa oli kaksi huonetta, joista toisessa oli leivinuuni. Lisäksi rakennuksessa oli pieni kuisti. Ulkorakennuksia rakennettiin tarpeen mukaan, mutta tontilla oli usein ainakin aitta ja kellari. Aitan yhteydessä oli pieni karjasuoja, jossa ratavartija pystyi pitämään esimerkiksi lehmää tai sikoja. Myös käymälä sijoitettiin aitan yhteyteen. Myöhemmin ratavartijoille rakennettiin myös saunoja. Rakennukset sijoiteltiin tontilla usein siten, että itse vahtitupa oli lähinnä rataa. Muut rakennukset aseteltiin pihan reunoille. Ratavartijan tupia on ollut sekä etelä- että pohjoispuolella rataa. Vahtitupien pihoilla on ollut erilaisia hyötypuutarhoja ratavartijan perheen tarpeisiin, sekä erilaisia pihan koristekasveja,​ kuten ruusuja.((Ruotsalainen 2021: 5455))
  
 Maaperä rautatiealueella saattaa olla pilaantunutta. Aikanaan ratapölkkyjen kyllästämiseen on käytetty kreosoottiöljyä,​ joka on tehokas mutta myrkyllinen puunsuojakemikaali. ​ Maaperä rautatiealueella saattaa olla pilaantunutta. Aikanaan ratapölkkyjen kyllästämiseen on käytetty kreosoottiöljyä,​ joka on tehokas mutta myrkyllinen puunsuojakemikaali. ​
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Suomen ensimmäinen rautatielinja rakennettiin vuosina 1857–1862 Helsingistä Hämeenlinnaan,​ josta myöhemmin muodostui **Suomen päärata**. Seuraavaksi toteutettiin **Riihimäen–Pietarin rata**, joka tehtiin hätäaputyönä suurten nälkävuosien aikana. Ratayhteys Helsingin ja Pietarin välille valmistui vuonna 1870.  1870-luvulla rakennettiin Turun ja Tampereen ratayhtydet sekä yksityisin varoin ratayhteys Hyvinkäältä Hankoon. **Hämeenlinnan–Tampereen rata** ja **Turun–Toijalan rata** valmistuivat vuonna 1876. Rata Ouluun valmistui vuonna 1886, ensimmäinen osuus Savon rataa vuonna 1889, rata Joensuuhun vuonna 1894, Kajaaniin vuonna 1904 ja Rovaniemelle vuonna 1909.+Suomen ensimmäinen rautatielinja rakennettiin vuosina 1857–1862 Helsingistä Hämeenlinnaan,​ josta myöhemmin muodostui **Suomen päärata**. Seuraavaksi toteutettiin **Riihimäen–Pietarin rata**, joka tehtiin hätäaputyönä suurten nälkävuosien aikana. Ratayhteys Helsingin ja Pietarin välille valmistui vuonna 1870. 1870-luvulla rakennettiin Turun ja Tampereen ratayhtydet sekä yksityisin varoin ratayhteys Hyvinkäältä Hankoon. **Hämeenlinnan–Tampereen rata** ja **Turun–Toijalan rata** valmistuivat vuonna 1876. Rata Ouluun valmistui vuonna 1886, ensimmäinen osuus Savon rataa vuonna 1889, rata Joensuuhun vuonna 1894, Kajaaniin vuonna 1904 ja Rovaniemelle vuonna 1909.
  
 Ensimmäinen osa rataverkkoa Helsingistä Hämeenlinnaan rakennettiin suoraksi ja tasaiseksi, joten siihen kuului kalliita pengerryksiä ja leikkauksia. Tämän jälkeen rataverkon tasosta jouduttiin tinkimään ja rataverkko rakennettiin pääosin kevyesti kiskotetuksi,​ mäkiseksi ja mutkaiseksi. Myöhemmin rataverkkoa on rakennettu uudelleen ja oikaistu. Ensimmäinen osa rataverkkoa Helsingistä Hämeenlinnaan rakennettiin suoraksi ja tasaiseksi, joten siihen kuului kalliita pengerryksiä ja leikkauksia. Tämän jälkeen rataverkon tasosta jouduttiin tinkimään ja rataverkko rakennettiin pääosin kevyesti kiskotetuksi,​ mäkiseksi ja mutkaiseksi. Myöhemmin rataverkkoa on rakennettu uudelleen ja oikaistu.
  
-Linjojen valintaan johtivat paitsi taloudelliset myös sotilaalliset seikat. Rautatie on tehokas kuljetusmuoto valmiiden tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetukseen. Rautateillä oli suuri merkitys Suomen asutusrakenteen synnyssä: monia kaupunkeja ja teollisuuslaitoksia syntyi rautateiden varsille. 1800-luvun loppuun mennessä Suomen rataverkon ​ kokonaispituus ​ oli  kasvanut 2650 kilometriin((Nieminen et al. 1986: 10–13)). ​+Linjojen valintaan johtivat paitsi taloudelliset myös sotilaalliset seikat. Rautatie on tehokas kuljetusmuoto valmiiden tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetukseen. Rautateillä oli suuri merkitys Suomen asutusrakenteen synnyssä: monia kaupunkeja ja teollisuuslaitoksia syntyi rautateiden varsille. 1800-luvun loppuun mennessä Suomen rataverkon ​ kokonaispituus oli kasvanut 2650 kilometriin((Nieminen et al. 1986: 10–13)). ​
  
 Valtiovalta myönsi 1890-luvulla lupia yksityisten kapearaiteisten rautateiden perustamiselle((Kilpiö 1993: 7)). Yleiselle liikenteelle avoimilla yksityisradoilla oli tärkeä merkitys rataverkon täydentäjinä. Yksityiset kapearaiteiset rautatiet hävisivät Suomesta valtionrautateiden laajentuneen rataverkoston ja maanteiden paranemisen vuoksi, ja ne on pääosin purettu. Lisäksi käytössä oli satoja teollisuus- ja työratoja.((Niukkanen 1999: 97)) Valtiovalta myönsi 1890-luvulla lupia yksityisten kapearaiteisten rautateiden perustamiselle((Kilpiö 1993: 7)). Yleiselle liikenteelle avoimilla yksityisradoilla oli tärkeä merkitys rataverkon täydentäjinä. Yksityiset kapearaiteiset rautatiet hävisivät Suomesta valtionrautateiden laajentuneen rataverkoston ja maanteiden paranemisen vuoksi, ja ne on pääosin purettu. Lisäksi käytössä oli satoja teollisuus- ja työratoja.((Niukkanen 1999: 97))
Rivi 32: Rivi 32:
 Varhaisimpia kapearaiteisia rautateitä kutsuttiin nimellä rillirata, joilla kuljetettiin lyhyitä matkoja pieniä tavaramääriä. Ratoja oli käytössä muun muassa turvesoilla ja metsätyömailla puutavaran siirrossa. Teollisuusratoja rakennettiin erityisesti puuta, paperia ja metalleja käsittelevien tehtaiden yhteyteen. Autoistumisen myötä useimmat teollisuusradat jäivät tarpeettomiksi 1950-luvulla. Varhaisimpia kapearaiteisia rautateitä kutsuttiin nimellä rillirata, joilla kuljetettiin lyhyitä matkoja pieniä tavaramääriä. Ratoja oli käytössä muun muassa turvesoilla ja metsätyömailla puutavaran siirrossa. Teollisuusratoja rakennettiin erityisesti puuta, paperia ja metalleja käsittelevien tehtaiden yhteyteen. Autoistumisen myötä useimmat teollisuusradat jäivät tarpeettomiksi 1950-luvulla.
  
-Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet rautatieverkoston rakentamista. Ensimmäinen rautatie joka yhdisti Suomen osaksi Venäjän rataverkkoa rakennettiin sisämaahan kauas rannikosta. Rautateitä rakennettiin 1900-luvun alkupuolella myös sotilaallisiin tarkoituksiin,​ jolloin rautatiekuljetukset olivat keskeisessä roolissa kaikissa sotaväen kuljetuksissa. Tärkeimpien risteysasemien läheisyyteen,​ mm. Riihimäelle ja Kouvolaan, perustettiin varuskunnat. Ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitustöiden yhteydessä Helsingin seudulle ja eräisiin Suomenlahden saariin rakennettiin kapearaiteisia rautateitä((mm. Lohikoski 1996; Enqvist & Pakola 2016)). Toisen maailmansodan aikana saksalaiset rakensivat 178 kilometriä pitkän ​HyrynsalmiKuusamo-kenttäradan((Westerlund 2008: 167.))+Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet rautatieverkoston rakentamista. Ensimmäinen rautatie joka yhdisti Suomen osaksi Venäjän rataverkkoa rakennettiin sisämaahan kauas rannikosta. Rautateitä rakennettiin 1900-luvun alkupuolella myös sotilaallisiin tarkoituksiin,​ jolloin rautatiekuljetukset olivat keskeisessä roolissa kaikissa sotaväen kuljetuksissa. Tärkeimpien risteysasemien läheisyyteen,​ mm. Riihimäelle ja Kouvolaan, perustettiin varuskunnat. Ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitustöiden yhteydessä Helsingin seudulle ja eräisiin Suomenlahden saariin rakennettiin kapearaiteisia rautateitä((mm. Lohikoski 1996; Enqvist & Pakola 2016)). Toisen maailmansodan aikana saksalaiset rakensivat 178 kilometriä pitkän ​HyrynsalmenKuusamon ​kenttäradan((Westerlund 2008: 167.))
  
 Valtiollinen rataverkosto on 1900-luvun loppupuolella pienentynyt ratojen jäätyä käytöstä. Valtiollinen rataverkosto on 1900-luvun loppupuolella pienentynyt ratojen jäätyä käytöstä.
wiki/rautatie.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/31 15:57 / Helena Ranta