Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti}}


====== Ryssänuuni ======
{{:wiki:ryssänuuni_korppoo_kvarnudd.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====

Leipien paistamiseen ja kalojen kuivatukseen käytetty yksikertainen kylmämuurattu kiviuuni

===== Kuvaus =====

Osa kiviuuneista on ajan saatossa niin sortuneita ja raunioituneita, että niiden tunnistaminen erilaisten kiviröykkiön joukosta voi joskus olla vaikeaa. Kiviuuneja on maastossa yksittäin ja ryhmissä. Kiviuunien koot ja rakennustavat vaihtelevat kohdekohtaisesti. Jopa samalla alueella ja ihan vierekkäin saattaa olla aivan erinäköisiä kiviuuneja. Pohjakaavaltaan suorakulmaisten kiviuunien laajuus on yleensä noin 1 x 2 metriä ja korkeus 1–1,5 metriä. Kiviuuneihin on aina käytetty sellaista kivimateriaalia, mitä paikalle on ollut helpoiten saatavissa. Huono kiviaines ei näytä lannistaneen uunin rakentajia. Kiviuunit ovat yleensä luonnonkivistä, useimmiten laakakivistä, ilman laastia ja savea ladottuja suuria katettuja tulisijoja. Kiviuunien katot saattavat olla joko holvattuja tai vaakasuorista kivistä ladottuja. Uunilla on ollut yleensä vain yksi suuaukko. Joitakin esimerkkejä kaksikerroksisista uuneista on kuitenkin säilynyt. Uunin suun vastakkainen seinä on ollut joko kivistä ladottu, suuri luonnonkivi tai pystysuora kallion pinta. Joskus myös uunin toinen seinä on kalliota vasten. 

Rannikolta tunnetut kiviuunit eli ns. ryssänuunit ovat usein laivaston käyttämiä sotilasleirejä. Kiviuunit sijaitsevat usein ryhminä sekä maa- ja vesikulkureittien yhteydessä että luonnonsatamien läheisyydessä. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, kiviuuneja on myös kaukana sisämaassa. Kiviuuneja löytyy esimerkiksi Puumalan ja Ruokolahden rajalla sijaitsevan Kukonharjun 1790-luvun sotilaskanavan luota. Kiviuuneja on käytetty ilmeisesti sekä ruoan valmistukseen että kuivaukseen. Täysin tai lähes ehjät kiviuunit ovat ainakin Itä-Uudellamaalla ja Itä-Savossa poikkeustapauksia. Koska useimmat kiviuunit ovat romahduksensa jäljiltä epämääräisiä kivikasoja, tarvittaisiin niiden varmaan tunnistamiseen melkeinpä poikkeuksetta jonkinlaisia arkeologisia kaivauksia. Rakenteiden tutkimuksen puuttuessa monet kiviuunit ovat jääneet identifioimatta. Toisaalta useita muita kiviröykkiöitä on pidetty kiviuuneina. Ryssänuuneja tunnistettaessa on arkeologian ohella syytä hyödyntää vanhoja karttoja poissulkevana menetelmänä. Karttoihin on saatettu merkitä raja- ja merimerkkejä, kivikasoja, jotka muistuttavat nykyiseltä ulkomuodoltaan kiviuuneja.


  
===== Historia ja käyttö =====

Rannikon kiviuunit eli ryssänuunit ovat usein Ruotsin ja Venäjän laivastojen 1700- ja 1800-luvuilla käyttämien satamapaikkojen sotilasleirejä. Kiviuunit sijaitsevat usein ryhminä sekä maa- ja vesikulkureittien varsilla että luonnonsatamien läheisyydessä. Toisin kuin yleensä kuvitellaan, kiviuuneja on myös kaukana sisämaassa. Kiviuuneja löytyy esimerkiksi Puumalan ja Ruokolahden rajalla sijaitsevan Kukonharjun 1790-luvun sotilaskanavan luota. Kiviuuneja on käytetty ilmeisesti sekä ruoan valmistukseen, leivän paistamiseen että kalan kuivaukseen.  

===== Ajoitus =====

 1700–1900-luku

===== Levintä =====

 Koko Suomi

===== Suojelustatus =====
Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) kiviuunit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 112. 

===== Lähteet =====
**Suhonen, V.-P.** 2007. På bara marken måste soldaterna ligga: strödda iakttagelser från militärlager under 1700-talet. Julkaisussa //Arkeologia Suomessa// 2003–2004. Museovirasto. Helsinki. 
 
===== Muu kirjallisuus =====



===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
